Vaistojen varassa

Kuten ennekin olen varmasti monta kertaa kertonut, kun minulta tilataan koru, niin jo ensimmäinen yhteydenotto ja viesti laittaa pienet harmaat, eikun siis, mielikuvitukseni, liikkeelle. Mitä tilaaja kirjoittaa ja mitä on toisaalta luettavissa tai aistittavissa rivien välistä; mitä siis pyydetään ja mitä käteni tahtovat tehdä!
Niin ja sitten se yksi rajoitus - mitä materiaaleja minulla on varastossa tai tilattavissa, kaikkeenhan ei veny.

Näin, toiveita kuulostellen ja aivan omapäisesti toteuttaen, syntyi tämä "Vaistoni vahva" -koru miestilaajalle. Riipusvaihtoehdoista valikoitui äkkiä akaatti-sudenpää korun keskiöön ja muut kivet sitten tukemaan suden henkeä.

Käytettyjen kivien ominaisuuksia:
Valkoinen akaatti: uskollisuus
Musta onyks: voima, viisaat päätökset
Musta koralli: lempeä muutosvoima negatiivisesta positiiviseen
Labradoriitti: puhdistava, tasapainottava, intuitiota lisäävä

Tenho

Olkoonkin miehen etunimi, niin tenhon merkitys on hyvin naisellinen; "lumo, viehätysvoima, lumous, viehätys, hurmata, charmi" kertoo synonyymisanakirja.

Tämän päivän kaulakorun riipus toikin itselleni mieleen aikaisemmat japanilaishenkiset koruni, se sai käännöksenä nimen Sharumu (=lumo, tenho).


Sain tannoin tilaajalahjana pieniä, pieniä, vaaleanpunaisia swarovskeja. No, vaaleanpunainen ei ole minulle helppo eikä ensimmäinen valinta minkään korun välihelmiksi. Mutta nyt aloitin korun niistä. Mitä kaveriksi, millä hävittää yletön hempeys ;-D

No, kun muistin tuon sedimentti-jaspisriipuksen, niin onyks olikin aika selvä valinta. Tässä erästä tilauskorua tehdessä ja onykseja etsiskellessä olivat tulleet vastaan ihanat puikulat, aivan vastaansanomattomasti ne kuuluivat tähän koruun. Vielä mukaan nuo pikkuruiset onykspallerot ja riipuksesta poimittu violetti ihastuttavan viistehiotun ametistin muodossa.


Hitsit, olen kyllä hämmästynyt kuinka pienillä eväillä se hempeys muuttui voimaksi. Kristallit sädehtii naisellista viehkeyttä ja musta onyks vetää voimia universumista, jaspis tasapainottaa.

Kaunis patinoitu ja kierrekuvioinen hopealukko tulee korun eteen, riipus onkin lukon lenkkiin kiinnitetty.

Hanki kimaltaa

Hiihtolomalaisilla on aivan kohtuumukavat kelit. Pientä pakkasta, aurinkokin ainakin jossakin pilkahtelee ja näyttää hankien timantteja. Mainiot ulkoilusäät.

Swarovskin säihkyvät kristallit eivät liian usein pääse koruihini, mutta tilasin nämä uutuudet joulun jälkeen. En heti silloin ehtinyt tehdä, mutta eilen hanki kimalsi silmään sillä lailla, että muistin nämä kaunokaiset, lehdykän malliset isot kristalliriipukset.

Ensimmäisissä on linkkeinä täyshopeiset lehtilinkit, patinointia niille mietiskelin; toteutan jos tuleva pitäjä niin toivoo. Kristallin sävy on silver night, se on sellainen yön siniharmaa, ei lainkaan ruskea, tuolla alimmassa kuvassa näkyy paremmin. Ai niin, huomatkaa, linkit asettuvat toistensa peilikuviksi korvissa.

Jälkimmäiset ovat sävyä blue shade, jäänsinistä, ja tässä parissa koristeena hopeoidut filigraanipalat. Kristallit ovat puolitoistasenttiset, joten korutkin ovat mukavan kokoiset.
Molemmissa koukut tietenkin niobiumia, josta on vain hyvää käyttäjäpalautetta.

***
Korukoplassa meneillään uusi haaste!
***

Aavistuksia

Olin ostamassa maalauspensseleitä. Näitä.

