Voi näitä hämäriä

Muuten kyllä hämärä luminen satumaisema kiehtoo, mutta valokuvat ovat sitten näitä... näitä!

Sain sitten mieleisekseni muokatuksi monikäyttökorun ;-) Sitä voi käyttää kaulassa ilman 'häntää' tai häntä eri pituisena tai vaikkapa kaksinkertaisena kaulan ympärillä. Ja ranteeseen koru menee kolminkertaisena!
Helmet ovat aivan kertakaikkisen herkullisia viistehiottuja ja värjättyjä akaatteja, tällä kertaa isoja, 14mm, väreinä valkeat ja siniharmaat, farkkusiniset, hiukkasen mustaa. Pienemmät valkeat helmet ovat samoja kuin Dreams - korussa, jossa akaatit olivat 6mm.
Hopealenkitkin ovat paksusta langasta ja koristeellisen lukon salpa tosiaan pujahtaa haluttuun renkaaseen!

Korvakoruissa on vaihtoehtoina

pelkkää (Balin) hopeaa isoissa napeissa
upeaa!! viistehiottua sinitopaasia, ketju kauniisti kuviotaottu (koukuissa kuutiolliset zirkoniat)
ja vimppana isot makeanvedenhelmi-nugetit, joiden väri on aika lähellä puolukkaa. Näissäkin pieni pätkä ketjua ja kauniit vähän erikoisemmat 'napit'.

Ihan pikkuruiset

Hentoinen pantarannekoru sai täydennykseksi pienoiset korvakorut. Samanlaiset ihastuttavat viistehiotut rondellit kuin rannekorussakin ja tapeissa on lisäkimalletta kuutiollisten zirkonioiden muodossa. Pienistä koruista pitävälle, hennon pinkin ystävälle.



(Ja nyt on parin päivän tauko tässä ÄHH-projektissa...)


***
Tajusin viimein lisätä postausten loppuun tuon luokituksen: nyt voit helposti nimikettä klikkaamalla hakea esim. kaikki rannekorut viimeisten kolmen kuukauden ajalta. (Poistan kuukauden vaihtuessa aina vanhimman kuukauden, joten kaikki korut löytyvät sitten edelleen picasa-galleriasta.)

***

Lisään myös Bloglovin-listan merkin tuonne reunukseen, jos olet sen etkä Blogilistan käyttäjä!

Pinkkiä topaasia

Hauskasti ne koruideat muuttuu matkalla.
Tämänkertaisen rannekorun hopeinen pantalanka tuli tilatuksi aivan muuta ajatellen, mutta tähän hillottujen pinkkien topaasien seuraksihan se nyt asettui.

Tämä korumalli on erilaisina variaatioina ollut ajatuksissa jo kauan, mutta kun sahaamiset ja poraamiset ja sen sellaiset kauhistuttaa mua enimmäkseen, niin ajatuskin viipynyt matkalla.
Tänään otin sitten härkää sarvista ja tiedän kyllä, että opettelemista vielä on. Siltikin olen iloinen näistä hillopurkkien avautumisista omalla kohdallani ja tuolla työpöydällähän on pitkä jono helmiä odottamassa jatkojalostusta.