tässä on helmiä
hakemassa toisiaan
helmimatolla
*
Jane lähetti ensin pari kuvaa uusista helmistään ja yritin niistä värin perusteella valita itselleni sopivia. Sehän on vaikeaa kun lisäksi vielä muotokin saisi puhutella!
Eräässä aiemmassa postauksessa oli tuosta satsista kaulakorun keskushelmenä hieno, lähes musta Janen ovaali lasihelmi.
*
Tämänkertainen rannekoru lähti kuvan isosta, rikassävyisestä ruskeavoittoisesta, laakeasta helmestä. Löysin valtamerijaspiksen, jossa oli tismalleen samoja harmaanruskeita sävyjä. Sitten hoksasin myös pari kellanruskeansävyistä valtamerijaspis-rondellia, joissa oli Janen helmen heleämpiä värejä. Kun vielä löysin coyamito-akaatin ja leopardijaspiksia samaan värimaailmaan, aloin olla hiukan hämmentynyt.
*
Enpä kauaa. Ryhmittelin pienempiä helmiä ja tein niille omat linkit, jotka sitten yhdistelin isompiin linkkeihin. Ennen näitä linkityksiä olin ajatellut kaulakorua, mutta halusin Janen helmen vievän korussa päähuomion ja tässä rannekorussa se tekee sen. Toiset vain lisäävät sen sävykkyyttä.
*
Tällainen koru ajaa minulla rukousnauhan tai mietiskelymandalan asemaa; joka helmen ja kiven kohdalla voi löytää aina uusia värejä ja aiheita ajatuksilleen, pysähtyä ihastelemaan jokaisen yksilön ainutlaatuista kauneutta. Ja siitähän ajatus jatkaa...
*
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment