Karu Romanssi

Kuuntele ensin musiikkia ja katsele sitten kuvat ;-)

-klik musaan-

Aina oon tykännyt tuosta yhtyeestä, muistan 90-luvulta, kuinka katsoin täydellisen lumoutuneena heitä ensi kertaa televisiossa.




Keskuskivi, valtamerijaspis-möhkäle, on vuoden ajan yrittänyt päästä koruksi. Tuo mojova ketju, ruostumatonta terästä upeasti kuvioituna sai tämän kokonaisuuden viimein syntymään. Merilasi-möykyt antaa vähän valoa tähän karuun romanssiin, jossa alimmaisena on hieno Orthoceras-fossiili ja mustasta kivestä pieni, ei liian siloinen kala.

En keksi otsikkoa.

Lumen ja jään sulaessa, hiekan alkaessa sulapaikoissa ratista kengän alla, ajatus lentää, lentää... Melkein ei malttaisi pysyä paikallaan ja korut muuttavat aiottua suuntaansa aivan omin päin. Tänään kaulakorun riipusosasta tuli luultavasti aivan erilainen kuin olin ajatellut; luultavasti, koska en muista :-D


Tsaroiitti on varmaan yksi taianomaisimmista kivistä, mitä vastaani on tullut. Samassa kivessä violettia ja suklaanruskeaa, oikeastaan kummastakin väristä lukuisia eri sävyjä ja, jotakin kiillettä on tähänkin kiveen eksynyt. Kivilajin löytöpaikka on muuten Siperiassa.

Enpä ihmettele, että tsaroiitista on tullut useita korutoiveita. Kun sitä kerran on nähnyt, ei sen salaperäinen hohde ja kiehtovuus päästä otteestaan.
Kaulakorussa on pronssinsävyisiä ketjupalasia, helminä hypersteeniä, tsaroiittia pyöreänä, yksi Swarovskin mokanruskea kristalli ja riipuksen alapuolella herkullinen savukvartsi, sileä, kuultavankaunis.
Itse tsaroiitti-riipus on vain aivan uskomattoman mystinen, siksi monta kuvaa.

Auringosta nauttiessa

Upea viikonloppu ollut! Tosin perjantai oli kyllä hurjan loskainen ja eilen puolestaan kävely oli liukasta, tänäänkin sitä, mutta tuo ihana aurinko! Ja kevään tuoksu, tinttien luritukset, kanssaihmisten iloiset ilmeet, hienoa :-D

***

Korukaupassani olleen tilaaja-arvonnan voittajan toiveista syntyi riipus, jossa viistehiotut mini-prehniitit korupiikeissään kahden isomman prehniitin väliin aseteltuina ja riipuksen alaosassa sileä, kiiltävä ja vahva onyks-nugetti. Patinoin korupiikit, koska prehniitissähän on noita hienoja mustia kiteytymiä sekoittuneena hentoon vihreään.
Riipuksen voi ripustaa eri pituisiin ketjuihin tai pehmoiseen nauhaan, oman mieltymyksen mukaan.

***

Blogin arvontaan ehtii vielä osallistua, iltasella sitten arvotaan :-) Ja arvonnan tulokset ilmestyvät tähän alle:

1. Turkoosi-kapussi voittaja Peikkonen
2. Jaspis-riipus voittaja Outiriina
3. Lamppuhelmi voittaja Helinä

Onnea voittajille; otan yhteyttä maanantaina, mutta saa laittaa osoitteen tulemaan!

Lomahaaveita

Tämä on varmaankin kaikenmaailman mainosten vuosien saatossa aikaansaama romanttinen mielikuva: kevät Pariisissa ja huokauksia päälle ;-)

Minun visiittini Pariisiin osui, hamassa nuoruudessa, loppukesään. Joka tapauksessa se jäi liian lyhyeksi ja edelleenkin haaveilen vaikkapa pidennetystä viikonloppu-pyrähdyksestä, ehkä juurikin kevätaikaan. Seinen rannat ja joen yli kaartuvat sillat, Sacre Coeur, Louvre ja uudemmat nähtävyydet, kait siellä menisi viikko ja kaksikin mukavasti?

Tulemme siihen, että yksi Martha Easonin Pariisi-sarjan riipuksista oli pakko tilata ja saada koruun. Luulen, että näitä riipuksia tulee nähdä livenä voidakseen arvostaa niiden laatua ja viehättävyyttä, minun kuvissani ne eivät pääse oikeuksiinsa ja siitä olen pahoillani.


