31.8.08

Omenatarhan satoa

Kaikkien hentojen ja herkkien, veden ja tuulen värien jälkeen...

Vahvaa läsnäoloa.
Syysväriä lehtipuissa.
Syvänpunaisena hehkuvia omenoita.


Vuorikristallia, karneolia, hopeaa; rannekorussa yksi lamppuhelmi.

Alempi koru toistaa niitä värejä, joita näkyi suppilovahvero-metsässä! Makeanvedenhelmiä ja lasilehtiä.

27.8.08

Aqua terra, kaunista kiveä

*
Kävin sitten taas nerik-laatikolla...

Aqua terra -jaspis on niin kaunista, että se on saanut pysytellä piilossa jo yli kuukauden!!
Ihania vihreitä ja siniturkooseja sävyjä sekoittuneena hiekanruskeisiin; yhdistelmä, jota en voi vastustaa!

Valitettavasti minun harmaan päivän kuva ei nyt tee kivelle lainkaan oikeutta!

*
Kullansävyisiä koruja on minulta toivottu, siksipä yhdistin nämä kivet nyt kullattuihin korunosiin; filigraani-helmien pussikin vajeni neljällä kappaleella. Swarovskin kristallikuutiot ja läpikuultava fluoriitti-nugetti lieventävät hiukan kullan loistetta - pelkään kullan kanssa liiallisuuksiin menoa, ettei korusta vain tule liian äkkimakea.

Tämä rannekoru on kuitenkin niin hillitty, että sitä voi hyvin pitää arkenakin.

Korun riipuksina pieni Swarovskin kristalli, pieni kullattu risti sekä vermeil-hattuun upotettu swarovski, olikohan sen sävy volcano, hieno siniruskea sävy.




24.8.08

Kummipojalle!

Ihanan taitava Hämis teki jo ajat sitten pyynnöstäni tämänkertaisen rannekorun koristuksen.
Mietin pitkään, mikä ketju olisi kummipojalleni sopiva, mutta nytpä hän kävikin itse valitsemassa mallin: yksinkertaista tynnyriketjua ja pojan, 12v., itse valitsema lukko Balin hopeaa.
Patinointi onnistui tällä kertaa loistavasti, sävy on upea sinimusta. Pääosan esittäjää, hämähäkkiä,
en uskaltanut ruveta patinoimaan, se saakin erottua selkämyksen upeine jalo-opaaleineen tuosta tummasta ketjusta.
Kaksi kuvaa, että varmasti kokonaisuus näkyy.


21.8.08

Elokuun aamuja

Niin se on. Joskus ihastuu toisen koruntekijän koruun niin paljon, että on tehtävä heti paikalla oma! Tiinan eilinen rannekoru poiki nämä minun tämänkertaiset!

Ensiksi tämä ketjumallista japanese 8:2 nimensä saanut 'Japanese leaf' -riipus, joka on todella mukavan kokoinen, n.7cm. Siihen voisi tehdä helminauhan, mutta kiva se on ketjussakin.


Ja toisena sitten oma mukaelma ketjumallista, hiukan kevennetty versio. Korukivinä on fasettihiotut fluoriittirondellit, jotka sattuivat kooltaan erinomaisesti käyttämiini lenkkeihin.
Rannekoru on leveydeltään vajaa puolitoista senttiä, ei siis mitään jättikokoa :-)
Tämä asettui nyt omaan ranteeseen, tämä 'Elokuun aamuja'.



19.8.08

Harmaata vai ei?

Vielä muutama kuukausi sitten ajattelin, että labradoriitti on yksitoikkoisen harmaa kivi. Sitten olen pikku hiljaa saanut kauniimpia ja kauniimpia yksilöitä kyseistä kiveä ja varsinkin nämä viimeisimmät brioletit ovat todella hehkuvia ja hienoja!


Tässä kaulakorussa on hopeoitu ja taottu pannan etuosa, kaikki hopealangat ja lenkit patinoin samaan tummaan sävyyn. Pannan takaosa on millisestä langasta. Korun kaikissa labradoriiteissa on ihana hehku ja välke, mutta vain nuo vihreämmät näkyy kuvissa, toisissa on ihanaa kuninkaallista sinistä!


17.8.08

Ai miten helppoa!

