Väripari

Ihastuin aika lailla siihen saamani kansainvälisen helmikeitoksen väripariin vihreä-turkoosi. Ne korut ovat vielä vaiheessa, näette sitten toukokuun kolmas, mitä syntyy.

Melkein samoilla väreillä, hieman heleämmillä, tein korusetin tilauksesta - koru syntyi tuon riipushelmen ympärille ja sen väreistä, sattuivat nyt tätä keväänvihreää ja olisiko taivaansininen oikea nimi tuolle siniselle?

Riipushelmestä sen verran, että sekä se että nuo setin isommat siniset helmet ovatkin kotimaisia, vieläpä täältä kotikaupungistani! Paikallisessa Taito-keskuksessa oli käsityöläisten esittely- ja myyntitilaisuus, josta bongasin ensin tuon pöllön ja sain tilata siihen sopivia helmiä, käsintehtyjä lamppuhelmiä siis kaikki.

Pienemmät siniset ovat Preciosan lasihelmiä ja tähän koruun valikoitui värjäämätön pehmeä silkkinauha.
Sekä kaula- että rannekoru on linkitetty hopealangalla ja muutkin osat ovat hopeaa.

Tänään on luvattu lämmintä, luvassa mukavia hetkiä luonnossa kävellen :-)

Maja puussa, puumaja

Niin korkealla on majani puussa, mutta ketterin jäsenin sen turviin kiipeän.
Kukkien ja hedelmien tuoksussa vietän ihania hetkiä.

Pimeinä iltoina istun takan äärellä, ihanassa hämyssä. Tuuli suhisee lehdissä. Kuulenpa myös helmipöllön huhuilun, onhan sillä tähystysoksa tuossa ylempänä. Täällä Puumajassa on kaikki, mitä elämään kaipaan, pienet puitteet - enpä vaihtaisi tätä korskeaan kartanoon.

Punaisen keramiikkamökin korussa on luonnonoksa, lasilehtiä, ihana puukuvioinen jaspis, punaisia makeanvedenhelmiä, ja, tietenkin, se helmipöllö-lamppuhelmi, pöllö istuu keramiikkakiekolla. Sarisilkkiletti kiinnittyy kauniilla tummaksi patinoidulla hopeisella lukolla.

***

Past life and Future

Ehkä olen joskus ollut tai ehkä tulen olemaan, lintu, pöllö, tornipöllö... Ujo sellainen ;-D
'Ujo' on taiteilijan, Akvamarinin, antama nimi tämänkertaisen kaulakorun riipukselle, jonka pyysin muovailemaan oitis korvakoru-osaset saatuani. Akvamarin väittää, että tilaan mahdottomia, mutta höps, hänhän muotoilee ilmeisesti aivan mitä vain!

I might have been an owl in some past life, or perhaps I will be in a future one. I love owls and an artistic fellow-blogger makes them to me. For this necklace I only needed two white turqoise beads and silk ribbon to add to her owl-pendant and egg-beads, made of polymer clay.
Ain't he just cute, looking from behind his wing?

Tähän kaulakoruun lisäsin Akvamarinin helmien seuraan vain jo tarkasti etukäteen valitsemani kaksi valkeakirjavaa turkoosihelmeä ja silkkinauhan, sattuipas sopiva sävy.

Viime aikoina on syntynyt niin monta korua itselle, että seuraavien täytyykin sitten olla jo muille! Työpöydällä on mm. farkkusinistä.


**

Tapion Tytär

Odotin aika kiihkeästi, mitä Helmitarhan Jana taikoo toiveistani:
Lähetin hänelle BeadSoupParty'in yhteydessä valtamerijaspiskapussin, josta toivoin taiteilijan tekevän minulle goddess-riipuksen samaan tyyliin kuin vaikkapa nämä.

Tässä linkki Janan kuvaan, josta näette nuo ihanat inspiraatio-maisemat, joita hän käytti suunnitellessaan minun Metsän jumalatarta. Aiemmin hän on tehnyt jumalattaristaan rintakoruja, mutta minä halusin riipuksen, mikä ei teknisesti ollut aivan helppo toteuttaa. Päädyimme yhdessä tuollaiseen unelmoivaan lepoasentoon ;-D

Olin puhunut suomalaisista metsistä, syksystä, metsäpurosta, rauhasta ja kiireettömyydestä... Sain viime perjantaina ihastuttavan riipuksen, jossa oli kaikki pyydetty, myös se Metsän mystinen tunnelma, joka vanhoista metsistä löytyy!


Oma suunnitelmani muuttui tehdessä. Olin kuvitellut käyttäväni koruuni patinoitua hopeaa, mutta Vintaj-lanka käy sävyltään todella kauniisti kehystetyn riipuskiven värimaailmaan. Siitä pyörittelin myös lehtikiekuroita, koska en halunnut lasilehdillä lisäpainoa koruun.


Metsän puita ja muuta kasvillisuutta on ihanan kirjavissa, reilunkokoisissa valtamerijaspiksissa. Metsäpurooni kuuluu tietenkin kauniit akvamariinit, puroa kuvaa myös itse värjäämäni habotai-silkki.

Itselle tehty koru sai nimen Tapion Tytär, sellainen tunnehan metsässä vaellellessa parhaimmillaan syntyy.

I got my forest goddess from my very appriciated bead soup partner Jana on friday.
I had sent her the ocean jasper for the body and she had captured everything I asked in this lovely goddess pendant: the finnish woods, autumn, forest brook, peace and quiet of the landscape. I love her! Yes, my goddess, but Jana as well ;-D

I made the necklace of ocean jasper rondelles, aquamarine beads, Vintaj wire and habotai silk, which I dyed myself. This necklace came out so, so mine!

And. look! There is a little owl on my necklace, too :-)

Pakko oli lisätä vielä tämäkin kuva, siinä on pikkuinen pöllö, valtamerijaspista hänkin ;-)

Luonto lähellä

Kuulkaa! Ei mennyt tänään kuin minuutti postin tulosta, kun minulla oli uudet korvakorut korvissa :-) Ja minuuttiin sisältyi korupiikkien juottaminen ja puhdistus ja hankaus. Oli nimittäin niin mieluisat helmet!

Today, when the postman gave me THE letter, it took only one minute to get these lovelies on my ears ;-D
The beads are made by a very talented polymer clay artist, Lea, you'll find her blog -here-.
I did not want to add anything with these 'tyto alba' -beads, they're just perfect, made by order, just for me!

Akvamarinkorun Lea on tehnyt jälleen uskomatonta työtä, en lakkaa ihastelemasta herkkien sormien aikaansaannoksia! Mitä sanotte alemmassa kuvassa pöllön katseesta? Hieno, eikö! En todellakaan kuvitellutkaan lisääväni näihin juuri minulle tehtyihin helmiin muuta kuin korviskoukut.
Oon niin ihastuksissani, ettei ole edes sanoja.

Helmien kaikkinainen muotoilu, myös 'nurja' puoli on todella huoliteltua työtä!