Vaikka riipuksessa voi vain aavistaa tuon violetin viivan, niin ametistit valitsin sen seuraksi sekä pieniä siloisia makeanvedenhelmiä.


Lukko sijoittuu pitkästä aikaa eteen 'riipuspidikkeeksi' ja lisäriipuksina pikkuinen sydän sekä tietysti Pariisissa shoppailua varten pienoinen käsveska. Osat ovat hopeisia.

Korviin

Perusosasista, tavallisista materiaaleista pyöritellen - no, tunnustan toki, mallia otettu eräästä lehdestä.
Alkuperäisissä oli kovasti väriä ja helmiä lisänä, minä tein nämä nahkaiset 'hevosenkengät' ilman suuria lisähärpäkkeitä ja muutenkin hiukan soveltaen.
Koukut ovat jälleen niobiumia ja muut metalliosat hopeaa.

Ei aivan pikkuruiset, mutta kevyet jokapaikan korvikset. Kuvissa näyttävät paripuolilta, mutta kyllä ne ovat lähes symmetriset ;-D

Karkauspäivänä, arvonta! Päättynyt!

Kiitoksena kaikille ihanille blogini kommentoijille, pieni arvonta!

Palkintoja on kolme (nyt toimii uudelleen ladatut kuvat)



1. Turkoosi-kapussi (siis tasapohjainen, reiätön kivi), koko n.10x21 mm, vaatii istutustaitoja


2. Jaspis-riipus, n.40mm, valmis ripustettavaksi omaan ketjuun tahi nauhaan


3. Upea taidelasihelmi, n.18mm (englantilainen Chameleon-designs). Tiedoksi, että helmen pintaan perhosen kuvat on siirretty uuni-käsittelyllä ja valokuvat eivät kyllä tee oikeutta helmen kauneudelle!


Ainoa edellytys osallistumiselle on se, että olet kommentoinut blogissani jo ennen tätä arvontaa. Lukijaraatilainen ei ole pakko olla, mutta toki saa liittyä ;-D

Mainitse kommentissa, minkä vaihtoehdon arvontaan haluat osallistua!
Arvonta tapahtuu luultavasti ensi sunnuntaina :-)

*

Apuva!

Ei ollut lainkaan tarkoitus tänään tehdä koruja, odotan hiihtolomalaisiakin, mutta...

Kun posti toi Martha Easonin ihanat riipukset, joita varten eilen tein niitä lintusia, niin sormeni eivät pysyneet kurissa. Sen sijaan, että ne olisivat tarttuneet imuriin tahi kauhan varteen, ne nappasivat laatikosta korupihdit yms. Senkin tottelemattomat sormet! Ei riittänyt yhden korun teko, kaksi syntyi, tässä ensiksi yhteiskuvassa ;-D


Eka korussa makeanvedenhelmiä ja pari kiveä, lehti ja ruusu, sekä lintunen.


Toka korussa Marthan sydänriipus hurmaavine linnunpesineen, helminä amatsoniittia, makeanvedenhelmi-perhoset sekä polymeerisavi-lintu.

Etusivu uusiks

Joo, otsikon keksiminen ei oo helppoa, sori!

Sen verran kuitenkin totuuden juurta otsikossa, että joskus tulee aiemmin tehtyjä koruja kaivetuksi esille uuteen käsittelyyn. Sellaista korua katsoessa mietin, voisiko koruun saada uuden ilmeen jollakin pienellä muutoksella, joka ei muuttaisi korun ajatusta ja alkuideaa, kuitenkin niin, että koru löytäisi kodin.

Olen huomannut, että rodoniitti on yksi niistä kivistä, joista joko tykätään kovasti tai ei ollenkaan, välimuotoja ei ole. Minä tykkään ;-)

Viime vuonna tehty koru 'Luodolla' alkuperäisessä asussaan tässä eka kuvassa, siinähän tuollainen vahva rodoniitti-riipus, josta korun muut osat saivat innoituksen.

Mutta...
Uuusissa riipuskivissä oli tällainen erikoinen kirjava jaspis, jossa seassa on paljon katinkultaa eli pyriittikiteitä ja tällä kertaa tuollaisena enemmän hopean- kuin kullanhohtoisena. Kiven maisemakin on kuin kallioluodolta. Tuo linnunpesä ja lehtiketju ovat jotenkin niin samaa sukua riipuskiven pyriittikuvioiden kanssa.

Kun korussa on tuo 'linnunpesäkin' munineen, mietin, voisiko koruun lisätä sen lintusenkin? Tein muutaman polymeerisavisen linnun eilen, mutta tämä lilavoittoisen paikka on vielä harkinnassa.


