24.11.14

Oi marraskuu!

Et ole tänä vuonna ollut kovin ihana, mutta tänä aamuna onneksi pilkahti hetken ajan aurinko - koti ja myrtsi mieli valaistuivat ;-)

Taisin aiemmin mainita, että keskeneräisiä koruja on useita juuri nyt... Ei se mitään, yritän olla itselleni ystävällisempi ja annan luvan jopa laiskotella. Ehkä tuo lempeä ote tehoaa, sillä viikonloppuna sain kuin sainkin jotakin eteenpäinkin.

Olen pyöritellyt useita kait jo vuosi, pari sitten tehtyjä kapussipohjia - kyllä niihin pikku hiljaa tartun muihinkin. Niiden kohdalla iski aikanaan sellainen "toiset tekee niin paljon parempia, kauniimpia, viimeistellympiä jne" -syndrooma. Pääsin sen yli, kun totesin itselleni, että teen koruista omannäköisiä, ne puhuttelevat minun sisintäni ja jos se sisus kerran ulostulollaan on sellainen rosoinen ja elämäänähnyt, niin so be it.

Otin siis yhden entisen riipuksen ja korjailin sitä.


Tässäpä sitten "Aamu uus", sama ihana maisema siellä, mutta ei ylenmäärin helmiä eikä kiiltävää hopeaa, ketju on korumetallia ja mukana kaksi viistehiottua mystistä kvartsia. Mun silmää suuresti miellyttävä korukivi tuo dendriittiopaali ja kapussin hopeinen ympäryspanta on omin kätösin muotoiltu, ei täydellisin juotoksin, mutta jotenkin tuon kapussikiven kuvioihin ja viisteisiin soljuva.


 Ja huomasin ilokseni, että riipus puhuu samaa kieltä näiden ihanaisten korvakorujen kanssa!


***

Ja hyvinkin innostuneena istuskelin lauantaina korupöydän ääressä seuraavan korun kimpussa, syrjäsilmin seurasin jotakin elokuvaa vai oliko se luonto-ohjelma, ennytmuista :-D Oi, lyhyen hetken iski taas se 'voieitästänyttaidamitääntulla', mutta vaiensin sen - vaihdoin telkan seuraamisen lempimusiikkiini, klassista, barokkia... Jotakin tällaista ja myös Vivaldia soi taustalla. Hieman haikeaa, mutta miellyttävää, keskustelua itsen kanssa... Pieniä ajatuksia, isompia oivalluksia...

Korussa keskustelevat eri lasihelmitaitajien helmet, sulassa sovussa, toisiaan kuunnellen ja kuvioinnillaan sekä väreillään tukien kaunista riipuskiveä, kivettynyttä puuta, jossa kauniisti sinisiä apaattikiteitä seassa!


Tuo ruttuinen lamppuhelmi on Marysen uutta designia, hellyttävän rujo.
Korun pyöreät kivihelmet ovat apatiittia, vaaleammat siniset värjättyä 'jadea'. Ja hopealankaa, hopealukko.


14 comments:

  1. Tosi upea toi ekan korun riipus, kivi sekä kapussipohja!
    Mielenkiintoiset väriyhdistelmät tuossa toisessa :), tykkään,

    ReplyDelete
  2. Tuo kapussi kivineen on aivan upea! Mitäs nyt ei täydellisistä juotoksista, jos muuten silmää hivelee ja pitäähän kädenjälki näkyä :)

    ReplyDelete
  3. Kysyn vaan, että mitä ne semmoiset täydelliset juotokset ovat? Ei semmottisia olekaan :-) Ja täytyy oikeasti olla itselleen armelias, toisinaan pitää kerätä puhtia ja ideoita ja sitä tekemisen riemua. Sitä kun pitää olla.

    Tuon ekan korun kivi on taas aivan taivaallisen kaunis. Riipuksen istutuspanta (mikä sen nimi nyt onkaan oikeasti) on kaunis. Tykkään kun se on tuollainen matala ja kierteinen. Kaikkiaan kaunis koru.

    Yllätyksekseni ihastuin myös tuohon pitkulaiseen riipuskiveen. Sininen ei ole minun värini, mutta silti tämä on upea.

    ReplyDelete
    Replies
    1. MiunMaun, täydelliset juotokset on täydellisiä juotoksia ;-)
      Kiitos kommentistasi!

      Delete
  4. Voi miten kauniita kumpainenkin, varsinkin nyt tuo eka miellyttää mun silmiäni.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Helinä :-)

      Delete
    2. Voi voi voi! Miten suloisia ovat kumpainenkin! Ihana tuon ylemmän korun riipuspohjakin ja kun olet sen vielä omin käsin juottanut! Ihanaiset! <3 <3 <3

      Delete
    3. Kiitos Kaisa Reetta, onneksi kiven kauneus peittää kömpelön työn :-)

      Delete
  5. Eka koru on upea! Ja ne korvikset sopii erittäin hyvin siihen<3<3<3

    ReplyDelete
  6. Toivotan sinulle hyvää ja rauhallista joulunaikaa, Mags! <3

    ReplyDelete
  7. Heipä hei!
    Joulurauha on julistettu, lumi putoilee hiljalleen. Kiire on ohi ja mieli rauhaisa.
    Oikein ihanaa joulun aikaa sinulle, Mags!

    ReplyDelete