Kuka meillä määrää?

Helppo vastata, eikö vaan ;-D

Upeita punaisia makeanvedenhelmi-pallukoita (10-11mm), Swarovskin kristalli fuksian sävyisenä ja hopeaa ketjut ja lukot. Riipuksen ketju-tupsu tuntuu todella sensuellilta avonaisessa kaula-aukossa :-D Naisellista!
Hiukan tai reilusti parfyymiä ja pikkumusta ylle -
C'est moi!

Luontohetki, lintuja

Lintu sininen jo tuolla aiemmassa postauksessa aloitti tämän
lintu-sarjani ;-D
Katson televisiosta useimmat luontodokkarit, jos vain hoksaan. Eilen aloitin, tapani mukaan, kesken ohjelman.
Kaksi koreaa uroslintua esitti huikeaa koreografiaa yrittäessään valloittaa vaatimattoman näköistä naarasta. Toinen uroksista oli vielä 'harjoittelija', toinen mestari, joka oli hionut kuvioita jo 10 vuotta. Lintu oli Costa Rican maisemissa viihtyvä, nimeltään pitkäpyrstötanssija. (Ohjelma tulee uusintana tänään.)
Kyseinen uros oli niin komea, että minäkin ihastuin ja yritin sitten saada linnun vangittua tähän rannekoruun.
Musta höyhenpuku (sateenkaariobsidiaani), punainen päälaki (karneoli) ja sininen yläselkä (vaaleansininen pitsiakaatti) sekä tietysti se pitkä pyrstö (patinoitua hopeaa). Lukon muoto kuvaa sitten tanssin pyörteitä. Sekin täytyy kai vielä patinoida? Toinen tämän päivän lintu on sitten kotoisempi laji, vaikka harva sitä luonnossa lie tavannutkaan.
Riipuksen valtamerijaspis vilkutti silmää heti tullessaan (joo, ainakin puoli vuotta sitten!), muut kivet ovat sitten valkoista - ja hopealehtiakaattia. Luxonian ihana hopearinkula-ketju (loput siitä) pääsi korukivien jatkoksi, hopeinen sydänlukko tuossa sivulla heti kivihelmien perässä.
Tunturipöllö Valkoisen pöllön ruskea serkku odottaa vielä omaa oksaansa... tässä sekin nähtävillä. (Vai minäkö se olen pöllö, joka näkee olemattomia?)

Puhuri ja roihahdus

Minä pidän tuulesta, siitä, joka ulkona liehuu milloin lempeänä, milloin vähän töykeämpänä. Tuuli virkistää ja vie alakulon mennessään.

Tuulesta sekä Tuulen tiestä, rannekoruista, piti aikanaan moni kyselijä. Silloin tuli tehdyksi ylimääräisiä elementtejä, joista koostui tämänkertainen Puhuri. Materiaalit siis tutut lamppuhelmet, vuorikristalli, akvamariini ja hopea.


Kun Puhuri oli siirtynyt valmiisiin, roihahti kunnolla. Tai, kunnolla ja kunnolla...

Tilasin jokin aika sitten helmeily-kamulta pikkuisia makeanvedenhelmi- keishejä, tällä kertaa noita ihanan purppuranvioletteja, olisiko oikea väri 'magenta'. Ne eivät silloiseen ideaan mahtuneetkaan - mahtua on juuri oikea sana, koska näissä lilliputeissa oli niin minimaalinen reikä, että nollanelonen tai -kolmonen hopealankana ei sopinut suunnitelmiin.

Granaatit, nuo intohimoisen punaiset kivet, ovat varastoni peruspilari; ei uskoisi, koska säästelen niitä mustasukkaisesti! Tällä kertaa ne vain hiipivät melkein tietämättäni helmimatolle ja eipä siinä ollut minulla vastaan pullikoimista.
Korusta tuli hyvin niukkalinjainen, juuri kaulan ympärille yltävä, granaatitkin ovat pikkuisia, vain 5-6-millisiä. Hopeinen sydänlukko korostaa naisellista tatsia. Granaatinhan sanotaan muuttavan intohimon ja vietin todelliseksi rakkaudeksi sekä lisäävän (naisellista) itseluottamusta. Kuka haluaa kokeilla?

