23.12.11

Hyvää joulua!

Jokaiselle piipahtajalle toivottelen
Oikein Hyvää Joulunaikaa!


***

Tämän voi katsella kuunnella ja virittäytyä tunnelmaan ;-D


***
Wattching this clip makes one feel very 'christmasy' ;-)

Merry Christmas!


19.12.11

Punaisia ripsahduksia

Mitä-mitä rapsahduksia, tonttujako nurkissa kurkkimassa?

Istuin sohvalla kirjoittamassa muistiin 'tärkeitä juttuja', kun kuulin... sellaisen... ripsahduksen, hyvin pienen äänen. Ensimmäisen annoin mennä kuvitelman piiriin, mutta kun kuulin parin minuutin välein toisen ja kolmannenkin, nousin katselemaan ympärilleni. En millään löytänyt äänen aiheuttajaa. Istuin takaisin kirjoitusten ääreen. Mutta taas se kuului, sellainen 'tsip' tai 'naps'. Kiertelin ja katselin.

Ja sitten hoksasin. Oravan mulle heittämä käpy, jonka toin sisälle ja unohdin kokonaan, alkoi kuivuessaan avata tiiviisti kiinni olleita suomujaan ja jokaisen niistä avautuessa kuului tuo pienenpieni ripsahdus. Selvisipäs mysteeri.


Mutta toki tonttujakin on liikkeellä, onhan?

***


Niitä oikean punaisia helmiä oli vielä pöydällä ja oli jo odottamassa jonossa tuo upea hopeinen avainkin, joka on istutettu täyteen kuutiollisia zirkonia-kiviä. Mukana hiukan vielä vuorikristallia ja kevyttä hopeaketjua.

16.12.11

Hämärätä ja harmaata

Juu ei. En valita, totean vain. Sen, että päivät ovat taas niin harmaita ja hämäriä, että valokuvista ei tule mitään.
Sen sijaan eilen ja tänään nautin pyöräilyn ilosta raikkaassa sateessa ;-D Joo, jos nauttii siis siitä, että ehtii vauhdissa hypätä pois pyörän selästä, kun huomaakin, että polkaistessa rengas ei pyöri vaan liukuu... hui! Onneksi oli hyväpohjaiset kengät. Mutta kun toisissa paikoissa ei kuitenkaan ole sitä luntajäätä, niin nappasin pyörän kauppareissulle, kevyempi sillä on raahata muutama kilo vihanneksiahedelmiäjauhojayms kuin apostolinkyydillä. Autoni nimittäin ihmettelee talvea hiljaisena. Ja joo, en harrasta talvipyöräilyä, joten ei ole nastoja alla :-)

***

Tämäkin koru, sydänsurua lievittämään, uusia ovia aukomaan ja iloa antamaan, lähti tilaajalleen. Helminä on ruusukvartsia, akvamariinia ja vuorikristallia, muutama Swarovskin kristalli myös ja hopeisia osasia. Koru ON hennon värinen, mutta voih, jotensakin heleämpi luonnossa.


Luulen, että tilaaja siis kuoren avattuaan yllättyy hiukkasen korun sädehdintää, minkä kuvasta vain aavistaa! - Usein silti ihmettelen, miten kukaan uskaltaa kummallisten kuvieni perusteella luottaa saavansa sievän, toisinaan aivan kauniinkin, korun. Mutta kun saan niin upeaa palautetta korujen uusilta omistajilta (suurkiitos kaikista kauniista sanoista!!), niin aina vaan käyn korutarvikkeisiin kiinni, kuuntelen niitä pieniä supatuksia, joita korupöytäni ääressä leijailee. Sellaisesta inspiraatiosta tuokin koru syntyi ja sai parantavan nimen, Healing.

Toinen hämäränhyssyssä kuvattu tilaus, mustista akaateista ja hematiitista hopealankaan punottu rukousnauha, Vakaa kallio.



J.k. Myönnän auliisti, että kuvaustaidoissani on iso aukko enkä uskalla luvata siihen parannusta ;-D

12.12.11

Pienenpientä


Korvakoruja, pieniä enkeleitä Swarovskin kristalleista. Nämä ovatkin sitten viimeisiä tätä lajia.
Kuvaan halusin tuon vanhan hopealusikan; se kavereineen kiillotetaan kohta juhlakuntoon. Näette siitä ajalleen tyypillisen lusikan pesän kiinnityksen, ketä se sitten kiinnostaakin ja vuosileima on G2 tarkoittaen vuosilukua 1840. (Vuosileima-avain, Tukes) Muut leimat: Helsingin leima, kruunuleima, nimileima RM


Ja siskonkin kaulakoru sai seurakseen pikkuruiset korvikset.


