Nyt saa taas vapaasti uskoa tai olla uskomatta minun juttuihini ;-D
*
Sain miellyttävää meiliä ihastuttavalta naiselta, joka on lähestynyt minua korutoivein aiemminkin. Jo meilin avatessani arvasin, mitä korua hän tiedustelee. Arvasin oikein. ( Ihan tosi ;-D )
Kun hän kertoi kenelle ja millaista korua tarvitsi tällä kertaa, otin (taas kerran) esille paljon sinisiä vaihtoehtoja - sininenhän on suomalaisten naisten lempiväri numero ykkönen!
Yhden kerrallaan laitoin kiviä takaisin pusseihinsa ja säilytyslaatikkoon.
*
Hmm... tällaista ei pitäisi kertoa julkisesti varmaan, mutta minulla on isolla pöydälläni kolme (30x35cm, ohutta vaahtomuovin tapaista materiaalia) helmimattoa esillä yhtaikaa;
'varsinainen' työskentelymatto; sen vieressä matto, jolla 'perushopeita'; ja vielä vastapäätä työpistettä matto, jolla on tuleviin töihin tarvittavat materiaalit katse-etäisyydellä 'inspiroitumassa'...
Niin, ja vielä neljäskin, sen varsinaisen maton päällä, koska myös varsinainen matto on täynnä päähänpistoja; sopivia helmipareja korvakoruiksi, kauan kadoksissa olleita osasia, jotka täytyy pitää näkösällä, edellisen korun 'tähteitä' ikäänkuin liudentumassa säilytykseen...
Siis neljäs tarvitaan oikeasti varsinaiseen työskentelyyn ja sitten välillä kurkin sen alle, josko siellä ekalla olisi jotain, mitä tarvitsen... (hävettää ja ei...)
*
Tuo kaikki oli taustaa siihen, että kun olin noita sinisiä penkonut ja laittanut pois kaikki helmet paitsi yhden Montana-sinisen Swarovskin kristallin, niin kurkistin tuonne alimmalle matolle ;-D
Sieltä löytyivät siniset kalsedonit, joista olin luullut tekeväni korvakorut.
Sieltä löytyi lamppuhelmi-setin viimeinen, joka oli menossa aivan toiseen projektiin.
Siellä oli myöskin täydellisen kaunis pinkki ametistinugetti, jota - nauhan kaunimmaista - myös olin säästellyt...
Ne kaikki pyysivät seurakseen naisellista, fasetoitua vuorikristallia, koristeellisen hopeahelmen ja kiehtovan hopeisen putkikäärön...
Tällaiseksi kuvittelin tilaajan toiveen... Tämä koru todella synnytti itsensä; myös pieni sinisiipi-enkeli oli aivan ehdoton mukaantulostaan!
*
Kaksi kuvaa, koska niiden tunnelma on aivan erilainen :-)
*
Sulla on mielenkiintoinen systeemi. :D Mutta ilmeisen toimiva, katsoo tätäkin ihanaa kokonaisuutta! Kaunis sininen.
ReplyDeleteMie tykkää kovasti tälläsistä toispuoleisista. Siksi varmaan ku en ossaa niitä ite tehä. Omani näyttävät aina ihan kököltä :)
ReplyDeleteHuumaavan kaunis .. katson täällä aivan hurmiossa! :) .. ihania sävyjä, värejä.
ReplyDeleteKiitos, kultaset :-D
ReplyDelete(Nyt pitäisi tuo kääriä kirjeeseen, enkä millään raaskisi --> minustakin on viimeisen vuoden aikana tullut sinisen ystävä...)
Upeita sävyjä sulassa sovussa toisiaan täydentäen. Bravo! :)
ReplyDeleteMukava lukea systeemeistäsi - meillä kaikilla kun on omat virityksemme ;o)
ReplyDeleteKovasti kaunis ja tyylikäs rannekoru!
Todella sievä rannekoru! Ihanat sävyt ja kaikki yksittäiset helmet eri tavalla kauniita.
ReplyDeleteMinusta systeemisikin kuulostaa varsin järjestelmälliseltä verrattuna omaan, kaoottiseen sekalaisuuteni, josta yritän poimiskella kokonaisia ajatuksia... :)
Kiitos kultaiset kävijät!
ReplyDelete-Psst, Lea, älä kerro kellekään, että se lähes 2-metrinen työskentelypöytäni on muutenkin täynnään pikku pusseja, rasioita, pihtejä, mittanauhaa jne. ;-D
Siis tää on UNELMA siniselle sielulle! Voisko saada samantyylisen?
ReplyDeletekyselee Sinikka!
Siniseen tykästynyt Sinikka - laita mulle meiliä, eiköhän me jotakin keksitä!
ReplyDeletetäällä suomalaisnainen joka ei oikeastaan kauheasti tykkää sinisestä, paitsi turkoosista. Sitä kun on joka paikassa. Vihreä on mun väri! Kivaa kun teet epäsymmetrisiä ja epätavanomaisia koruja, en itse osaisi noin yhdistellä.
ReplyDelete