Kun yllätin itseni yhtäkkiä seisomasta siemenpussihyllykön viereltä. Ei riittänyt, että seisoskelin tai silmäilin. Käteni tarttuivat ja selailivat. Aivoni raksuttivat ja lukivat jostakin vuosien takaa tuttuja nimiä: calendula officinalis,  centaurea cyanus, cosmos, helianthus, lathyrus odoratus... vaihdan riviä... allium, nantes, origanum vulgare... stevia... mitä? voisinko itse viljellä steviaa, tuota ihmeainetta, sokerin korviketta... mitähän siskolle sen taimien kanssa kävikään viime kesänä...

En ostanut ainuttakaan siemenpussia, mutta annoin suloisen rapinan, aavistuksen tulevista pikku versoista ja ihmeellisistä tuoksuista, mauista, vallata mieleni ja ajatukseni. Ostin toki pensselitkin, hain ostoslistan tavarat ja kävelin sitten tuttua reittiä kotiin, mutta mietin vain kasvimaita ja yksivuotisten kukkien kirjoa. Kävelin vahingossa pitempää reittiä.

***

Kotona ostokset päätyivät nopeasti kaappeihin, istuin korupöydän ääreen ja yllätin itseni avaamattoman apatiittinauhan purkamisella.

 Aavistus

Aavistus-korun riipuksessa pronssinen spiraali (LesleyWatt), erikoisen ihana etsattu akaatti(kiitos,Vikki!) - kasvua, pyörteitä, versoja myös Saran lamppuhelmessä ja lukkokin on pronssia. Apatiittien keskellä on myös pari ihanaista vihreää isoa 'siementä', ne olen muistaakseni tilannut Anzulta ammoin.

Apatiitti on kommunikaation ja aktiivisuuden kivi ja tämähän on myös kivi, jonka sanotaan hillitsevän painonnousua. Olinkos minä tätä kokeillutkaan vielä?

Heh, teinpähän yhden parin korvakoruja ihanaisesta rutiilikvartstista, sen sanotaan suodattavan kielteisyyttä ja valaisevan sielun. Valoa tarvitaan.

***

The bead soups arrived safely! Helmivaihto BSBP 7

No nyt pääsen esittelemään tämänvuotisen helmivaihdon parini ja lähettämämme helmikeitokset.
(suomenkieliset tekstit lopussa)

Let me introduce you my partner for this year's BSBP and the ingredients of our Soups!

I was very excited, once again, (this is my 4th time,) when waiting to know whom I was paired with in Lori Anderson's fabulous Party.

So, my swap pair for this time is Mrs Kay Bolton from East Sussex, England. Her blog is Toodles and binks and she has not presented so many pieces of jewelry there but here is one bracelet with her own fimobeads. 

Yes, she makes polymer clay beads and she makes awesome ceramics and a little lampworking too! Kay tells she has always been a crafter and her main work is, I was so intrigued, she owns a stamp manufacturing company!
Here are the links
to her blog
to her etsy shop
to her stamp shop

And then we hop to the soups! 
Look, look what she sent to me! Her lovely ceramics; the buttons, the flower and heart charms, the focal, the ceramic bead caps, a lovely fine silver charm, too, the darker green beads are her lampwork beads. 
What a great soup, its' colours make me think of spring and you'll have to wait until April 6th for the reveal. It will be springtime then :-D

the ceramic focal made by Kay

all the pieces were neatly presented

The colours are so near to my silkpaper wrapping, don't you think :-)

And here is what I sent to Kay: ocean jasper and lampwork focals, some more lampwork beads and freshwater pearls, sterling clasp and tierra cast toggle, some swarovski crystals and silk yarn and ribbon. I also embossed and patinated the vintaj blanks to go with the soup.

It will be most interesting to see what we'll come up with these mixes!


