Talvisia harjoituksia...

Yllättävän moni tuttu sanoo, ettei osaa pitää juuri nappia isompia korvakoruja. Minä taas tykkään hiukan 'enemmästä' ja siksi taas piti harjoitella tavallisesta 'helmi korupiikkiin ja renkaalla koukkuun' -koruista poikkeavaa vaihtoehtoa.

Myös juotoskokeilu oli työlistalla sekä patinointi.

Aloitin kiertämällä ohuempaa hopealankaa kaksinkerroin - käytin tuota sitten molemmissa pareissa, kuten myös taannoisissa Lumikuningatar-korvakoruissa. Ai jaa, enkös ollutkaan tänne blogiin niitä vielä tuonut? Kas tässä. Helminä on hienot ja erikoisen malliset, viistehiotut vuorikristallit.
Ja sitten niihin tämänpäiväisiin.
Välillä siis kirkasta lankaa, Ice-korvakoruissa on sitä kieputeltuna koukun ja toisen helmen ympärille, toinen mystisistä kvartseista riippuu vapaana. Täytyy nyt itse koekäyttää, sattuiko tuo mitoitus kohdalleen ja miten pysyvät korvissa.

Aika ajoin tuntuu, että juottaminen ei lainkaan luonaa, mutta tällä kertaa ensimmäinen yritys onnistui hyvin ja toinenkin kohtalaisesti - ei näistä tietenkään tullut sellaista täydellistä peilikuvaparia kuin mestareilla syntyy, mutta riittävän söpöt kuitenkin.

En vielä osannut päättää, millaiset koukut korvakoruiksi laittaisin, joten jäävät odottamaan ahaa-elämystä.
Näissä on pienet palat hopealevyä, joihin paukuttelin hiukan kuviota ja sitten tuosta kierretystä langasta muotoilin kiekurat. Ai niin ja uudella rei'ityspihdillä saa niin nätit reiät, ei tarvii tällaiseen ohuempaan levyyn porata!
Makeanvedenhelmet ovat luokkaa todella kauniit ja isot valkeat herkut!