Mitäs tuumitte? Vaihdanko riipuksen? Lisäänkö linnun? Vai onko sittenkin alkuperäinen asu parempi? Kiitos, jos jaksatte katsella ja kertoa!

Korvia kuumottaa!

... koska pitäisi olla jo menossa, mutku, halusin nämä tänne laittaa.
Kun aloin tehdä koruja, silloin vuosia sitten, tein paljonkin hassuja epäparisia tai ainakin keskenään epäsymmetrisiä korvakoruja. Tällä kertaa pitkästä aikaa nämä syntyivät melkein itsekseen erilaisina ;-D

Kyaniittia, korumetallia ja lasihelmiä niobium-koukuissa


Isot valkeat makeanvedenhelmet kera hopean ja kuutiollisen zirkonioiden, helmien koko 13mm


Erikoisen väriset (grafiitti+platina+sellainen helmen kiiltoon kuuluva lilahtava ominaisuus) erityisen huippukauniit AA-helmet ja lähes mustaksi patinoitua hopeaa, alkuperäisen kirkkaana nuo rusetit vaikuttivat suorastaan rihkamalta. Helmien koko n.10-11mm.


Iloa päiväänne!

Ruusuja sunnuntaina

Perhosia ja kukkia - en tiennytkään odottavani jo kevättä näin kovin!

Edellisen korun perhosen siiven tekijältä tällä kertaa siis ruusu ja säveliä puulaatalla. Kuvassa on pitsin keskellä myös vaaleaa sinistä, joten halusin käyttää korussa akvamariinia. Sitä on siruina, pyöreinä helminä, rondelleina ja vielä hurmaavina lehtinä, aivan ruusun lehtien mallisia.

Ajattelin, että punainen ruusu kaipaa edes hitusen muuta punaista koruun, yksi pikkuinen juhlavasti viistehiottu granaatti löysi paikkansa akvamariinien keskeltä. Samankokoiset vahvemman siniset helmet ovat mystistä kvartsia.

Myöskin laatan tummat reunukset saivat vastaparikseen muutaman tummaksi patinoidun hopearenkaan korun eteen ja niiden keskellä pienoinen hopeariipus, jossa lukee sanat 'love, mind, soul, body'. Tuo ruusulaatta asettuu kaulalla toiselle sivulle.

***

Kiitos kaikille, jotka kommentoitte ystävällisesti korujani!

Itselle on viime aikoina tuottanut vaikeuksia nuo monien blogien sanavahvistukset! Jos en kolmannellakaan yrittämällä saa sanoja oikein, niin kommenttini jää lähettämättä, pahoitteluni! Voisitteko harkita sen aika turhan vahvistuksen poistamista? Omassa blogissani ei ainakaan näiden vuosien aikana ole ollut roska-roboteista harmia.

***
Ja kiitos ja tervetuloa kaikille uusille lukijoille :-D

***

Keveyttä, kevään odotusta

Tästähän se korun kokoaminen lähtee; palasista, värien sommittelusta.
Sain postissa suloisen perhosen siipi -riipuksen , joka tahtoi heti kavereita ja koruksi.
Monikin kivi ilmoittautui, mutta viimeinkin pääsin valitsemaan muutaman ihanan akaattini, joita viime kuussa esittelin! Puisessa riipuksessa (Marie Voyer-Cramp) on tavattoman monta, ihastuttavaa, pehmeää sävyä, jotka löytyvät noista kivistä: metsänvihreää, sumunsinistä, härmänharmaata, hennon keltaista ja persikkaa, vahvempaakin oranssia.
Niissä uusissa korumetallisissa ketjuissa oli tämä hentoinen, jonka kierretty malli toistaa tuota perhosen siiven kärkihuituloiden muotoa, grafiitinharmaa värikin samaa.


Riipuksesta pidän, koska se on mattapintainen, siitä nuo mattaonyksi-laatat löysivät koruun tiensä. Riipuksen alla on kaunis pronssinen käsintehty korunosa (Kristi Bowman), joka mielestäni on sekin kuin lupaus keväästä - lehti ja aurinko ja lämpö samassa osasessa.


Koru on lukoton ja oikein reilun pituinen, napaa tavoitteleva :-D
Kuvausalustana kirjansivu, lähikuva perhosen Papilio demodocus siivestä.

Aamulla aloin kyllä tehdä korvakoruja, mutta näin se taas meni... eri suuntaan.