Yritän edelleen jatkaa varastoon keräämieni helmi-kaunokaisten käyttöä. Tänään otin taas esille kaikki akvamariinit ja ajattelin joidenkin sopivan tämänkertaisen riipuksen seuraan.
Kaulakoruun valikoitui siis kauniita pieniä viistehiottuja akvamariineja, makeanvedenhelmi-perhoset, erikoinen riipus on fluoriittia, jonka toisessa reunassa näkyy hohtavia kiteitä. Riipus on mielestäni aivan enkelinsiiven muotoinen. Kaikki metalliosat ovat kirkasta hopeaa.
Tällä korulla on mielestäni viesti, sen löytänee se, kenelle viesti on tarkoitettu.
Today, my necklace has a message. The fluorite pendant is like an angel wing and I added some delicate aquamarine beads, as well as fresh water pearls in drop and butterfly shape.
23.3.11
Viesti
Tunnisteet:
akvamariini,
fluoriitti,
hopeaosat,
kauppa,
makeanvedenhelmi,
perhonen,
voimakoru
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Kaunis enkelinsiipi, hienovireinen koru :)
ReplyDeleteMe ollaan tänään kuljettu ajatuksellisesti suht samoja latuja.. hassua :)
Kaunis, niin hentoinen ja samalla voimakas :)
ReplyDeleteKaunis ja hempeä!
ReplyDeleteTuosta siivestä tuli jotenkin kylmät väreet, se on jotenkin niin pelkistyneen upea!
ReplyDeleteOnko oikeasti myytävänä makeanvedenhelmiperhosia vai ovatko nämä jonkinlainen luonnon muovaama yllätys?
Kiitos kommenteistanne, nopeita olette ;-)
ReplyDeleteVikki, kyllä näitä varmasti on ihmiskäsi auttanut. Sitä minä en kyllä tiedä, miten...
...tässä korussa on kyllä jokin mukana...sielu..?
ReplyDeleteVikkin lailla tuli kylmiä väreitä, hyvässä mielessä tietenkin, mutta jäin oikein ajattelemaan korun mahdollista sanomaa...sanatonta vistiä...
p.s. kiitos, että pystyn jälleen myös lukemaan blogiasi :)
Kuin pala taivasta- eli kyllä se on siipi ja enkelin. Kaunis ja koskettava koru!
ReplyDeleteHienoja koruja taas pilvin pimein - vai pitäisikö sanoa valkoisin. :) Tämä viimeinen ihanuus on niin taivaskoru kun olla voi.
ReplyDeleteEttä osaa olla kaunis, kaikenlaisia ajatuksia nostattaa, tippa pirahtaa silmäkulmaan.
ReplyDeleteMona, Marjo, Suntsa, Manteli, kiitos kauniista kommenteista!
ReplyDelete(Se korun viesti on toki minulle selvä, mutta ei vielä se, kenelle se on tarkoitettu. Kaunis viesti se on kuitenkin, ei surullinen.)
Niin herkkis ja koskettava korunen <3
ReplyDeleteVoi Mags Kamuseni, tämä on kerrassaan mieletön. Niin herkkä ja kaunis. Helmet ovat varmaan maksaneet maltaita, siippi ja nuo perhos mv:t... mistä sinä näitä ihanuuksia oikein löydät. Saat kymmenen papukaija merkkiä ;D
ReplyDeleteRiipus on todella ainutlaatuinen, vie kyllä viestin perille <3
ReplyDeleteAmalia, Niina, kuparikukka, kiitos teille ihanaiset :-)
ReplyDelete-Riipus on kyllä erikoisuus, mutta silti minulla on toinen lähes samanlainen; se odottelee jonkun suojelusta tarvitsevan toiveita...
Pitimän eilen kommentoida, mutta koko ilta ulkosalla, ja sitten niin väsy, joten unohtui. Muta niin herkkä ja kaunis. Tippa kyllä silmäkulmaan tulee, kun ajattelee niitä omia tuttuja enkeleitä siellä taivaassa, joita niin odottaa joskus näkevänsä :') Tätä korua katsoessa tekee mieli sanoa vain että "love you sis!"
ReplyDeleteViesti tulevasta!
ReplyDeleteYou used all my favorite stones in this gorgeous piece! It is just magical!
ReplyDeleteNinni, Helmilankaa, kiitos kommenteista :-)
ReplyDeleteThank you, Kim! I do like this one so much!
... täytyy todeta, että korussa on juuri sellaista samanlaista herkkyyttä, kuin blogissani kävit kertomassa :)...
ReplyDeleteKiitos, Eloise, ne valokuvasi ja runo olivat mielestäni samaa maailmaa...
ReplyDeleteTaas niin hento ja herkkä koru, ja ihan tuo riipus on kuin ankelinsiipi
ReplyDeleteItki tyttörukka tuhansin kyynelhelmin,
ReplyDeletepaikalle saapui enkeli kultasiivin.
Lohdun toi ja siivellään silitti tytön selkää,
sanoi vieressä olen, elä enää pelkää....
Kiitos, Maati :-)
ReplyDeleteOo, Piia, kiitos <3
Hi Mags :-) This necklace is so sweet!! I love white colour and light ones. So feminine! A great hug from Italy :-)
ReplyDeleteAntonietta.
Thank You, Antonietta darling :-D
ReplyDeleteHeissan, lupasin käydä kertomassa, oliko tilaamassani kirjassa blogissani ollut runo... ei ollut. Se ei ollut runokirja ollenkaan, vaan valokuvin varustettu kirja matkasta Helsingissä... hieno kirja sekin :). Vaan vielä minä sen kirjan löydän, tai se löytää minut :)
ReplyDeleteKiitos, Eloise, tiedosta :-)
ReplyDelete