Siispä, riipuksessa on mustan onyksin ympäröimänä labradoriittia, helminä pyöreää onyksia ja kerrassaan kaunista sinistä kyaniittia. Metallina nytkin on kirkas hopea. Sydän on ihanan kokoinen, 3,5cm ja jätin korun lyhyeksi, mutta voihan siihen pidemmänkin ketjun vaihtaa.
,
Tämä on kaunis!
ReplyDeleteHienosti onyks kehystää ja korostaa labradoriitin kauneutta.
Tykkään siitä että tämä on lyhyt ja jää siten paljaalle iholle.
Tosi hienosti mätsää värit yhteen.
ReplyDeleteKaunis <3 Tykkää kans et lyhempänä paree.
ReplyDeleteoooooh! <3 tosi kaunis!
ReplyDeleteSanat eivät riitä kertomaan kuinka kaunis koru, olen tuijotellut sydäntä jo pari kolme minuuttia, siinä on maaginen sininen väri♥
ReplyDeleteAivan ihastuttava koru !!
ReplyDelete...minäkin muuten tuijottelin sydäntä...koska näen siinä usvaisen meren josta nousee tummia karikkoja...
Kiitos kamuset taas :-)
ReplyDeleteKyllä, sydämessä tosiaan näkyy merimaisemaa ja riipuksen toinenkin puoli on yhtä hieno, se ei siis ole musta.
Upea sydän! Mahtavasti oot saanut kuvattua sen kauneuden ja laitttua koruun just sopivasti muuta. Lyhyenä uskoisin olevan parempi.
ReplyDeletevoi hitsi ko tää on magee, kaikkee oot taasen kerenny tekeen! toi turkoosi koru oli kyllä todella kuolattava kanssa ;-)
ReplyDeleteSiinä se on: olet saanut ikuistettua marraskuisen sinisen hetken koruun. Hän on syvä ja hiljainen ja puhutteleva.
ReplyDeleteKiitos, Katri, Tiia ja Akvamarin :-)
ReplyDelete