***

J.k.Posti ei vielä tuonut odotettuja hopeaosasia; näin joulun alla tuo odottavan aika tuntuu pitkältä, kun toivoo ettei iskisi se kiirus ;-)

9.12.11

Vakavaa vai ei

Välillä korujen tekeminen on erittäin 'vakavaa', kun yrittää vastata toiveisiin. Silloin ei yleensä synnykään yhtään mitään. Mutta, jos antaa itselleen luvan olla edes hiukan leikkimielellä, niin syntyy vaikka (pikku)joululahjan tapaista pikkusiskolle. Hän nimittäin syssymmällä toivoi punaiseen työpaitaansa sointuvaa korua "ei liian suurta, pikemminkin kevyttä ja huomaamatonta, mutta silti jotakin, johon huomio kiinnittyy kun katse osuu" - eiks oo ihania toiveita ;-)Lyhyehkö kaulakoru on kokonaan erilaisista lasihelmistä (japanilaisia pisaroita, tsekkiläisiä kulmikkaampia). Katseenkiinnittäjänä on käsintehty lamppuhelmi, hiirulaisen korvat, johon sitten koristeellisten helmihattujen kera tein vartalon isosta hehkuvanpunaisesta sileästä lasihelmestä. On kevyt ja punaiseen paitikseen sulautuva koru, mutta läheltä katsottuna toivottavasti saa hymyn huulille.
Kuvissa varsinkin pikkuhelmet aivan liian heleitä, luonnossa tummempia.


Alla olevat korvakorut ovat samoista isoista punaisista lasihelmistä kuin Minnihiiren helmus, mutta nyt tuo tavallinen lasihelmi on puettu juhla-asuun moninkertaisilla hopeisilla hatuilla ja upealla Balin hopeisella korvanapilla. Siis juhlakorvikset, mutta yllättävän keveät nämäkin,
ilmestyvät kauppaan illan kuluessa.


Ja joulunpunaista valmistunee lisääkin viikonlopun aikana. Myös viimeiset tilauskorut jouluksi ovat työpöydällä. Ajattelin kylläkin leipoa pipareita huomenna, kun myrsky tuivertaa...

3.12.11

Salaperäisiin maailmoihin...

Tontut ja menninkäiset, haltijat ja keijut, maahiset ja merenneidot - ihanat satujen ja tarujen olennot. Minä hupsu aikuinen, minua mielikuvitusmaailmat kiehtovat ja niinpä tilaus keijukaiskorusta, avaimineen salaperäisiin maailmoihin, oli todella mieluinen :-D

En nyt selittele puhki symboleja, joita koruun käytin, antakoon tuleva omistaja niille omat merkitykset. Koska toiveena oli erilaiset avaimet ja täyshopeisia ei hurjan paljon ole tarjolla, niin lisäsin avaimiin lisäriipukset niitä personoimaan - yhdessä on pieni filigraanisydän, toisessa enkelinsiivet ja kolmannessa on kaksi aitoa !! pikkuruista timanttia! Kuvassa ne näkyvät tuon alimman avaimen kohdalla, pienet muruset :-) Kuvassa ei säihky, mutta valon oikein sattuessa, ai-ai!


Korusta toivottiin kevyttä, jotta sitä olisi mukava pitää vaikka jatkuvasti kaulassa, joten takaosaan valikoitui pieniä makeanvedenhelmiä, suloisia aarteita. Keijukaisten korussa täytyy tietenkin olla kimmellystä, Swarovskin kristallit hempeän sävyisinä antavat säihkettä kaikenlaisiin hetkiin. Korun riipuksena toimii vielä kaunis filigraanikuvioinen sydänlukko, jonka avaimenreikään nuo korun avaimet ovat tismalleen oikean kokoiset.

Keys to Another World

***
Yleensä en kauheasti kysele, mitä tekisin, mutta allaolevat kaunokaiset haluavat hyvään kotiin ja käteni syyhyävät saada tehdä niistä jotakin ylellistä. Jos siis haluat itsellesi tahi lahjaksi, kauniin ja persoonallisen kaulakorun juhlavan upeista hopeanharmaista kuukivistä (kuvassa), niin tällä kertaa voit jossain määrin vaikuttaa tulevan korun malliin/pituuteen yms.
Kaunokaisia on nämä neljä kappaletta ja niiden koko on noin 10x20mm, eli kuva on suuri :-)
Viistehiotut kivet on reunustettu hopealla, hopea on vielä pinnoitettu rodiumilla, mikä ei tummu käytössä.

1.12.11

Joulukuun ensimmäinen

Voi sitä jännitystä, mikä aina lapsena alkoi joulukalenterin ensimmäisen luukun avaamisesta! Omille lapsille tuli usein tehdyksi iso seinäkalenteri salaisuus-taskuineen; ihanaa aikaa sekin :-D

Ja sen verran hupsu olen, että tykkään kalenterin luukkuja näin joulun alla edelleen availla. Olin kovin iloinen, kun löysin kuin löysinkin tänä vuonna sellaisen vaatimattoman ja vanhanaikaisen joulukalenterin, jossa luukkujen takaa aukeaa pieniä tunnelmakuvia. Tänään siellä oli kaksi pientä enkeliä.
Koskapa muutenkin olin juotoshommissa, niin väsäsin mielessä olleet enkelinsiivet korvakoruiksi. Nää on niin pienet ja söpöt!