Auringossa otetut lisäkuvat, näkyy tuo granaatin ihastuttava, syvänpunainen, läpikuultava väri!


J.k. Sain äskettäin lahjaksi kirjan 'Healing crystals and gemstones', josta viljelemäni viisaudet ovat vapaita lainauksia ;-D

Auringon pilkahdus

No voih, aurinko pilkahti äsken hetkisen ja eihän kamera ollut heti käsillä.
Toki viikonloppuna ahkeroin kaikenlaista, mutta tämä yksi koru nyt aluksi; kyllä on hämärät kuvat salamasta huolimatta. Ja nuo kristallit näyttää aika kummallisilta... Koittakaa kestää :-)

Edellisen postauksen Golden days vaihtoi riipusta ja sai settiin rannekorun. Materiaaleina ovat samat makeanvedenhelmet ja swarovskit, hiukkasen hopeaa; tietenkin pikkuinen riipusosa rannekorussakin. Laitanpa kaksi kuvaa, joissa molemmissa nuo kristallit yhtä outoja, huono kuvaaja.

Syyslomalla

On ollut ihana parina viime päivänä pitää luonani syyslomalaista. Joskus hamassa nuoruudessani luulin, etten hanki perhettä (vai etten ansaitse?), mutta olen ensi hetkestä asti rakastanut, ihaillut ja hiukan omistellut lapsiani. Ah tätä äidin onnea, lapsethan ovat parhaimmillaan kaikenikäisinä, vielä aikuisinakin ;-D

Ihanista yhteisistä hetkistä kertovat ainakin korujen nimet tällä kertaa - Mustikkaa, Lintu Sininen ja Golden days.
Lintu Sinisessä makeanvedenhelmiä, Swarovskin kristalleja ja hopeinen lintunen.
Mustikkaa sisältää runsaasti tummanpuhuvia ja marjaisia makeanvedenhelmiä sekä yksinkertaisia hopealenkkejä, riipus on koottu erilaisista hopeaosista.

Golden days, ah ihania kultaisia muistoja!

Kiiltäviä, sileitä makeanvedenhelmiä, isot vaaleat helmet ovat swarovskeja ja reilunpituisessa riipuksessa on ison savukvartsin seurassa hieman pienempi whisky-kvartsi, molemmat upeasti viistehiottuja. Koko koru laskeutuu rinnuksille, pituutta siis mukavasti.

Hiukan punaista

Nyt on kova villitys tehdä näitä riipuksia erilaisista laatoista. Useimmat kai ovat kokeilleet isoja domino-pelin laattoja, minulla on puolta pienempiä, vain 3 cm:n korkuisia.

Riipusteni laatat ovat puuta ja pintaan on kiinnitetty kuva, joka on sitten päällystetty dimensional magic -nesteellä. Ihmeaine antaa kuvalle kolmiulotteisen vaikutelman, ja, mahtavan kiillon ja viimeistellyn vaikutelman!

Valitsin nämä ensimmäiset kuvat omaan makuuni sopivia, joten aiheet ja värit sen mukaiset ;-)



Hauskaa askartelua, todella edullisia ja kivoja arkikoruja!
Kokeilkaa! Aiheenhan voi valita kunkin makumieltymyksiin.

Ajan kuluessa...

Joko alatte kyllästyä yksivärisiin ja 'värittömiin' koruihin?

Eipä auta, nyt on vuorossa vuorikristalli, jonka seurana tässä korussa on vain hopeaa.

