Siispä, kun sateen välillä piipahdin metsäpolulla, niin syyskuiset värit tarttuivat mukaani. Osa lehtipuista on jo lehtiään karistellut, väriä vaihtanut; osa puista sinnittelee ja pitää tiukasti kiinni vihreistään! Kaikista noista upeista metsämaiseman väreistä syntyy silmiä hivelevä värimosaiikki.
Olin tätä syys-hullaantumistani jo hiukan aavistellutkin, kun tilasin huikean kauniita mosaiikkihelmiä. Ne ovat koostettua turkoosia, siis pienenpienistä aidon turkoosikiven palasista sidosaineella helmiksi yhdisteltyjä.
Kaulakoruun lisäsin sekä aitoja, tummanvihreitä nefriitti-jadeja että kirjavaksi värjättyjä muka-jadeja (aventuriinia siis). Valintojani saneli isoimpien helmien väritys.
Useimmiten käytän kaulakoruissa jousilukkoja, mutta nyt kokeilin uutta hankintaa, pikkuruista salpalukkoa, joka on silti hyvin helppo laittaa kiinni isommillakin sormilla.
Rannekoruun halusin tällä kertaa hiukan muhkeampaa ketjua ja sommittelin sen kolmen kokoisista hopealenkeistä, kaksinkertaisena, jotta massiivisuus olisi helmien vertainen. Nämä mosaiikkilantit ovat kooltaan 20-millisiä. Salpalukko sopii tekstuuriltaan kivasti muuhun koruun. Koru asettuu käteen todella mukavasti.
Oho, ompas mahtava tuo rannekoru!! Itsekin pidän kovin isoista kivistä, ja tuo näyttää kyllä ihanalta.. :)
ReplyDeleteVaikka metsässä viihdynkin, niin korussa nää on mulle "vieraat" sävyt. En osaisi itse käyttää. Siksipä täytyykin tyytyä ihailemaan täällä, kauniit korut. Rannekoru on näyttävä.
ReplyDeleteKiitos :-)
ReplyDelete-Minä hitusen vierastan näin isoja kiviä, mutta vihreät on niin mua ja mun ;-D
Mahtava setti
ReplyDeleteterv.Allu
No tän setin kanssa ei kyllä mikään ole mennyt metsään, niin on taas ihana sommittelu. Värit on ihanat.
ReplyDelete