*
Helmifoorumin 'kaupasta' tilasin yllättäen muutaman kyseisen kivilajin edustajan. Ne vaikuttivat jo saapuessaan sangen ystävällisiltä tapauksilta. Luulen, että se johtui siitä, että nämä sylinterit ovat aika pikkuisia, noin 4x14 mm:siä.
*
Etsiskelemättä ymmärsin punaisten pikku korallirondellien maustavan unakiittia reippaasti ja kun samaisesta foorumista hankituista akvamariiniovaaleista osa oli aika vihertäviä, niin nekin pääsivät tähän koruun. En halunnut liikaa punaista enkä liikaa massaa, joten Hill tribe hopeaputket ja -lukko keventävät linjaa aika mukavasti.
*
*Jään odottelemaan mielipiteitänne; sehän tiedetään, että unakiitti on hyvin tunteita herättävä kivi. Itselle tuli syksyinen olo.
*
Tästä tulee välittömästi mieleen chilipippuri! :) Sopisi pippuriselle punakutrille hienosti!
ReplyDeleteOnnittelut!! Olet onnistunut tekemään kauniin korun unakiitista, joka ainakin minun silmissä on näyttänyt...kamalalta
ReplyDeleteTodella kaunis koru, mutta ei edelleenkään mua varten. Onhan siinä... unakiittia! ;)
ReplyDeleteJa minulle tuli heti mieleen kostea puolukkametsä. Ihanan erilainen koru :o).
ReplyDeleteKiitos rehellisistä kommenteista :-D
ReplyDelete-Juu Lea, mullahan on sekä pippuria että punaisia kutreja ;-)
Ah! Minä pidän tästä todella, ihana syksyinen koru, valloittava!
ReplyDeleteOnnittelut! Itse en saanut noista mitään aikaiseksi. Rondellit sopivat koruun täydellisesti.
ReplyDeleteMieleen tuli nurmikolla kiirettömästi istuen ruohonkorsista taivuteltu rannekoru, johon on pistetty sekaan ahomansikoista korsissa. ;) Juurikin kesäkoru!
ReplyDeleteUnakiitti tarvitsee siis seurakseen paljon hopeaa ja lemppareitani akvamariineja, jotta saadaan aikaiseksi kaunis koru.Taitavaa.
ReplyDeleteSilti unakiitti näyttää edelleen mielestäni yksinään pilaantuneelta pinaattikeitolta....;-D
Kiitos ihanista huomioistanne :-D
ReplyDelete-Kyllä se yksinäinen unakiitti ON aika surkea...
Unakiitti on voimakas kivi. Sanotaankin, että se on lahjomattomasti omaa tietään kulkevien kivi ja tuo mukanaan lujuutta.Se on myös sydämen parantaja, mutta silloin pitää uskaltaa kohdata pelkonsa ja myöntää omia heikkousia.Ei siis ihme että sitä käytetään vähemmän...
ReplyDeleteOnnitteluni rohkeasta unakiittiin tarttumisesta Mags! :o)
-Hmm... Satu-Marja, kiitos; kuinkas ollakaan, kertomsi mukaiset teemat ovat juuri pinnalla elämässäni!
ReplyDeleteTästä mä tykkään..!
ReplyDeleteMoon syksyn lapsi ja sentähäre kai nua färit käy niin silimähän ja sialuhun..
Ja nua hopiaputket on justihin jees ;)
Kas, olen missannut tämän! Koru on veikeä eikä lainkaan hassumpi ollakseen unakiitista, jota inhoan intohimoisesti ;D
ReplyDelete