Ettei patinointi pääsisi unohtumaan...
Arvaattekin, että pantalanka pääsee useampiinkin koruihin lähiaikoina - tuo pantaosuus asettuu ranteessa mukavasti toiseen reunaan ja kivet ja koristeet on silloin hyvin esillä kämmenselällä. Tässä on mustaa kiveä mattana kukkana ja patinoitu itsemuotoiltu hopealehti, muinaisketjua pienistä lenkeistä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
*glups* .. etten kuolaisi. :D Ei löydy sanoja eikä ylisanoja, sekä tämä että edellinen.. huokaan vaan!
ReplyDelete*kops!* Ihan huippu. Ihan mahtava... Ihan ihana...
ReplyDeleteWow, kaunis kuin nuori neito, aamunkoitteessa usvan ympäröimänä...
ReplyDeleteIhana, en malta odottaa seuraavaa =D
ReplyDelete...just kävin Katrin blogissa ihmettelemässä miksei mulla ole apatiittia..nyt mun pitää lisätä ostoslistaan vielä pantalankakin =D
ReplyDeleteVitsit nää on I-H-A-N-I-A !!
Ihania rannekkeita nämä! Ja tuo edellisin larimar-rannekoru on myös Upea!
ReplyDeleteKiitos ihanista kommenteista ;-)
ReplyDeleteTodella kaunis!!
ReplyDeleteUpea tämä musta versiokin!
ReplyDeleteVoi kun nämä kaikki on niin ihania, huoh! Onko tuo pantalanka vahvaa käsiteltävää, mulla kun ei ole taitoja eikä työkalujakaan ole kuin pihtejä?
ReplyDeleteT. Kipa
Kiitos, Paula, Anu ja Kipa :-)
ReplyDeleteKipa, tuo pantalanka on 0,85mm vahvuudeltaan ja tarvii kyllä tosilujat pihdit tai sahan. Päiden hiominenkin on aika hidasta ilman 'dremeliä' (miulla on halpisversio, suosittelen).