*
Korujen nimet syntyvät useimmiten itsestään. Niin näiden tämänkertaistenkin.
Ensimmäinen, Henna, kuultavista kalsedoni-pisaroista ja pienistä pyöreistä valkoisista jadeista pikaiseen pujoteltu kaulakoru on sellainen klassisen naisen peruskoru. Tässä ei ole mitään ylimääräistä hienostelua ja siksi se itse asiassa käy monenlaiseen asuun.

Henna-nimi putkahti siitä, että toivon kovasti näkeväni kyseisen nuoren rapu-naisen tulevana viikonloppuna (wink-wink). Korua tehdessä en tiennyt, että kalsedoni on yksi ravun onnenkivistä, mutta luin tiedon sitten; kalsedonin uskotaan olevan myös yksi rakkauden kivistä. (Muitahan ovat esimerkiksi granaatti ja karneoli ja... on niitä aika monta...)
Kalsedoni on muuten todella ihastuttavan kaunis läpikuultavan hohteleva kivi, kuukiven sisar...
*

Heili 2, seuraa ykkösen sävyjä ja materiaaleja, mutta on astetta juhlavampi ja samalla silti rennompi. Vaaleansinistä kalsedonia ja pitsiakaattia; ykkösen vuorikristallien sijaan tässä on makeanvedenhelmiä ja muutamia Swarovskin kristalleja; hopeaa mukavissa määrin.
Ja tänään tämän tekstin fontit ja värit ym. elävät aivan omaa elämäänsä, eivät lainkaan tottele käskyjäni... olkoot sitten...