Tämän helminauhan kanssa hermostuin!
Aloitin varmaan ennen juhannusta punomaan näitä suloisia vedenvärisiä helmiä, perinteisesti, helmisilkkiin.

Aikaisempien kokemusten perusteella ajattelin, että helpostihan tässä yksi helminauha syntyy.
No joo. Käytin yhden langan tekniikkaa ja alku, parikymmentä helmeä, oli aivan mukavaa.

Mutta sitten alkoi tökkiä. Tein ja tein uudelleen ja uudelleen yhtä samaista solmua - aina siitä tuli liian löysä. Pidin taukopäiviä ja yritin uudelleen. En saanut sitä solmua onnistumaan.


Sitten kuluikin monta viikkoa muiden korujen parissa. Mutta eilen aloin ajatella, että jos ei kerran se solmu synny, niin kokeilenpa sitten kahdella langalla! Kun vielä tänä aamuna näin Katrin ihanan helminauhan, jonka hän oli tehnyt kahdella langalla, niin ei kun oma helminauha esiin!

Leikkelin edellisen yrityksen palasiksi ja aloitin siis uudelleen. Olipas tämä helppo juttu! Suorastaan nautin solmimisesta, tuossa moukari-kilpailua katsellessa ;-D


Sain hyvää kokemusta; tein turhaan kaksoissolmun tuonne lukon viereen, se näyttää hirmuiselta...
Seuraavasta nauhasta tulee kyllä vielä nätempi.


15.8.08

Montako helmeä menee yhteen koruun?

Niin, montako helmeä ja mitä muuta? No, tietenkin se riippuu korusta.

Otetaan siis esimerkki.
Tähän aiemmin tehtyyn Syvyys-kaulakoruun meni alle 10 helmeä, riipus, muutama pätkä hopealankaa ja muutamia hopearenkaita, valmisketjua ja lukko. Helmet ovat kooltaan 7 ja 10 mm. Korun valmis pituus n. 45cm.

Seuraavassa kuvassa näkyy Usva-rannekoru sekä sen yläpuolella siihen käytettyjen helmien määrä, yhteensä noin 50 erilaista helmeä kokoa 2mm-10mm, plus korupiikkejä, kahdenkokoisia hopearenkaita, lukko... Korun koko pituus n.18cm. Ja korun hinta selvästi korkeampi kuin edellisen kaulakorun!
Usva-kaulakoruun käytin rannekoruun verrattuna kaksinkertaisen määrän pikkurondelleja ja brioletteja; akvamariinia, vuorikristallia, labradoriittia ja apatiittia. Helmiryöpyn koko on silti vain noin 11x2 cm! Valmisketjun toisessa päässä vielä suloinen akvamariini-brioletti.

Onko tuollaisen helmimäärän käyttäminen yhteen koruun tuhlausta? Se on kuitenkin niin viehättävän ja herkän näköinen; kerrankin sain muuten myös labradoriitit kuvassa esiintymään edukseen!
**
Tähän helmiryöppy-ideaan olen alunperin tutustunut (jo ennen Sirpaleen koruja :-D ) ulkolaisissa blogeissa ja mm. Passementerien
ja Sandra Eileenin koruja silloin tällöin ihemettelen.
Enkä enää noita hintojakaan aivan kauhistu, kun vaikka korvakoru-pariin saattaa mennä sama määrä korupiikkejä ja pikkuhelmiä kuin tuohon minun kaulakoruuni, huomio! Erityisesti Passementerien käyttämät jalokivet ovat todella korkealuokkaisia ja hintavia.
**
Joudunkohan pitämään arvokkaan Usvan itse?! Voi minua ressua ;-D

13.8.08

Elämän virrassa

Useimpia koruja en suunnittele piirtäen, vaan ne syntyvät helmien värien ja muotojen ympärille, kuin itsestään.
Tämän korun hahmottelin ensin paperille, mutta hiukan sekin sitten tehdessä muuttui ja vielä kuvankin jälkeen muotoilin hamosen helmaa pehmeämmäksi, vähemmän suoraviivaiseksi.

Enkeliriipus on muotoiltu hopealangasta, jonka ympärille on kieputeltu ohuenohutta hienohopeaa, vartalona hohtavan valkoiset makeanvedenhelmet. Ohuet hopeaketjut pehmentävät kehystä ja riipus asettuu todella kauniisti vahvempaan hopeaketjuun.