Kaulakoru laskeutuu reilusti rinnuksille, pituutta on yli 60 cm. Vuorikristallit ovat viehättäviä fasettihiottuja rondelleja, samoin riipus ja pari isompaa helmeä kauniisti fasettihiottuja. Korun ketju on hill tribe -hopeaa

As time goes by

Tästä tuli koru, jota voi käyttää melkein missä ja minkälaisen asun kanssa tahansa!

Mikä kiire...

Tuntuu, että juuri nyt on niin kiire ja pitäisi riittää niin moneen suuntaan, että ei yksinkertaisesti onnistu!
Monet keskeneräiset suunnitelmat odottavat yhtaikaa päivänvaloa - toisaaltahan se on erittäin innostavaa ja inspiroivaa, mutta välillä sitten istahdan hyvin selkeiden tehtävien ääreen. Kyllä ne monimutkaisemmat siellä muhii ja valmistuu, siellä pienissä harmaissa aivosoluissa :-)
*
Allaoleva koru on niitä selkeitä tehtäviä; hopealankaan linkitettyjä kiiltäviä, läpikuultavia fluoriitteja, lukko edessä ja riipus valmiissa hopeakehyksessä - aavistus sinistä merenvihreissä helmissä.

Fluoriitin sanotaan parantavan älykkyysosamäärää ;-D, aivan totta! Samoin sen kerrotaan lisäävän energisyyttä ja sitähän näinä harmaampina päivinä tarvitaan. Ehkä taas kokeilen vaikutuksia itseeni ensiksi ;-0

Syvä laulu

Syvä laulu on on osa flamenco-perinnettä. Lainaan kirjasta (Varto/Attar):

"Laulua kutsutaan syväksi, koska se kumpuaa siitä kuilusta, jota elämä on, ja jota me kaikin tavoin kaihdamme, mutta emme voi välttää.
Syvä laulu tavoittaa meissä olennaisia piirteitä: olemisen kokemista, yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta, kohtalonomaisuutta..."
Erittäin kiinnostava, flamencoa filosofisesti lähestyvä kirja!

No sitten koruun. Tein sen itselleni lahjaksi. Tämä on todella sellainen for keeps, oma, hiukan melankolinen, mutta niin syviä sävyjä tavoittava koru, jollaista itse haluan pitää.

Kivet, labaradoriitti ja opaali, näyttävät ensi katsomalta aika yksitoikkoisilta, mutta annas olla, kun valo sattuu niihin oikeasta suunnasta! Mikä sisäinen hehku ja värien leikki!
Haluan ajatella, että jokaisessa ihmisessä on myös tuo oikeassa valossa (ilman ennakkoluuloja) löydettävissä oleva ainutlaatuisuus, sisäinen palo ja kauneus.

Kuvaaminen tuntui aluksi aivan tuhoon tuomitulta, mutta hiukan näistä ehkä välittyy kivien kauneus. Hopeat nyt ovat kertakaikkiaan sivuosassa tässä; lopullisessa versiossa poistin vielä tuon toisen suorakulmaisen labradoriitin.


Lisään vielä kuvalinkin, jotta näette, millaisia lukuisia pikku väripisteitä myös näissä minun, tosin hiukan vaatimattomammissa, opaaleissani löytyy!

