Pikku aarteita

Ähh:n tehtävänanto ainakin jossakin määrin edellyttää ottamaan päivänvaloon aarteita, joista luopumisen kokee vaikeaksi. Tämän heinäkuun motto 'korut ne on korviksetkin' kyllä helpottaa hillopurkkien avaamista hiukkasen. Useinhan sitä selviää korvakoruista kahdella helmellä :-)


Akvamariini on nämä koruilu-vuoteni ollut sellainen kivi, jota hilloan lähes poikkeuksetta, olkoonpa se pientä, isoa, viistehiottua, sileää, pisaraa, pulleroa, mitähyvänsä. Nämäkin juuri ja juuri raaskin pussistaan ottaa, onneksi sinne jäi muutamia, rannekoruun ehkä.
Sileät ovaalihelmet eivät ole A-luokkaa, mutta taas kerran, ovatpahan epätäydellisyydessään aivan upeita kuitenkin. Tämä on sellainen perusperus-korvakorupari, joita aina kysellään.


Makeanvedenhelmet ovat kausiluonteisesti aivan kiihkeimmän ihailuni kohteena, mutta nyt oli taas pitkä aika, etten edes vilkaissut niitä. Tänään päätin ottaa esille jotkin erikoisemmat yksilöt ja tässähän ne: upeasti hohtavat, ensiluokkaiset, suorakulmion malliset vaaleat kaunottaret. Eikä niistä mitään liian vaatimatonta voinut tehdä, mutta ei nyt tällä kertaa mitään ryöppyjäkään. Vastapainoksi asettuivat nuo hopealangasta kieputetut hiukan taotut rinkulat. Makeanvedenhelmet ovat kooltaan n.8x16mm.


Päivän kolmas pari, nyyh, näihin meni viimeiset kyaniitti-neliöt, kuultavat ja sileät, ihania sinisiä sävyjään päivänvalossa säihkyvät... Ja näihin nyt sitten vielä hiukka lisähohdetta noilla cz-pisaroilla, hopeisissa koukuissakin on pisarakoriste.


Ja kauppaan menevät kaikki kolme paria.