
Koivikossa satelee, Metsän Neiti kulkee polkujansa, näyttääkö tietä kalevalaisille karhunkaatajille, Väinän jälkeläisille, vai tahtooko eksyttää rauhansa häiritsijät...

Opaalien värisävyt ovat taas vertaansa vailla, oman sieluni sopukoihin ne ainakin sattuvat saumatta.
Ihana. Raikas. Itse yritän saada itseäni niskasta kiinni tekemäkseni jotain, mutta eilen sain kuulla olevani OIKEESTI kipeä, joten olen melkein vuodelevossa =( Pitää yrittää jaksaa edes Korukopla saada tehtyä.
ReplyDeleteKiitos, Ninni :-)
ReplyDeleteLepäilehän nyt OIKEASTI! Parane pian!
Kyllä olet taas löytänyt niin upeita kivia, joista olet loihtinut upean korun. Suomalaiskansallinen koru, jos näin voisi sanoa.
ReplyDeleteOn juuri sellainen suomalaisen sydämeen sopiva koru. Ihanat värit!
ReplyDeleteMetsän neiti :) oikein osuva nimi... sitäpä tämä todella huokuu, luonto on lähellä.
ReplyDeleteKiitos :-) Te ihanat jaksatte käydä kannustamassa, tuntuu mukavalta!
ReplyDeleteKaunis, metsän väreihin sointuva, voimakkaasta tahdosta kertova koru.
ReplyDeleteNää puhuttelee taas niin, että oksat pois...
ReplyDelete