Toukokuu on lopuillaan

Ja miten hieno toukokuu! Lyhyt kevät muuttui helleviikolla kesäksi ja tuntuu, että kaikki kukat ovat jo kukassa, mitä jää enää kesäkuulle?

**
Yksi hetki, mitä joka kevät odottelen ja mikä nytkin toteutui aivan toukokuun alkupäivinä, on hetki, jolloin näen tietyssä lammenpoukamassa joutsenet. Joskus niitä on montakin, mutta usein juuri kaksi, pariskunta, niin haluan ajatella.

Sanoin on vaikea kuvata tuota hämyisää hetkeä joutsenlammella, juhlavan ja herkistävän näkymän herättämiä tunteita, iloa ja onnea.

Eihän minulla kameraa ole noina hetkinä mukana, joten yritin sitten vangita näkymää koruun, sormukseen.

Joutsenlampi

Alla olevassa 'kirkkaassa' kuvassa sormus on vielä keskeneräinen, näkyy amatöörin virheet ja kivikin on vain kokeeksi paikallaan. Kivi on ihana vaaleansininen pitsiakaatti. Tämän jälkeen vielä pyörittelyä, tarkastelua, hiontaa, viilausta, kiillotusta.


Ja tältä sormus näyttää nyt sormessa. Ei lainkaan täydellinen eikä kauhean käytännöllinen noiden hentojen kuvioiden vuoksi, mutta ah, miten rakas tästä tuli taas! Ja ehkä seuraavasta sormuksesta tulee onnistuneempi, ehkä :-)
On muuten aika vaivalloista ottaa tärähtämätön tai jokseenkin tarkka kuva yhdellä kädellä, kun kuvattavaa kättäkin joutuu vääntämään outoon asentoon kuvakulman löytämiseksi.