Karkauspäivänä, arvonta! Päättynyt!

Kiitoksena kaikille ihanille blogini kommentoijille, pieni arvonta!

Palkintoja on kolme (nyt toimii uudelleen ladatut kuvat)



1. Turkoosi-kapussi (siis tasapohjainen, reiätön kivi), koko n.10x21 mm, vaatii istutustaitoja


2. Jaspis-riipus, n.40mm, valmis ripustettavaksi omaan ketjuun tahi nauhaan


3. Upea taidelasihelmi, n.18mm (englantilainen Chameleon-designs). Tiedoksi, että helmen pintaan perhosen kuvat on siirretty uuni-käsittelyllä ja valokuvat eivät kyllä tee oikeutta helmen kauneudelle!


Ainoa edellytys osallistumiselle on se, että olet kommentoinut blogissani jo ennen tätä arvontaa. Lukijaraatilainen ei ole pakko olla, mutta toki saa liittyä ;-D

Mainitse kommentissa, minkä vaihtoehdon arvontaan haluat osallistua!
Arvonta tapahtuu luultavasti ensi sunnuntaina :-)

*

Apuva!

Ei ollut lainkaan tarkoitus tänään tehdä koruja, odotan hiihtolomalaisiakin, mutta...

Kun posti toi Martha Easonin ihanat riipukset, joita varten eilen tein niitä lintusia, niin sormeni eivät pysyneet kurissa. Sen sijaan, että ne olisivat tarttuneet imuriin tahi kauhan varteen, ne nappasivat laatikosta korupihdit yms. Senkin tottelemattomat sormet! Ei riittänyt yhden korun teko, kaksi syntyi, tässä ensiksi yhteiskuvassa ;-D


Eka korussa makeanvedenhelmiä ja pari kiveä, lehti ja ruusu, sekä lintunen.


Toka korussa Marthan sydänriipus hurmaavine linnunpesineen, helminä amatsoniittia, makeanvedenhelmi-perhoset sekä polymeerisavi-lintu.

Etusivu uusiks

Joo, otsikon keksiminen ei oo helppoa, sori!

Sen verran kuitenkin totuuden juurta otsikossa, että joskus tulee aiemmin tehtyjä koruja kaivetuksi esille uuteen käsittelyyn. Sellaista korua katsoessa mietin, voisiko koruun saada uuden ilmeen jollakin pienellä muutoksella, joka ei muuttaisi korun ajatusta ja alkuideaa, kuitenkin niin, että koru löytäisi kodin.

Olen huomannut, että rodoniitti on yksi niistä kivistä, joista joko tykätään kovasti tai ei ollenkaan, välimuotoja ei ole. Minä tykkään ;-)

Viime vuonna tehty koru 'Luodolla' alkuperäisessä asussaan tässä eka kuvassa, siinähän tuollainen vahva rodoniitti-riipus, josta korun muut osat saivat innoituksen.

Mutta...
Uuusissa riipuskivissä oli tällainen erikoinen kirjava jaspis, jossa seassa on paljon katinkultaa eli pyriittikiteitä ja tällä kertaa tuollaisena enemmän hopean- kuin kullanhohtoisena. Kiven maisemakin on kuin kallioluodolta. Tuo linnunpesä ja lehtiketju ovat jotenkin niin samaa sukua riipuskiven pyriittikuvioiden kanssa.

Kun korussa on tuo 'linnunpesäkin' munineen, mietin, voisiko koruun lisätä sen lintusenkin? Tein muutaman polymeerisavisen linnun eilen, mutta tämä lilavoittoisen paikka on vielä harkinnassa.


Mitäs tuumitte? Vaihdanko riipuksen? Lisäänkö linnun? Vai onko sittenkin alkuperäinen asu parempi? Kiitos, jos jaksatte katsella ja kertoa!

Korvia kuumottaa!