Tämänvuotinen helmivaihtoparini on siis Kay Bolton Englannista, itäisestä Sussexista meren rannalta. Hänellä on leimasinyritys päätyönään, mutta korujen saralla hän tekee keramiikkaa, hiukan lamppuhelmiä ja myös polymeerisavihelmiä, joita on tuolla ensimmäisen kuvan rannekorussa.
Suuri osa Kayn minulle lähettämistä helmistä onkin hänen käsiensä keramiikkaa, riipus on todella hauska ja mielikuvitusta kutkuttava kasvin verso - Kay kertoikin että kotimetsässään sellaisia kukan alkuja löytyy keväisin :-)

Lähettämässäni keitoksessa on samaa värimaailmaa ja muotoja kuin saamassani, materiaaleina kiviä, makeanvedenhelmiä, lamppuhelmiä, swarovskeja, silkkiä, vintaj-metallia kuvioituina ja väripatinoituina, lukot hopeaa ja tierra castin mustaa metallia. Suomalaista on tällä kertaa vain Janen iso lamppulasihelmi.

Aikaa korujen tekemiseen on hurjasti! Meidän julkistuspäivä on huhtikuun 6. Että näiden osalta siihen!

Kurkistakaahan myös Korukoplan uusinta haastetta ja vastatkaa kyselyyn! Lähtekää taas rohkeasti mukaan uutta kokeilemaan!

*

Namusia!

Ei, en ollut keräilemässä penkkari-namuja viime viikolla, vaan huolimatta helmikuun 'en tilaa helmiä' -tempauksesta postiluukusta saattaa tipahdella namuja! Nämä oli tilattu jo tammikuussa ;-)

Amatsoniitit tilasin aivan eri mallisina, mutta sain kylläkin arvokkaamman nauhan loppuneiden tilalle.

Rutiilikvartsit kultaisine Venuksen hiuksineen sen sijaan ylittivät odotukseni. Kuvat eivät oikein päästä ihania energioita läpi...

Iloa viikkoonne! Kyllä niitä korujakin kohta tulee taas...

No, lisään yhden korukuvan, kun oli pakko vaihtaa tuohon riipuskiveksi kaunis uudenuutukainen rutiilikvartsi! (Koru löytyy kaupasta.)

Hyvää ystävänpäivää! Ja kurkistus.

Hyvää ystävänpäivää kaikille ihanille blogi-ystävilleni!

***

Laitan vielä 'kurkistuskuvan' helmistä ja tarvikkeista, jotka lähtevät vaihtoparilleni Englantiin.

 Kerron lisää sitten, kun kummankin keitokset ovat perillä!

*

Vaeltajan sydän

Millainen on vaeltajan sydän? Levoton ja vapaako? Vai halukas oppimaan kokemuksistaan, valmis tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin, lähtemään uusille teille?

Tilauskoruun toivottiin tiettyjä elementtejä, jotka toteutin omavaltaisesti näin. Vaeltaja-kaulakorussa vahvoja ja kooltaankin keskimääräistä isompia kivihelmiä: nefriittijadea, Perun opaalia, jaspista, hopeaa, lamppuhelmiä.

***

Tyyneys

Tyyneys oli ensimmäinen sana tai tunne, joka heräsi tämän päivän korulinkin saadessani. Olenkin aika lailla koukussa näihin Birgitta Lejonkloun keramiikkaosasten aiheuttamiin vahvoihin mielikuviin ja tuntemuksiin.

Linkki oli  alun pitäen ajateltu helmivaihdon riipukseksi, mutta parini (esittelen hänet myöhemmin!) on keramiikan tekijä, niin mietin sitten keitoksen uudelleen.

Halusin antaa korussa pääosan rauhantäyteisille kasvoille, en halunnut tällä kertaa etsiä isoja kivihelmiä sen tunnelman vahvistamiseksi. Yhdistin keramiikkaan täysin yllättäen (siis itseni yllättäen) Preciosan viistehiottuja lasihelmiä; luonnonkiven, ehkä punaisen graniitin, värit niissä.
Linkin väreistä poimin akvamariinin ja kirsikkakvartsin pikkuisiksi riipuksiksi. Hopeisen lukon kierrekuvio löytyy autuasilmeisen hahmon otsalta, mikä ihmeellinen sattuma taas! Hopeaa käytin tässä sekä kirkkaana että patinoituna.

 Serene

Tyyneyttä päiväänne!

Paperia, paperia

Korukoplan haasteena oli  'Paperi' ja oli mulla jotakin muuta mielessä, mutta turha selitellä.
Linkit osallistujiin löydät täältä!

Ensin näytiksi näitä tavallisia paperihelmiä, joista kyllä jotakin teen, kunhan löydän sen punaisen langan.

