Vieläkin se tykkää!

... tyttö turkoosista nimittäin ;-)

Kansainvälisyys on niiiiin kivaa, kun näkee niin monenlaista uutta ja usein myös mieltä kiehtovaa korutekniikkaa ja koruntekijää. I write a short 'translation' of this post in the end of text :-)

Tuo helmikeitos-haaste on jo niin laaja, että se tosiaan on jaettu kolmeen osaan, viimeiset korut esitellään kahden viikon päästä. Ensimmäinen kierros oli jo heinäkuussa ja silloin bongasin tällaisen idean

jota oli tehnyt Renetha S. blogissaan Lamplight Crafts.
Sen jälkeen olen nähnyt pari muutakin korua tuolla 'sik-sakilla'. Oman harjoitelmani tein vaijeriin, mutta varsinaisen korun kuitenkin solmin nahkanauhaan tuolta sik-sakin osuudelta. Tässä on jälleen myös uutta rakkauttani sarisilkkiä, jotenkin tuo tehtaan jäännöspaloista revitty risareuna-nauha kiehtoo pehmeydellään, kiillollaan, hienoilla väreillään.
Avainriipus on nytkin värjätty helmien sävyyn; helminä 'afrikan turkoosia' ~ turkoosin sävyistä jaspista; yksi mosaiikkiturkoosi, yksi siniopaali, yksi mystinen kvartsi. Jotenkin halusin koruun lisätä muutakin kuin sävy-sävyyn väriä, mutta mystinen kvartsi sitten valikoitui ainoana poikkeavana helmenä.

 

 

I found the zic-zac pattern by Renetha at Lamplight Crafts blog on the first reveal of the Bead soup party blog hop. I wanted to give a try to that technique and made a rehearsal piece with stringing wire and freshwater pearls. 

It will be a bracelet later but for the necklace of today I took the thin leather cord. I also found a piece of my new love, sari silk ribbon, in a perfect rich colour matching to the turquoise jasper beads, as well as one mosaic turquoise bead and one peruvian blue opal. To break this too harmonious company I thought first to look for some bright coloured parts. Well, the mystic crystal bead was the only one volunteering for the job. The key is again patinated with vintajpatina.