Aamuisella tuulisella metsäkävelyllä löydettiin jo kypsiä mustikoita ja kesäisen makeita metsämansikoita. Pienen vieraan tähtisilmien kautta niistäkin nautti monin verroin. Eipäs tullut mukia mukaan, kai me muuten olisimme mustikkamaitoon marjat keränneet ;-D
***
This necklace is made by my little niece, who spent some time with me making jewelry. She is quite a talent!
Ensiksi Kaislin tekemä viehkeä kaulakoru, jonka hän oli jo suunnitellut ennen tuloaan.
Kaulanauhassa on Miyukin lasihelmiä, lukon vierellä sydänhelmet ("nehän on mun tavaramerkki"), fimoruusut tilattiin yhdessä edellisen kurssin yhteydessä ja kutistemuovisen enkeliriipuksen tämä täti teki jo silloin, kun kyseinen materiaali oli huudossa. Koru on niin kantajalleen sopiva!***
Tämän päivän posti toi muutaman orvokki-helmen lisää ja sain tehdyksi tilatut korvakorut. Oma kehu haisee, mutta näistä tuli todella sievät, kuutiolliset zirkoniat napeissa antaa pienille korvakoruille ihanaa juhlavuutta.
************
Tiedoksi:
Ninni laittoi Korukoplaan uuden haasteen, aiheena Wanhan kansan uskomukset, tiedättehän, 'sateenkaaren päästä löytyy aarre' jne. ;-D
Lähtekäähän mukaan kivaan haasteeseen, koruntekoaikaa on runsas kuukausi!
Lisää haasteesta voi lukea -täältä-.
Vau, teillä kulkee taito geeneissä. Onpa hieno! Minkäs ikäinen tytsä tuon on oikein tehnyt? Ihmettelin ensin, että nyt se Mags on tehnyt symmetrisen korun :D. Orvokkikorvikset on kyllä myös tosi kauniit ;)
ReplyDeleteHeh, kiitos Sole ;-)
ReplyDeleteSymmetria ei tosiaan oo mun laji ja neitokaiselle, 7v, se on elinehto!
Teillä on suvussa paljon taitureita, ihastuttavan korun Kaisli on tehnyt. Oikein sydän lämmintää.
ReplyDeleteKorviksetkin on ihanat ja saahan sitä itseensä tyytyväinen olla, kuka se hännän nostaa jos ei kissa itse.
Kyllä sievää sietää itsekin kehua =) Kauniin korun on tehnyt nuori neitokainenkin.
ReplyDeleteNättejä koruja niin tädin kuin pikku neidinkin korut :)
ReplyDeletePikku tyttönenhän on jo mestari, niin kaunis ja kesäinen hänen korunsa ja orvokkikorvikset ovat niin suloiset♥
ReplyDeleteNiina, Amalia, PaulaL ja Manteli, kiitos kultaset :-)
ReplyDeleteKyllä se vaan on, että taituruus kulkee perintönä ;) Taidan sitten muutaman viikon päästä kun kesälomani vihdoin ja VIIMEIN alkaa, heittää huovan nurtsille, helmet ja muut tarvikkeet ulos, tytön kanssa palvomaan aurinkoa ja katsoa mitä se äidin musta pilvi saisi aikaan vaaleanpunaisesta ja violetista ;)
ReplyDeleteJoo, Ninni; lapselle vaan tarvikkeet silmien eteen ja vapaat kädet! Pari kertaa ohjaus lukon kiinnitykseen ja kyllä syntyy ;-)
ReplyDeleteO-ho. Onpas Kaisli-tyttönen tehnyt upean korun. Mikä mestari tällaisesta taiteilijanalusta vielä kehittyykään.
ReplyDeleteNämä sun orvokkikorut on kyllä niin ihania, että ihan huokailla piti.
Äidin huom: Kaisli on jo 8-vuotias :)
ReplyDeleteKiitos, Katri :-)
ReplyDelete-M. ehe, 'painovirhe' ;-D
Onpa hieno kaulakoru!
ReplyDeleteJa noi orvokkikorut.... huoh... ihanat :)
Kaunis kaulakoru, tytössä on ainesta!
ReplyDelete