Kahvia ja enkelin siipien havinaa

Ihanat (ja parhaat) helmikauppiaat lähettävät tilaajille pikkuisia kiitospussukoita.
Usein nissä on niin houkuttelevia tuttavuuksia, että noita kyseisiä kiviä on pakko sitten tilata enemänkin ;-D
Näin kävi kahvijaspisten kanssa (kiitos Satuhelmen Laura!), joita on tässä ensimmäisessä rannekorussa kolikon mallisina. Vaikka kiven pinta on kiiltävä, niin väri ei ole lainkaan läpikuultava.
Kahvijaspiksille oli aika vaikea löytää seuraa, savukvartsi oli aika luonnollinen valinta, mutta lisäpiristystä kaipailin. Kuinkas ollakaan, korvakoruhelmien seassa oli myös lamppuhelmipari ja ne päätyivät ihanine kiehkuroineen tähän koruun. Muutama pikku Swarovski vielä ja Kahvia ja keksejä, olkaa hyvä!
Toiseen rannekoruun punoin kahdenlaista ketjua. Kivi on serafiniittia, jossa sanotaan näkyvän enkelin siipiä. - Suloisia kiiltäviä, ihastuttavan ilmeikkäitä helmiä ne ovat joka tapauksessa.
Näin tätä kiveä joskus viime vuonna jo Petralla ja muillakin toki, mutta nyt vasta löysin itselleni sopivan mallisina ja kokoisina.
Riipuksina kaksi Swarovskin pyöreää kristallia, sävy on luultavasti black diamond ab.

kirjoissa ja kansissa

Aleksis Kiven päivänä koru on tietenkin kirjanmerkki!

Kuvissa näkyvä kirja on julkaistu vuonna 1916. Sieltä löytyy toki tuttuja runoja, mutta vieraampiakin ja varsinkin outoja sanoja. Lukijaa varten on sitten niitä tuon ajankin vieraampia sanoja alahuomautuksin selitetty, käännetty tavalliselle kielelle.
Sepä onkin hupaisaa, kun selittävä sana on nykyihmiselle yhtä outo kuin runoilijan käyttämä!
Otin sitten yhden tuollaisen vierauden nimeksi kirjanmerkille, leiska

"...Ole rauhass', likka leiska,
Ilman yhtään huolen huokaust'..."

Leiska on selitetty ' liekkiö, riehakko', selventävää joohan! No, toisessa runossa on taas adjektiivi liekkiö selitetty 'riehakko, vallaton'. Alahuomautukset ovatkin kirjassa yhtä kiinnostavia, jollei kiinnostavampia kuin vanhahtavat runot.

Kirjanmerkissä on Botswanan akaatti, posliinijaspis ja kristalli; avaruutta, maisemia ja kirkkaita välähdyksiä - niitä kaikkiahan hyvä kirja lukijalle tarjoaa!

Vilautus

Ihan pikkuinen vilkaisu tuleviin materiaaleihin ;-D
Laitan kuvat siksi, että halukkaat voivat vaikka esittää pikku toiveitaan... Otan vihjeet mieluusti vastaan.
Melkein kaikissa kuvien kivissä on se jännä sisäinen 'hohde' tai välke - ihanoita!
*
Kuva A, fluoriittia paria kokoa, valkoista opaalia, kahvijaspista, abalonea...
Kuva B, valkoista jadea, turmaliinikvartsia, jaspista, labradoriittia...
*
Tietysti nämä ovat vain osa uusista kivistä, joten muiden värien ystävien ei pidä säikähtää! Löytyy aika monta muutakin sävyä :-)

Iloa tähän päivään!

Murheenkryyni

Tämä koru osoittautui minulle mahdottomaksi kuvattavaksi!
Hopeaa, Swarovskin kristalleja, sävyä kirkas ab ja, pääosan esittäjänä makeanvedenhelmi, iso pisaranmallinen kolikko, johon on upotettu kordieriitti-kolmio.
Kuva 1; tässä makeanvedenhelmen kiilto on oikein, mutta pinta näyttää vioittuneelta vaikka on kaunis, myös kivi näyttää samealta ja lattealta, kamala varjo taustalla...
Kuva 2; tässä kiven sävy on onnistunut, mutta makeanvedenhelmi näyttää kumman litteältä ja salama on valottanut valkoista liikaa...


Kuva 3; voisin siis jatkaa loputtomasti... Jokaisessa kuvassa oli jotain pielessä... Näen virheet, mutta kuvaustaitoni ei riitä korjaamiseen kuvausvaiheessa... Har-mit-taa...