... koska pitäisi olla jo menossa, mutku, halusin nämä tänne laittaa.
Kun aloin tehdä koruja, silloin vuosia sitten, tein paljonkin hassuja epäparisia tai ainakin keskenään epäsymmetrisiä korvakoruja. Tällä kertaa pitkästä aikaa nämä syntyivät melkein itsekseen erilaisina ;-D

Kyaniittia, korumetallia ja lasihelmiä niobium-koukuissa


Isot valkeat makeanvedenhelmet kera hopean ja kuutiollisen zirkonioiden, helmien koko 13mm


Erikoisen väriset (grafiitti+platina+sellainen helmen kiiltoon kuuluva lilahtava ominaisuus) erityisen huippukauniit AA-helmet ja lähes mustaksi patinoitua hopeaa, alkuperäisen kirkkaana nuo rusetit vaikuttivat suorastaan rihkamalta. Helmien koko n.10-11mm.


Iloa päiväänne!

Keveyttä, kevään odotusta

Tästähän se korun kokoaminen lähtee; palasista, värien sommittelusta.
Sain postissa suloisen perhosen siipi -riipuksen , joka tahtoi heti kavereita ja koruksi.
Monikin kivi ilmoittautui, mutta viimeinkin pääsin valitsemaan muutaman ihanan akaattini, joita viime kuussa esittelin! Puisessa riipuksessa (Marie Voyer-Cramp) on tavattoman monta, ihastuttavaa, pehmeää sävyä, jotka löytyvät noista kivistä: metsänvihreää, sumunsinistä, härmänharmaata, hennon keltaista ja persikkaa, vahvempaakin oranssia.
Niissä uusissa korumetallisissa ketjuissa oli tämä hentoinen, jonka kierretty malli toistaa tuota perhosen siiven kärkihuituloiden muotoa, grafiitinharmaa värikin samaa.


Riipuksesta pidän, koska se on mattapintainen, siitä nuo mattaonyksi-laatat löysivät koruun tiensä. Riipuksen alla on kaunis pronssinen käsintehty korunosa (Kristi Bowman), joka mielestäni on sekin kuin lupaus keväästä - lehti ja aurinko ja lämpö samassa osasessa.


Koru on lukoton ja oikein reilun pituinen, napaa tavoitteleva :-D
Kuvausalustana kirjansivu, lähikuva perhosen Papilio demodocus siivestä.

Aamulla aloin kyllä tehdä korvakoruja, mutta näin se taas meni... eri suuntaan.

Lämmön lähteitä

No mulla ainakin mielikuvitus voi viedä vaikka kuinka kaukaisiin lämpimiin näin pyryn keskellä.

Tosin joskus käy niin, että vaikka visio lämmöstä tai korusta, on selvä, niin toteutus vie aikaa, kuten moni muukin on viime aikoina todennut!

Joten en ole aivan varma, lähtikö tämä koru muotoutumaan tästä siskon syksyn Liettuen reissulta tuomasta tuliaishelmestä, printtimaalattua puuta...

...vai jo sitä ennen loppukesästä tulleesta maxi-kokoisesta ketjusta, puuta sekin!


Alun alkaen oli mulle selvää, että turkoosi värinä pääsee edellisten seuraan, nämä 'kivimunat' on toisen helmeilijän myynnistä ;-)


Mutta kun hokasin Helmiliinan myymät hienon sävykkäät 'maatiaisopaalit' männä viikolla, niin aloin viimeinkin saada kokonaisuutta haluamanilaiseen kasaan. Sanon maatiaisopaalit, koska näissä ei ole sitä opaleiden hehkua, mutta kaunista kiveä joka tapauksessa.

Vielä löysin mukavansävyiset puukiekot omasta purkukorupussista ja kiusallani laitoin hiukan keltaista howliitti-aurinkoa mukaan :-D Se on melkein piilossa niin kuin aurinko meillä nyt, mutta mehän tiedetään, että se ON!!


