17.6.18

Hempeitä tuulia

Kyllä vaan, hempeitä ja lempeitäkin tuulia on ollut, mutta viime päivät ehkä hiukan tukaliakin hetkiä. Olen yrittänyt keskittää ne tärkeät asioinnit aamun ja illan viileämpiin hetkiin. Keskipäivän tienoot olen pyhittänyt sitten sekä oleiluun että erinäisten kaappien järjestelyyn, roinan poisheittämiseen ja siinä samalla olen kuunnellut kirjoja. Olen aika ihastunut lukemisen sijasta kuunteluun - näppärää!

Olin aikonut selvitä vain yhdellä kukka-amppelilla parvekkeella, ettei tarvisi harmitella reissaamisia kukkien kastelun kannalta. Pari päivää sitten kuitenkin hain kuin hainkin hiukan kesäkukkia silmien iloksi. Yllätyksekseni törmäsin vuosien takaiseen haaveeseeni!

Olkoonkin perenna, mutta halusin tämän taimen ilokseni! Tosin tämä yksilö selvästi vasta opettelee olemaan 'oikea' sinivaleunikko, jospa se luulee olevansa iiris... Ainakaan tämä eka kukka ei vielä jaksanut levittää terälehtiään täyteen leveyteen, mutta minulle tuo väri on kaikki kaikessa, mielettömän kaunis!


Jeps.
Sitten koruihin. Rannekorujakin pari näytille.


Ensimmäisessä kaikki osat hopeaa, pieniä lamppuhelmiä, makeanvedenhelmiä ja kauniisti hohteleva pikkukristaillen päällystetty helmi keskellä. Löysin nääs pussukan, jossa oli pari linkkiä valmiina ja samoja helmiä nätisti varattuna, sopivasti rannekoruun.


Hopeaosiakin on jonkin verran varastossa, mutta lukkoja ei hurjan paljon ole säästynyt, silti
seuraavankin rannekorun lukko on hopeinen.




Nuo kasmir-helmien 'hatut' ja kiva 'oksa' ovat hopeoitua korumetallia eli kokonaisuus on kyllä sellainen mixed-media. Kasmir-helmethän syntyvät niin, että helmien sisus on korumetallia, johon pikkuruiset lasihelmet on kiinnitetty polymeerisaven ja hartsin sekoituksella. Helmistä tulee näin yksilöllisiä ja persoonallisia - tekisi mieli lisää värejäkin niitä - ehkä nyt kummiskin pidättelen hinkumasta lisää ;)  Helmet ovat aika isoja, 15mm, mutta keveitä.

Sitten vielä yksi mun tyylinen korvispari, lamppuhelmet, niobium-koukut. Upeat värit ja nyt täytyy löytää itsellekin sopivampi väri, koska nämä on niin kesäisen ihanaiset, mutta menevät värinsä vuoksi jolle kulle toiselle.



Lempeitä tuulia ja kevyttä sadetta blogiin poikkeaville!


7 comments:

  1. Lempeitä hempeitä ihania ja niin upposi tuo eka rannekoru. Jostain hiipi mieleen mansikat heinän korressa:)

    ReplyDelete
  2. Hei, Eila :) Kiva, siinä on kieltämättä ahomansikan tuntua.

    ReplyDelete
  3. Jännä kukka ja korut aina yhtä hienosti suunniteltuja. Kiva nähdä Suakin linjoilla. Hyvää Juhannuksen jatkoa ja kesää.

    ReplyDelete
  4. No hei, sinä täällä!
    Ja lumoavaa työtä yhä edelleen!

    Monta kertaa olen muistellut, miten mukavaa meillä koruntekijöillä oli silloin "aktiiviaikoina".
    Täytyy sanoa, että olen kaivannutkin niitä aikoja!
    Miulla on myös melkoiset helmi- ja tarvikevarastot ja olen miettinyt kovasti, mitä niitten kanssa tekisin. Aika moni sanoo, että älä hävitä jos se innostus vielä tulee. Ja pientä intoa saattaisi olla luvassa. Instassa on pari meidän yhteistä korukamua, sieltä se innostuksen kipinä vähän virkosi.
    Mukavia heinäkuun päiviä siulle!

    ReplyDelete
  5. Hei Mags! Olen kaipaillut, eilen viimeksi mietin, mitähän sulle kuuluu, mutta en älynnyt tänne kurkata. Hei täällähän sinä olet! Ja taas ihania olet tehnyt! Täällä myös yksi, joka on kaivannut "niitä aikoja". Haavaeissa on myös jotain korurintamalle, jotain olen tehnytkin, mutta en ole edes kuvannut, saati blogiin päivitellyt. Hyi minua, parannukseen paikka.

    ReplyDelete
  6. Selma, Vikki, Suntsa, kiitos vierailuista ja kommenteista :)
    En tiedä teistä muista, mulle nää helteet on hieman liikaa. Vaan olipa ihana viikonloppu Kalajoen Hiekkasärkillä, kun sai pulahtaa raikkaaseen meriveteen monituisia kertoja!

    ReplyDelete
  7. Heippa Mags,

    kertakaikkisen ihanaiset korut! Erityisesti tuo alempi lilahtava rannekoru osuu marraskuiseen tunnelmaani <3

    Tosi harvoin tulee enää päivitettyä korublogia, mullakin on mennyt taas varmaan yli kuukausi viime päivityksestä, vaikka elokuussa päätin, että otanpa nyt 'tänkin projektin' haltuun taas, mutta mitä vielä... Korunteko on mulla nykyään enimmäkseen erilaisten juttujen kokeilua... Viimeksi viime viikolla meni yks juttu purkuun..

    Toisekseen silmät ei kestä jatkuvaa nykertämistä - ja kolmanneksi nämä harmaat päivät ei varsinaisesti suosi korukuvauksia :)

    Valoa ja iloa marraskuuhun! <3

    ReplyDelete