Vakavaa vai ei

Välillä korujen tekeminen on erittäin 'vakavaa', kun yrittää vastata toiveisiin. Silloin ei yleensä synnykään yhtään mitään. Mutta, jos antaa itselleen luvan olla edes hiukan leikkimielellä, niin syntyy vaikka (pikku)joululahjan tapaista pikkusiskolle. Hän nimittäin syssymmällä toivoi punaiseen työpaitaansa sointuvaa korua "ei liian suurta, pikemminkin kevyttä ja huomaamatonta, mutta silti jotakin, johon huomio kiinnittyy kun katse osuu" - eiks oo ihania toiveita ;-)Lyhyehkö kaulakoru on kokonaan erilaisista lasihelmistä (japanilaisia pisaroita, tsekkiläisiä kulmikkaampia). Katseenkiinnittäjänä on käsintehty lamppuhelmi, hiirulaisen korvat, johon sitten koristeellisten helmihattujen kera tein vartalon isosta hehkuvanpunaisesta sileästä lasihelmestä. On kevyt ja punaiseen paitikseen sulautuva koru, mutta läheltä katsottuna toivottavasti saa hymyn huulille.
Kuvissa varsinkin pikkuhelmet aivan liian heleitä, luonnossa tummempia.


Alla olevat korvakorut ovat samoista isoista punaisista lasihelmistä kuin Minnihiiren helmus, mutta nyt tuo tavallinen lasihelmi on puettu juhla-asuun moninkertaisilla hopeisilla hatuilla ja upealla Balin hopeisella korvanapilla. Siis juhlakorvikset, mutta yllättävän keveät nämäkin,
ilmestyvät kauppaan illan kuluessa.


Ja joulunpunaista valmistunee lisääkin viikonlopun aikana. Myös viimeiset tilauskorut jouluksi ovat työpöydällä. Ajattelin kylläkin leipoa pipareita huomenna, kun myrsky tuivertaa...