6.3.13

Cherries or not

Kaikkea sitä ajatuksenvirta kauppareissulla tuottaa.
Eilen patikoin sitä tuttua reittiä, pienen puropahasen viertä. Kuvittelin jo kuulevani veden suhinaa ja lorinaa, kun lumi ja jää on sulanut. En voinut sulkea silmiä ja voimallisemmin haaveilla, sillä polku on näinä päivinä tosi jäinen ja liukas. Kävelemiseen piti oikein varoen keskittyä, vaikka viisaammathan neuvoo astelemaan reippaasti, jos haluaa kaatumiselta välttyä. No, aivan todellisuudessa lintujen kuoroa kyllä kuulin, monenlaista pientä viserrystä ja sirkutusta, parin harakan kinasteluakin.
Lintujen äänet sai jotakin kummallista reittiä ajatukseni loppukesään ja sadonkorjuuseen. Muistelin viime kesän marjanpoimintaa äidin kanssa (sivuajatuksena muistutin itseäni pakastimen aarteista!), muistelin joitakin vuosikymmenen takaisia kesiä, omia ruusuja, luumuja ja kirsikoita. Kirsikkapuuni olivat niin korkeita (vanhoja ja hoitamattomia), että latvojen sato meni todellakin linnuille. Sain minä silti käteni punaisiksi, kun poistin kirsikankiviä. Niistä kirsikoista keitin hilloa, jota oli sitten esikoisen ylioppilaskakussa. Esikoista ja Kuopustakin, miettiessä kävelin sitten loppumatkankin kotiin liukkaimpia kohtia vältellen, kävelin jopa hiukan pidempää reittiä (no joo, ehkä 100 metriä).

Voipa olla, että ajatuksiin nousi kirsikat, koska olin kovasti miettinyt näitä helmiä. Sileä helmi on värjättyä jadea, joita joskus kauan sitten tilasin kaupasta, jota ei enää ole. Väri on ihastuttava, syvänpunainen, ei violettia häivähdystä. Viistehiottu helmi on akaattia, sekin värjättyä, jonka bongasin korukaverin galleriasta. Onneksi hänellä oli muutama jäljellä ja onneksi hän niistä suostui luopumaan, koska omat sileät jäljellä olevat kirsikat olivat Ö-luokkaa. Helmet ovat reilunkokoisia, 12mm. Jännitin kovasti noita akaatteja odotellessa, sillä kuvien väri ei aina vastaa todellisuutta, mutta tässä näkyy, miten onnekkaasti nyt kävi ;-D
Niin ja ylin kuva kertoo oikean värin, korusta otetut kuvat näyttää helmet liian tummina...


Punoinpas hiukkasen ketjua hopealenkeistä ja rannekorun keskelle löysi tiensä kaunis, kirkas, kuvioitu hopeahelmi. Sileät, isot helmihatut antavat hiukkasen lisäilmettä selkeälinjaiseen koruun. Lisäkoristeeksi kiinnitin naisellisen viehkeän käsilaukkuriipuksen upean sileän salpalukon vierelle.



16 comments:

  1. Upeat kuvat ja koru on ehdottomasti kirsikkainen - ihailen aina ketjujasi, antavaa sopivaa väljyyttä namusiin kiviin :)

    ReplyDelete
  2. Ihanuus,herkullinen väritys kivissä ja
    ja hyvä rytmitys.

    ReplyDelete
  3. mielettömän kaunis koru!!Tuo punainen väri on niiiiin upea,minulle tulee mieleen keväiset karpalot:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aivan! Jäätyneet karpalot, juuri sen väriset myös :-)

      Delete
  4. Kiitos kommenteistanne :-)

    ReplyDelete
  5. juu, karpaloita koetan minäkin ajatella, kun kirsikoita en voi nautiskella muuten kuin säilöttyinä, ja sehän ei ole ollenkaan sama asia... aivan upea koru, ihanat nuo ketjupätkät tuolla väleissä :) nam :P

    ReplyDelete
  6. Anonymous6/3/13 15:23

    Se on jännä juttu miten kauneus voi olla jonkun päässä ja sitä se sulla on. Ajattelet kirsikoita ja hmm....teenpäs aiheesta kauniin korun. Meikäläiselle kun olisi annettu nuo kaksi punaista palleroa + muut emmeet, niin varmasti vielä jouluna 2017 tuijottelisin niitä ajatellen että kyllähän näistä jotain pitäisi saada aikaan. Onneksi olet sinä joka hoitaa sen homman ja tuot meidän käsien ulottuville noi jutut. Oot ihan ykkönen, se on jämpti.

    ReplyDelete
  7. Kertakaikkisen upea kokonaisuus ja väri on ihastuttava ja tuo soma käsilaukku <3

    ReplyDelete
  8. Ihana koru, niin kauniita kiviä taas. :)

    ReplyDelete
  9. Kiitos kommenteistanne :-)

    Ja kärsivällisyyttä: kommenttien valvonta jonkun aikaa päällä taas, kun alkoi ilmestyä roskaajia!

    ReplyDelete
  10. Tuli tuosta sun tarinasta myös oma lapsuus maalla mieleen ja vanhat kirsikkapuut :) Niin Kaunis, kirsikkainen on koru :)

    ReplyDelete
  11. Ihania herkkuja. Niin kaunis ja naisellinen kokonaisuus. Tykkäilen.

    ReplyDelete
  12. Mikä herkku tämäkin. Tuosta hopeahelmestä tuli mieleeni yksi vanhempi koruni, koska siinä on samanlainen helmi. Muuten koruissa ei ole mitään samanlaista. :D

    ReplyDelete