26.10.14

Home is where your heart is

Otsikko taas tätä lajia - en halua kääntää tuota suomeksi, kun se enkuksi kuulostaa niin sujuvalta ja mukavalta.
Mullahan on monta lempikiveä, tiesittekin. On valtamerijaspis, on savukvartsi ja kyaniitti, sitten tietysti larimar, mutta aivan ykkönen on syntymäkuukautenikin kiveksi sanottu opaali. Minä en halua sitoa mitään kiviä kuukausiin tai horoskooppeihin, luulen että kivimieltymykset syntyvät muualta. Ja kivillä on paljon kerrottavaa, muillakin kuin nimikkokiviksi valituilla.

No, opaalejakin on vaikka minkälaisia, on vaaleanpunaisia ja jännittävän siniturkooseja Perun opaaleja, vaaleita ja hehkuvia jalo-opaaleja ym. Mulle rakkaimpia ehkä ovat ruskeaan emäkiveen sitoutuneet boulder-opaalit ja samoissa sävyissä tämäkin puuopaaliksi, fossilisoituneeksi puuksi kutsuttu, ehkä suomeksi mukavin käännös on kivettynyt puu, siltä se näyttääkin, vuosirenkaineen. Huikeaa ajatella, miten kauan on kestänyt, että puuaines on muuttunut kiveksi!


Ei kai voi olla kauniimpaa? Tämä sydänriipus on todella iso ja muhkea, hiukkasen on painoakin. Laitoin sen tosi simppelisti silkkinauhaan, jonka voi solmia haluamaansa pituuteen. Oijoi, niin puhutteleva kivi!



Tein nyt sydänteemalla yhden talokorunkin! Tein sen melkein kokonaan entisen purkaen ja uusin ajatuksin. Se oli aiemmin muilta helmiosuuksiltaan liian raskas, joten nyt keramiikkaisen riipusosuuden seuraksi valitsin risasilkkiletin väreihinkin sointuvaa violettia ametistia ja kimmeltävää sugiliittia, vihreät helmet jaspista ja kaikki hopealangalla linkitettynä. Ai niin, sydämenä hohtelee paua-simpukkaa.


 Pikku mökillä on suloisen ihmettelevä ilme :-)



Enhän nyt suurta rakkauttani vielä hylännyt. Opaalia piti toisenkin korun verran hypistellä.


Huomaattekos eron yllä ja alla olevien kuvien välillä?
-No oikeanpuoleisin soikeista helmistä väläyttää ihanan sinisen opaalihohteen!


Juuri tämä on yksi syy rakkauteeni: Tehdessä, edes helmiä valitessa, juuri tuo helmi ei kääntynyt kädessäni sellaiseen suuntaan, että olisin hoksannut tuota pistettä! Vasta korun ollessa valmis ja ryhtyessäni kuvaamaan, satuin asettelemaan korun sellaiseen kulmaan valoon nähden, että tuo salaperäinen aarre paljastui! Näin ne kivet puhuvat.

Ruskeassa löytyy niin monia upeita sävyjä. Melkein harmittaa, että se oli lähes 20 vuotta paitsiossa vaatteissani, asusteissa sentään joku laukku ja kengät oli (harvoin) ruskeaa.
Tämänkin on kivet opettaneet, kaikki värit ovat kauniita oikeassa yhteydessä, tai, oikein katsottuna. Ja myös kuhmuiset kivet ovat niin ihania - tuossa alakuvan kiven kuhmussa asuu opaali ;-) siinäkin.


6 comments:

  1. Vähän piti pieneltä näytöltä tiirata, mutta kyllä se sininen hohde on siellä, kyllä vaan.

    Opaalit ovat ihania juuri tuon yllätyksellisyytensä takia. Laatikostani löytyy pari todella hohtavaa triplettiä, jotka eivät enää niin miellytä. Vaan juuri nämä muun aineksen joukossa olevat hippuset - niistä en raaski tehdä mitään, kun pelkään pilaavani niiden olemuksen.

    ReplyDelete
  2. WAU! Mielettömän upeita opaaleja!!!

    ReplyDelete
  3. Onkin kauniita kiviä nuo opaalit. Hieno sininen läikähdys ja kaunis ruskea sävy:-)

    ReplyDelete
  4. Alin koru on tyylikäs ja lämmin<3

    ReplyDelete
  5. Vau, opaalikorusi on ihana... Siinä on sekä voimaa, että kauneutta! <3

    ReplyDelete
  6. Kiitos kommenteistanne :-)

    ReplyDelete