Nurinaa

En mielestäni hermostu kovin helposti, mutta nyt ottaa kaaliin! Ja vielä niin paljon, että täytyy avautua.
Olen muutamaa korua valokuvannut vaikka kuinka moneen kertaan, vaikka minkälaisessa valossa ja erilaisilla taustoilla eikä kuvat vaan näytä koruja oikeanlaisina. Murr!
Silti laitan yhdestä korusta kuvaa, ettei kurkistajista tunnu turhauttavalta, kun kerran päivitys näkyy listalla.
*
Tässä on suorakaiteen muotoiseen makeanvedenhelmeen kiinnitetty Swarovskin kristalli-kukkanen, joka luonnossa on niin ihanan kimaltelevainen niin kuin nuo helmetkin.
Enkä osannut huonoista kuvista valita vähiten huonointa, niin tulee kaksi.

Metsässä, matalalla

Aurinko paistoi, ulkoilusäitäkin piisasi, viikonloppu meni lähinnä syksyisen luonnon ihasteluun.

Aika monet kivet ja helmet kävivät suunnittelupöydälläni, mutta takaisin lokeroihinsa joutuivat. Ei puhutelleet, ei kuiskineet.

Esille jäivät viimeisinä kullanhohtoiset, salaperäiset ja niin ihanaiset brontsiitit. Niiden seuraksi kaulakoruun pääsi yksi Botswanan akaatti ja riipukseen yksi fossiilijaspis. Ketjuosuus on kuparia.

Tänä aamuna aurinko pilkahtelee niin hetkittäin, että kuviin sitä ei saa. Tässä kuitenkin koru, 'Metsässä, matalalla'

Pinkki päivä

Tänään vietetään siis pinkkiä perjantaita - linkissä lisää aiheesta.

Siispä, tämän päivän korussa on pinkkiä. Näitä helmiä pihtasin ja suunnitelma niille oli jotain aivan muuta kuin mitä syntyi. No, onneksi saman erän helmiä on vielä pari nauhaa...

Sain taannoin kimpassa tilattua hopealankaa useamman kymmenen metriä, joten linkkikorut ovat väistämättömiä! Hopea korostaa ihanasti näiden vahvojen pinkkien ja violettien makeanvedenhelmien omaa kiiltoa ja hehkuvia värejä. Helmien välissä 'ruusut' hopealenkeistä, Oili-ketjuahan ne ovat.

Rannekorukin oli, mutta otti jalat alleen ennen kuvausta, varmaan noiden isojen 9-millisten helmien vuoksi :-D

Kuukauden vaihtuessa

Olipas värikäs syyskuun loppu! Ihania ulkoilusäitä, upeita pudonneiden lehtien kasoja, muhevaa metsän tuoksua, usvaisia aamuja...
Kovin monta korua ei syntynyt, kuvat ovatkin jo olleet galleriassa - tässä pikakatsaus:

Fossil-rannekorussa fossiilijaspista, savukvartsia, labradoriittia ja hopeaa
Fragrance-kaulakorussa vuorikristallia, onyxia, makeanvedenhelmiä ja hopeaa
Korvakorut puoliporatuista makeanvedenhelmistä, sävynä tumma peacock ja sama sävy myös seuraavassa kaulakorussa
Kaulakoru, And third..., kolmenkokoisia peacock-sävyn makeanvedenhelmiä, hopeaa, Swarovskin kristalli black diamond (kaulakuva galleriassa)
Sitten syksyn värien innoittama, itseäni jäljitellen tehty, Acorn; kuparikukissa tällä kertaa savukvartsi-sisus; sekoituskivinauhassa syksyisen metsän sävyjä, vain keltaisia kiviä nauhassa ei ollut ja tummimmat vihreät jätin pois. Tämä koru taisi jäädä omaan kaulaan.

*
Ihanaa lokakuun alkua sinulle, lukijani! Pieniä uusia virityksiä on luvassa, aivan silmuina vasta, mutta toivottavasti puhkeavat ennen kevättä ;-)
*