Koru on siis massiivinen, pidin sen kuitenkin lyhyehkönä ja etuosan puuhelmien ansiosta se ei paina juurikaan mitään. Metalliosat ovat vintaj-lankaa.

Vielä mittojen hahmottamiseksi, kuviollinen puuhelmi on kooltaan 3 cm ja puuketjun lenkit 2,5 x 3,5 cm!

muoks.Poistin sittenkin edestä sen roikkuvan lasihelmen
ja korun ilme muuttui miellyttävämmäksi ;-)

Omat ajatukset tämä vei hiukan Afrikan suuntaan, mutta kaikki muukin mielikuvittelu on luvallista!

Lämpöni, lempeni...

... lienen jo antanut. Mutta 'nuoruuden lähteeksi' kutsuttu brontsiitti-kivi kyllä viehättää; vanheneminen kaikkine kitkoineen ei oo kivaa.


Siis, annoin kaulakorulle nimeksi 'Nuoruustango' ihan sen takia, että brontsiitin kerrotaan luovuttavan nuorekkuutta haltijalleen.
Upea sydänriipus sai seurakseen jännät muhkuraiset lamppulasihelmet, mainioita raidallisia dzi-akaatteja, pari jaspisovaalia ja pikkuriipuksen, jonka kehyksen sisällä on swarovski-kristalli. Pronssinsävyiset korumetalliosat sopivat korun värimaailmaan hopeaa paremmin.

Liekeissä

Nyt nuo isot ruusukvartsi-helmet ja hypersteenit ovat lopullisesti päässeet nerik-laatikon uumenista esille!


Ja olin heti liekeissä, kun näin tämän korun jaspis-riipuksen! Jo pelkkä kaupan kuva ihastutti, mutta aah, kun sain sen käsiini! Ihana sileä ja kiiltävä pinta! Hurmaava kukka tai perhonen tai molemmat, se lienee taas katsojan silmissä :-D Minä näin molemmat ja lisäsin siis ruusukvartsin vierelle pikkuisen Swarovski-kristalliperhosen.

Olisin halunnut laittaa korun takaosaan ketjua, mutta eipä ollut varastossa sopivaa - voi siis olla, että tuo tsekkihelmiosuus vielä vaihtuu patinoiduksi ketjuksi.

***

Tänä viikonloppuna saattaa valmistua vielä muutakin, joskin odottelen kiihkeästi eräitä sopivia helmiä; odottaessa aika matelee ja viikonloppu tuntuu piit-käl-tä.

Olipa kerran...

Olipa kerran pikku tyttö, joka viihtyi kirjojen maailmassa. Eipä kiinnostaneet prinsessat ja keijukaiset vaan erityisen mielellään hän luki seikkailukertomuksia hurjista merirosvoista, aarteista, hirmuisista valaista ja myrskyisistä taisteluista luonnonvoimia vastaan. Omissa kuvitelmissaan hän oli mukana kaikessa, pääosassa, milloin pelottomana kapteenina, milloin merten syvyyksiin sukeltajana.
Ei tarvittu elokuvia, oma mielikuvitus loi maisemat. Karttakirjoista löytyi lisää mieltä kiehtovia meriä ja saaria, joskus piti salaiseen pikkukirjaan kirjoitella omia kertomuksiaan.

Korussa on pärskeitä ja kaukaisia aarteita, ripaus romantiikkaa ja naisellista kimmellystä.
Materiaaleina jälleen kauniita sileitä sinisiä ja vähän rouheampiakin helmiä.
Mustathopeiset helmet ovat afrikkalaisia käsintehtyjä puuhelmiä, joihin on upotettu hopeaa, nämä ovat erityisesti omaa silmääni miellyttäviä! Iso hopeanharmaa aito helmi, "merten syvyyksistä sukellettu aarre", tummaksi patinoitu hopeinen 'courage'-helmi muistuttaa tietenkin kohdatuista vaaroista ja tuohon sinikantiseen kirjaanhan ne kaikki seikkailut on tallennettu ;-D


Lukeminen on yhtä ihana harrastus kuin korujen tekeminen!!

