Nämä korvakorut pääsivät viimein kuvaan.
Malliltaan korvikset ovat todella kivat ja mukavan kokoisetkin, pituus koukkuineen on 6cm. Ainoa, mikä näissä harmittaa, on se, että käytin ametistia - kiveä, joka ei käy omiin väreihini lainkaan. Ei auta kuin etsiskellä varastosta jotain omempaa kiveä. Löytäisinpä vain jotain yhtä säihkyvää kuin nämä fasettihiotut ametistit.
Ai niin, ametistia käytin, koska se on tämän kuukauden nimikkokiviä.
Voi miten kauniita koruja! Itselle ametisti kolahti täysillä, se kun on oma suojeluskiveni =)
ReplyDeleteKiitos, Piia! Kyllä minäkin melkein rrrakastan ametistia ja siksi juuri onkin harmi, ettei se mun punatukkaan jne. käy ;-)
ReplyDeleteKomea rannekoru. AMetisti on niin kaunista. :)
ReplyDeleteTurritella-rannekoru on oikein mukavan näköinen, ja ametisti on aina niin ihanaa...vaikken niin lilan ystävä olekaan :)
ReplyDeleteIhana, tuossa rannekorun yhdessä kivessä on ihan selkeesti sydän. Korvikset on kans hauskaset, kivat killuttimet.
ReplyDeleteKiitos Katri, Nekka, Amalia - ja kyllä siinä sydän on ;-D
ReplyDeletenuo ametisti korvikset on syötävän ihanat! Helisevät varmasti mukavasti korvissa. Tuskimpa nämä kauaa ehtivät sinulla olla;)
ReplyDeleteMielenkiintoinen tuo ylempi koru. Jotenkin nuo fossiilit ovat hyvin jännittäviä :)
ReplyDeleteRannekoru on taianomainen! <3
ReplyDeleteupea rannekoru ! :)
ReplyDeleteKiitos, Pirita, Nia, Satu-Marja, Sade!
ReplyDeleteFossiilikivissä on taikaa ;-D
Sinä taioit vielä rannekorunkin fossiilista.. Näyttävä ja kaunis kokonaisuus!
ReplyDelete