Näissähän paperisuikaleet rullataan ja liimataan kiinni. Lisäksi ne on lakattu. Sain aikaiseksi mukavia väripareja, vaikka aika neutraaleiltahan nuo näyttää.

Minulla on monta vyyhtiä johonkin liinaprojektiin hankittua paperinarua, niin sitäkin olin jo pitkään halunnut kokeilla.
Aloitin näillä korvakoruilla, kun luulin nopeaksi hommaksi. En tiedä, syyttäisinkö tukossa ollutta hengityselimistöäni vai pitkiä rakennekynsiä, mutta tiukan narun avaaminen kukan terälehdiksi ei ollut kovin joutuisaa ;-D
Jäi sitten yhteen pariin  ja tein 'kimpun' helmililjojen kera. En muuten pysty vastustamaan sinisiä helmililjoja - kun niitä kauppaan ilmestyy, niin minun ostoskärryyni päätyy vuorenvarmasti. Niiden sinistä sävyä etsin usein helmistäkin.

Tämä on nyt korvakorupari nro 100! 101 on myös tehty, joten sekin haaste viimein suoritettu.

 *

Tervemenoa sitten tutustumaan muihin paperi-aiheen koruihin!

*

Ihana päivä

Koskapa en ole löytänyt kauniita sterlinghopeisia rukousnauhan osia, päädyin tilaamaan kokeeksi muutaman hopeoidun ristin ja keskusosan.
Tänään tuli otollinen rauhaisa hetki ja tein rukousnauhat ensin sinisävyisistä Preciosan kristalleista ja soikeista 'enkelikivi' angeliiteista. Niiden seuraksi sopi yksinkertainen sileä risti ja keskusosa 'Pray for us'.

 

Toiseen rukousnauha-kaulakoruun valitsin kristallein upotetun ristin ja mattapintaiset preciosat. Isommat helmet ovat saksalaisia vintagehelmiä.

Tänään on esikoiseni syntymäpäivä. Muistelin hänelle eilen illalla puhelimessa odotuksen viimeisiä tunteja ja muistin, kuinka uskomattoman suurelta lahjalta terve lapsi syntyessään tuntui. Kaikki muut asiat olivat vähäpätöisiä ja elämä keskittyi pitkäksi aikaa siihen pieneen piiriin, minkä äiti ja lapsi muodostavat. Ja, olen sanomattoman kiitollinen siitä, että läheinen suhteemme on säilynyt kaikki nämä vuodet!

 

Herkkää ja hempeää

Vaikka sanoinkin juuri tänä aamuna, että olen kyynikko, niin kyllä hempeänväriset kivet jaksaa aina uudelleen ihastuttaa. Ja vaikka välillä myös sydänkuviot tuntuu niin kuluneelta ajatukselta, niin kyllä ne vaan toimivat.



Pujottelinkin sitten rannekorun kaikista hempuloista, joita oli korupöydälläni muista projekteista esillä. Tässä on siis kunziittia, akvamariinia, ruusukvartsia, kuukiveä, vaaleanpunainen Perun opaali, vuorikidettä, savukvartsia, sydänriipus lukkona.
Tässä muistuttelen, että suloista vaaleanpunaista ruusukvartsia ja herkkää lilansävyistä kunziittia ei pidä jättää suoralle auringonvalolle alttiiksi, niiden väri silloin haalistuu. No, nythän ei sitä ongelmaa ole, mutta kesemmällä kannattaa varoa.

Kun niin on haluttanut jo pitkään tarttua juotosvälineisiin, niin aloittelin pienesti. Tein siis pikkuisen riipuksen. Juotin filigraanilangasta sydämen kiinni koristeelliseen pantalangan pätkään ja siitä tuli riipus kaulakoruun. Katkaistun pantalangan pää vaati enemmän hiomista kuin muistinkaan, mutta taidan kokeilla jotakin muutakin vastaavaa lähiaikoina. Kun olen viime aikoina viilaillut lähinnä kynsiä, niin hopean viilaaminen ja hiominen oli oikein hauskaa.

Ruusukvartsi oli niin itseoikeutettu seuralainen kirkkaalle hopeiselle "taikasauvalle". Ja vaikka tämä tosiaan on näinkin herkkis, niin kyynikonkin kaulalla lyhyt koru on oikein sievä. Melkein voisin ajatella pitäväni vaaleanpunaista korua?