Tämä on tehty muistokoruksi.



"...Suru ja riemu vuorollaan

kutsuvat kanssaan kulkemaan.

Taluta meitä,

jos matkalla uuvumme.

Lähetä oppaaksi enkeleitä,
jos tieltä eksymme.


Vierellä kulje,
jos ikävä saavuttaa.

Silloinkin syliisi vielä sulje,

jos suru saapuu saattamaan..."

(sanat Markku Perttilän hengellisestä laulusta Vierellä kulje)

Nämä olivat jo galleriassa


Seeds to Blossom












Usva








Ruusuköynnös









Tuuli









Nämä olivat jo galleriassa, tässä pikkukuvina, klikkaamalla suurenevat.

10.8.08

Luonnonvoimien tekosia

Kuvat eivät tänne juuri nyt lataudu - uusia koruja löytyy kuvagalleriasta; Tuuli, Usva, Uusi aamu, Seeds to Blossom, Ruusuköynnös...

7.8.08

Minä ja Kreikka

En unohda ensimmäistä matkaani Kreikkaan. Enkä toista, kolmatta... kymmenettä... Niin, rakastuin ensi kosketuksella, kauan sitten, interraililla menin kirjeystävää tapaamaan.
*
Häikäisevän kirkas ja kuuma aurinko, upeana välkehtivä sininen meri, kun aikaisin aamulla heräät... Rantakadun äänet, tuoksut... Suloisena musiikkina soljuva kreikan kieli, sekin tuntui heti tutulta ja omalta...
Ihania löytöjä olivat retket pikku saarille.
*
Σ' αγαπώ - rakastan sinua
Setissä on turkoosisydämet korvakoruissa ja rannekorussa puolestaan sinistä pitsiakaattia. Ihanat kivihelmet ovat molemmat Maarian korupajasta, erittäin kauniskuvioisia nuo akaatit!
Hopeaketjun pätkät ovat nimeltään 'Aura', ketjumalli on uusimmassa Wire jewelry -lehdessä. Kuvassa korvakoruista ehkä saa mallin jujusta kiinni.

5.8.08

Kaulakello

Mainio kellotaulun malli pääsi tällä kertaa kaulakelloksi. Helminauhalle tein sen verran pituutta, että kello roikkuu reilusti rinnuksilla ja aikaa on helppo lukea. Voi tämän ranteenkin ympärille kietaista.

Sinisen kellotaulun ympärillä on sinisafiireita, ei jalokiviluokkaa vaan vähän vaatimattomampia, Swarovskin kristalleja kirkkaina ja vaalean safiirin sävyisinä. Kaulanauhan takaosa on tyylikkäistä kaksivärisistä pyöreistä lasihelmistä, ne ovat iholla miellyttävämpiä kuin kaksoiskartio-kristallit.
**
Tarjouksia 18.8. saakka!

Molskis ja loiskis ;-D

Kaiken hempeilyn jälkeen viileässä iltahämärässä... ongelle :-D
*
Rannekorun keskushahmona kunnon pullea ja kivinen kala-riipus!

Korukivinä tällä kertaa moniväristä akvamariinia, perunopaalia ja jaspista, hopeaketju patinoitu. Kala lienee aventuriinia.

Hyväntuulen koru, Loiskis!


3.8.08

Ja lisää valkoista

Edellisen postauksen valkoinen rannekoru ei riittänyt puhdistamaan mieltäni.
*
Näiden korujen ruusut, Muranon taidelasihelmiä, olivat varmaan vuoden laatikossani odottamassa vuoroaan, pääsyään koristamaan jotain erityistä korua.
Tälläkin kertaa siis valkoisia, ihanan kiiltäviä keshejä ja runsas hopeinen sydänryöppy riipuksena niin kaulakorussa kuin rannekorussa, sydänlukot.



Nyt oli kutsumus tehdä näitä valkoisia , mutta eiköhän seuraavaksi tule jo runsaammin väriäkin mukaan.
j.k. Nämä keshithän ovat kaikki Helmiliinan ihanuuksia!

2.8.08

Vieläkin keshejä

Vaihteeksi hiljaisuus, puhtaus, selkeys - rauha, puhdistautuminen. Valkeassa unelmassa hohtavia makeanveden keshi-helmiä, kirkasta hopeaa.