Kuuminta

Eilen oli kesän tähän asti kuumin päivä. Siltä se myös todella tuntui, aamusta asti oli painostavaa ja hikistä. Tiesin, että jossain vaiheessa iltaa iskisi ukkonen, silti lähdin pyöräillen äitsykän luona käymään. Kotiin päin lähdin aivan loppuillasta, kun näytti että sade hiukan hellittää. No, se vain näytti siltä. Kun olin hennossa sateessa kilometrin verran pyöräillyt, sain niskaani oikein taivaan täydeltä. Sisäistä hymyä piisasi kunnes silmätkin olivat niin sadevettä täynnä, ettei eteensä nähnyt :-D Saavuin kotiin todellakin likomärkänä, sääret hiekassa ja hiukseni vetisille kiharoille kääntyneinä. Ja vieläkin oli kuuma!


Kuumin väri on oranssi. Oransseista korukivistä kuumimpia ovat tuliakaatti ja karneoli, molemmat myös sisäänsä hurjasti naisenergiaa keränneitä kiviä :-) Aika kuumankiihkeää ajatustoimintaa, vaikeaselkoisuutensa vuoksi, minussa on viime aikoina herättänyt myös tuo Higgsin hiukkanen ja sen tiimoilta maailmanselitys nimeltä 'supersymmetria'. Aioin tehdä aivan supersymmetrisen korun, jossa olisi myös se pimeä massa ja ehkä useampikin Higgsin hiukkanen. Jos niitä nyt tässä on, niin piilottelevat...

Koru lähti liikkeelle tuosta suloisen ihanasta lamppuhelmestä, joka on lähtöisin herttaisen korukamun pajasta. Se heti tullessaan iski silmää ja muistutti tuosta dzi-akaatista, jossa värit ja kuviointi ovat kuin 'superpartneriksi' ennalta määrätyt. Riipuksessa on alaosana samoja värejä, poltettua oranssia ja vaaleita kuvioita toistava tuliakaatti. Muina helminä siis tavattoman pienireikäisiä viistehiottuja karneoleja ja nuo pyöreät ovat sitä lasikiveä, jonka nimeä en muista, niissä kuparihippuset hohtelee. Niskaosuus on kaksinkertaista ketjua ja koru on melko lyhyt, hehkuu hienosti esillä kaikki helmet.

**

Ja hello, vielä saa ilmoittautua Korukoplan haasteeseen, kukkia väkertelemään!