Tutustutaan

Tervetuloa ja sydämellinen kiitos kiinnostuksestanne, uudet, ja vanhat, lukijani!

Klikkailen silloin tällöin, usein toistenkin blogeissa, noita lukijaraadin pikkukuvia ja sitä kautta löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia blogeja!

Senpä vuoksi nyt tähän laitan tavoistani poiketen saamani tunnustuksen - tosin muokkasin sen 'kotimaiseksi' ja aion laittaa pari linkkiä tutustumisen arvoisiin blogeihin!


Tunnustus tuli Outiriinalta, kiitos! Ja tarkoitushan on esitellä muutama omasta mielestä enemmän lukijoita ansaitseva blogi tai näin sen ymmärsin - tässä aivan sekalaisessa järjestyksessä lyhyt listani.

-Varsinaisen tietopaketin löysin erään uusimman lukijani sivulta 'Villit askeleet' - valitkaapa dynaaminen näkymä, näette enemmän!

-Kiertelen hartaasti ihastelemassa valokuvaukseen keskittyneissä blogeissa - yksi ikisuosikkini on Tiitsan kuvablogi.

-Kaikenlainen luovuus kiinnostaa minua, yksi esimerkki tässä - Maalattua

-Perheet, jokainen omanlaisiaan, pienistä asioista on mukava lukea, kommelluksista ja ilon aiheista. - Ketunpojan kolossa

Täytyyhän listaan yksi korublogikin saada :-D Taidan olla niiden suurkuluttaja. Viime aikoina hieman vähemmän olen ehtinyt kommentoida...

-Ilmeisen lahjakas, persoonallinen, monia tekniikoita hallitseva Michli on ihana pinkkihiuksinen taiteilija - Minnin maailma

Kaikissa näissä blogeissa olen kokenut pienempiä ja isompia ilon ja 'valaistumisen' hetkiä, kiitos niistä!

Voisin tietenkin mainita hurjan paljon muitakin... Mutta, tehkää omia seikkailujanne!! Olkaa ennakkoluulottomia ja/tai antakaa nimien kuljettaa :-D Teette varmasti hienoja löytöjä blogien maailmassa- Blogilista!

*

Taidan tykätä kaikista kivistä!

Hypersteeni se on hieno kivi! Ihastuttava tuo 'rasvankiilto' näissäkin sileäpintaisissa pyöreissä helmissä!
Meillä sataa lunta, kuvat on harmaita.Kun oli tuota patinoitua lankaa valmiina sekä renkaita, niin tulin siihen tulokseen, etteivät ole pahat patina ja tummanruskea hypersteeni yhdessä. Viimeinkin sain mielestäni oivaan seuraan myös nuo kaksi japanilaista vintage-helmeä. Niissä on hiukan kultausta, mikä ei ole sopinut esimerkiksi kirkkaan hopean kaveriksi. Tässä kulta ei näytä liian korealta. Riipuksina korussa on Swarovskin 'yöperhonen' ja samansävyinen pieni turmaliinisydän.

Hypersteenistä tein myös korvakorut niobium-koukkuihin.

Hypersteenin energioista kerrotaan mm. seuraavaa: hypersteenin avulla ratkaiset ongelmia, se vähentää ärtyisyyttä ja auttaa olemaan kritisoimatta ja tuomitsemasta itseään ja toisia.

Katselkaa siis ensin hypersteenikuvat ja olkaa sitten kritisoimatta seuraavaa - itsekin yritän selitellä itselleni, että 'eimukahaittaa'...

