No tämä ihanainen larimar-riipus, minulla alkaa aivan aikuisten oikeasti nousta vettä suuhun, kun näen tämän ja lajitoverinsa! Tämäkin on ollut jemmassa (no enimmäkseen pöydällä ja hyllyn reunalla eli esillä!) kohta vuoden.
Tästä nimenomaisesta yksilöstä minulle tuli mieleen sinivaleunikko, vain harvojen puutarhojen herkkä kaunotar! Toivon todella, todella, että bongaisin sen jostakin puutarhasta tulevilla pyöräretkilläni. Kahteen otteeseen yritin sitä omassa puutarhassa kasvattaa, silloin vuosia sitten, mutta ei ollut kukkien keiju suosiollinen. Olkaa rakkaita ne, joilla se herkku on pihassanne, ottakaa kuvia, kun se piakkoin teitä tervehtii! Että edes niitä kuvia näkisin :-)
Jo riitti puutarha-osio tässä blogissa :-D Sen kerron vielä, että keräsin herkän kimpun lemmikkejä ja kieloja, aivan suosikkini luonnonvaraisista kukkasista.
Kaulakorussa siis hopealla linkitettyä larimar-kiveä, kaunis käsintehty lasihelmi-lehti ja rustiikkeja pikku turmaliineja. Riipus on iso. 4,5cm pituinen, ja tuntuvan painoinen; enkä edes osaa sanoa ja kuvat eivät millään kerro, miten kaunis se on, kumpikin puoli sileäksi ja kiiltäväksi hiottu, kauniskuvioinen.
En ehkä raaski tästä luopua, mutta jos olet kiinnostunut larimar-koruista (linkki aiemmin tekemiini), niin teen tilauksesta. Kuten sanottu, jemmaan näitä sinisiä sairauteen asti, mutta myönnän auliisti sen virheeksi ja pyrin korjaamaan virheitäni :-)
Larimarin vaikutuksista kerrotaan muun muassa:
-auttaa tunnistamaan itse aiheuttamiamme esteitä ja päästämään niistä irti
-auttaa myöntämään virheemme ja korjaamaan ne
-parantaa haavoittuneita tunteitamme
-kaiken kaikkiaan auttaa pääsemään kosketukseen sisäisen viisautemme kanssa
Siis mikä valtavan ihana kiviriipus, kerta kaikkiaan.
ReplyDeleteJa se sinivaleunikko, upea!
Aivan ihana riipus! Ei kannatakkaan tuollaisesta aarteesta luopua ;)
ReplyDeleteIhana, herkkä, tunteita täynnä!!
ReplyDeleteJa ps: Nuo larimar korut ovat kaikki niin huikeita!! On se kyllä kaunis kivi <3
DeleteIhana kivi ja kaunis koru, kertakaikkiaan!
ReplyDeleteMäkin otin just yhden larimar kapussin :) muttei ole vielä koruksi ehtinyt... kaunis kaunis kivi! Tosi nätin korun siittä saitkin loihdittua :)
ReplyDeleteVoi juku kun on suloinen larimar-koru!
ReplyDeleteOho, sen lisäksi, että olemme kumpikin ruusujen ystäviä, omistamme samanlaisen ruusukorurasian ja olemme keränneet äsken kimpullisen kieloja (mulla lemmikit vasta tulossa, joten seurana oli pieniä, sinivioletteja tuoksuorvokkeja, me kumpikin haaveilemme sinivaleunikosta! :-)
:-D <3 <3
DeleteKiitos Ihanhelmee, Miina, Ninni, Eila, Tanja ja Akvamarin :-))
ReplyDeleteKaunis riipus, ei ihme että pidät siitä kynsin ja hampain kiinni :D Kokonaisuus on todella kaunis, kuinkas muuten :)
ReplyDeleteKiitos, Amalia :-)
ReplyDeleteoi kaunis kaunis :)) itekki kerran sinivaleunikkoa kokeilin kasvattaa, mutta meikäläisen viherpeukalo on ihan surkea... tänä kesänä oon aikonu hävittää viimmosetkin monivuotiset pihasatmme, kun ei minun selkä anna myöten rikkaruohojen paimennukselle. laitan vaan jotain kesäkukkaa purkkeihin sinne tänne ja jos ne kastelun puutteessa kuolee niin sitten nautin syreeneistä, angervoista ja komeasta suomen itsenäisyyden juhlavuoden (1967) kuusesta :)
ReplyDeleteEi ole sinivaleunikko kasvanut täälläkään. Luin jostain englantilaisesta puutarhakirjasta, että pitäisi haudata kuollut lammas maahan ja istuttaa sininen kaunotar sen päälle, niin johtan menestyisi. Taitaa jäädä tekemättä.
ReplyDeleteKaunis tuo larimar-riipus, mutta kauniita ovat turmaliinitkin. En yhtään ihmettele, ettet malta tästä luopua!
Ahaa, sinivaleunikko on siis muillekin saavuttamaton ihailun kohde, jostain syystä se lohduttaa vaikka samaan aikaan oon pahoillani siitä, ettei se ole yksi niistä 'istuta ja ihaile'. No, jos se olisi niin helppo, niin olisiko se yhtä haluttu?
ReplyDeleteOi..tämä on aivan ihana! En malttaisi itsekään tällaisesta korusta erota :)
ReplyDelete