Tuulen tuttava

Ilta jo hämärtää, tuulee ja pieni sadevihma hiukan väkivalloin hyväilee kasvoja. Jalat tottuneesti hypähtelee lätäköiden yli, katse poimii vieläkin muutamia kukkasia heinikosta. Rakastan näitäkin syksyn hetkiä, jotka monen mielestä jo ovat liian harmaita ja ikäviä.

**

Pahanlainen korujumi on yrittänyt iskeä, minuun niin kuin moneen muuhunkin koruntekijään; toiset suosittelevat hoidoksi lepoa, toiset pikku shoppailua. Itse pidin ostotaukoa ja niinpä kaivelin viimeinkin muutaman alkuvuodesta ostetun kauniin riipuskiven esille. Ja koska olin päättänyt solmeilla korun nahkanauhaan, niin nauhaosuuden kiviksi valikoitui ne helmet, joiden reikiin tuo nahkanauha suostui.



Riipus on iso ja kaunis bertrandiitti-opaali, jonka molemmin puolin on todella puhutteleva maisema! Muina helminä edullisia, harmaan ja violetin kirjavia ametisteja sekä muutama vuorikristalli. Nahkanauha ja ametistit kulkee korussa kahdessa rivissä, lukkoa en laittanut lainkaan.
Lehdykkäketjun palanen vaati päästä mukaan ja sitä täytyy varmaan tilata lisää, se on niin minun suosikkia ja saa minut hyvälle tuulelle, helisee vienosti :-D