Fluoriitit olivat odottamassa, leveä samettinauha oli lähtövalmiina, rakkauskirje oli Akvamarinin aarteista pöydälleni lennähtänyt, pronssinen sydänkin oli melko varma mukaan pääsystään. Jotakin puuttui.
Yllärikirjeessä korukamu Niinalta tuli hienot ruusut, no, siinähän se puuttuva palanen olikin :-) Erään taitavan ystävän tekemistä keramiikkakuutioista oli vielä yksi jäljellä, siinä oli niin tähän samettinauhaan ja kirjekuoreen mätsäävät värit, että melkein tärisin!
Olen erityisen ihastunut tässä korussa violetin ja vihreän vuoropuheluun. Innostuin linkkeihin kieputtamaan kiekuroita, löysin ilokseni hiukan vahvempaa vintage-lankaa, nollaysiä. Kiekurat toistavat riipussydämen kuviointia. Lukonkin kieputtelin itse ja se onnistui ihme kyllä eka yrityksellä, joskus pitää kokeilla montakin kertaa.
********************
Onnellisena aamuna, tästä tuli sisarkoru aiemmalle Viestille. Tyyli on sama, mutta aivan eri ilmeen antoivat valitut kivet, hennon kellertävät sitriinit ja kauniit, enkelinhiuksia sisälleen sulkeneet rutiilikvartsit.
Onnellisena aamuna -korun tilasi sitä voimakorukseeen tarvinnut 'pohjoisen tytär'. Viesti-koru meni 'etelään' ja kauniita kuvia korustani, monin verroin itse ottamiani laadukkaampia, näet täällä!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No voihan himpura, siinä se on, se ruusu, jolle mulla ei löydy oikeaa paikkaa ;D Kaunista, nauha on upea.
ReplyDeleteViestin sisarkoru on taas sitä luokkaa että " kuolaan ", sanat ei riitä kertomaan tuon kauneutta.
Mags,I came here to wish a happy weekend!
ReplyDeletekisses
Näissä taas silmä lepää! :)
ReplyDeleteNiin kaunista ja herkkää.
ReplyDeleteTuo ylimmäinen koru ihan täysin kuvastaa rakkauskirje-ideaa. Ihania kiemuroita, värejä ja nauhoja. Onnistunut tunnelma. Eikä ole vikaa tuossa toisessakaan.
ReplyDeleteRakkuskirje on kyllä ihana !!!
ReplyDeleteSamettinauha toi mieleeni muistoja...muistan vielä hyvin sen keskellä päätäni olleen kireämpääkin kireämmän jakauksen ja ne äidin letittämät saparot, jotka sidottiin värikkäin samettisin lettinauhoin :-)) Rakastin sen sametin ihanaa nukkapintaa ja hiplailin aina nauhani "puhki" koulunpenkillä istuessani...tuo korun samettinauha suorastaan kutsuu silittelemään sen ihanaa pehmeää pintaa...
Kauniita, herkkiä koruja jälleen :)
ReplyDeleteHuh, huh. Aivan käsittämättömän kauniita taas kaikki, myös nuo edelliset. Tuijottelen vaan, ja tutkin uudelleen ja uudelleen...
ReplyDeleteYritän välillä vähän pysyä täältä pois, kun haluaisin aina kaikki itselleni niin kuin pikkulapsi. :D
Kaikki ihanat kommentoijat!! Kiitos :-D
ReplyDeleteSamettinauha on kyllä niin suloisen pehmeää ja aika monelle varmaan tulee siitä nostalginen häivähdys :-D
Aivan ihana rakkauskrje :) ihastuttavia kiekuroita, helmistä puhumattkaan!
ReplyDeleteVoi apua miten kaunista!!! Olen sanaton :O
ReplyDeleteRomatiikkaa tihkuva koru, kiemurasi ovat ihania, sopivat juuri tähän koruun. Fluoriitti on kaunis kivi, kuin jäätynyttä merivettä.
ReplyDeleteAlimmaisessa hieno yhdistelmä kevyttä ja raskasta.
Mua ny hymyilyttää tuo rakkauskirje (syy selvinee myöhemmin ;) Herkkiksiä ihanuuksia molemmat korut. Vihreä allergiselle ekakin näyttää aivan ihanalta.
ReplyDeleteTuo ensimmäinen kuva on niin huikean ihana!
ReplyDeleteJa koru mitä kaunein, siinä on taas niin paljon katseltavaa ja kauniita yksityiskohtia!
Siun pitäis teettää näistä kauneimmista koruista sellainen katselukirja johon yhdistäisit kuvan viereen jonkin kauniin korun tunnelmaan sopivan runon :)
Kiitos kommenteistanne, ihanaiset, Tanja, Pioni, Manteli, Amalia, Vikki!
ReplyDeleteVoi Vikki, kiitos, mutta en kyllä pidä kuviani niin onnistuneina... Voi kun joskus olisinkin niin taitava kuvaaja, että voisin tuollaisen kuvakirjan teettää ;-)
Ja Amalia, ahas, vai niin!
Aivan ihania nämä kaikki, tuo rakkauskirje koru erityisesti minun makuuni :)
ReplyDelete