Tarkoitin istuttaa kauniin ametistin tuohon filigraanikuvioon siten, että juotos olisi vain keskellä kuppia. No, kaikkihan tietää, että juotospalat eivät juotosnesteellä käsiteltynä tahdo pysyä siellä, minne ne asettaa. Eli ei mennyt ajatellusti :-( enkä vielä ole kapussia lopullisesti istuttanutkaan. Koru olisi kaunis, jos...
Saas nähdä, mitä tälle tapahtuu jatkossa...

Liian hempeää?

Joskus vaaleanpunainen tuntuu liian hempeältä, mitäs koruntekijä silloin tekee? No patinoi tietenkin, johan tulee nuoresta vanhaa ja hempeästä rouheampaa.

Ihanat isot madagaskarin ruusukvartsit ovat herkullisuudessaan vertaansa vailla. Tavallisista kaupan olevista ruusukvartseista poiketen, ne ovat todellakin vaaleanpunaisia, eivät mitään valjuja ja haaleita muka-ruusuisia.

Laitan tähän vanhan kuvan ihanoista, niin tulee tuo väriasia selväksi :-D Kirkkaitakin ovat, ei juurikaan sulkeumia. Ovat olleet siellä nerik-laatikon perimmäisinä!


Mutta aivan oikeesti, aloitin korun teon patinoimalla hopeaketjua ja -lankaa sekä lenkkejä. Mielessäni olivat kyllä jo kivivalinnatkin, mutta malli syntyi sitten ihan tunnelmoidessa ;-)


Ruusukvartsiahan pidetään hempeän, herkän rakkauden kutsujana ja myös sydänsurujen korjaajana. Uskon, että tällainen iso, puhdas kivi toimiikin.
Pari pikkuista turmaliinisydäntä valitsin kyllä kauniin värisävyn vuoksi, mutta suloisiahan ne ovat juuri tuon mallisina, pieninä viistehiottuina sydäminä. Turmaliini puolestaan yhdistää tunteita ja järkeä, ettei kumpikaan vie ylivaltaa.
Ovaalit kivihelmet ovat pinkkiä ametistia, sileänä ja viistehiottuna, pikkurondellit ruusukvartsia kuten tietysti tuo riipus.

Aarteiden vaihtoa II

Suurten helmivarastojeni vuoksi olen viime aikoina yrittänyt hillitä uusia hankintoja. Hei ihan tosi olen! Siispä olen vaihtanut kamujen kanssa jotakin ja sitten joillekin toisten mykille helmille antanut uuden kodin, sehän on sellaista yhteisöllisyyttä ja arvostamista...

Kuvan kukkahelmi tuli vaihdossa kamulta ja aurinkokivi-helmet toisen kamun myynnistä
Koruun tuli lisäksi nuo tummat hehkuvat hypersteenit ja oli tulossa kovin yksinkertainen riipus, mutta sitten Harakkamuorin ihanuuspaketti saapui, oottekos namumpaa nähneet? (Paitsi Monalla jo aiemmin) mut ajatelkaas tuota kokoa, alla on normaalikokoinen postikortti (sekin yhden helmikamun tekemä)

No paketista kuoriutui kaksi tällaita nöpöstä kirjaa, joissa on hurjasti sivuja, on tyhjiä ja nuottiviivaisia, voi hauskuutta ;-D, ja nahkakannet!
(kirjakuva Inkun kuvaama)
Ja minä vielä söpöstelin, höpöstelin lisää ja vot! kirjassa onkin nyt pitsinauha kuparilankasydämellä salaisuuksia sulkemassa, ah romanttista ja pitsihän on kuulemma muotia sekin! Pienet jaspis-sydänhelmet ovat myös joskus jonkun helmikamun myynnistä ostettuja suloisuuksia.

Ja aah, patinoin innolla hopearenkaita ja hopealankaa, joilla linkitin helmet keskipituiseksi kaulakoruksi, sopivan pituiseksi ilman lukkoa.



Parit niobium-korvikset on esittelemättä, yöperhoset ja vihreät pallerot
*