Kaislakattoisessa majassa, tänäänkin Japanissa

Odottamattomat tapahtumat 1000-luvun Kiotossa pakottavat "sädehtivän Genjin", keisarin ja jalkavaimon aviottoman pojan maanpakoon Suman autiolle rannikolle. Kaislakattoisessa majassa, erossa ystävistä ja rakkaista, Genji näppäilee koto-soitinta, kirjoittaa kaihoa täynnä olevia runoja ja kirjeitä Kaipuun saarelle (=Kioto), saa yhtä haikeita vastauksia kirjeisiin.

"Miten mahtanet voida Kaipuun saarella?
Suman rannalla kastelin vaatteeni: ne tihkuvat suolavettä."

*
Hassu kun olen ja satuin juuri lukemaan tätä kirjaa Genjistä, niin tuntui kuin Kohtalo olisi lähettänyt minulle allaolevan kuvan kirjeen. En nyt luullut sen Japanista asti tulevan, leimassa luki Lappeenranta, sitä kautta kai puolet Suomen postista kulkee.
Sisältö vaan oli kuin tervehdys kaukaiselta rannalta sillä totuuden nimissä, kyllä kirje jossakin oli uinut, Asta-myrskyn kourissa, katsokaa liuennutta kuorta ja tekstiä :-D

Kirjeessä oli tuo iso jaspisläpyskä ja kehotus ja toive etsiä sille sopivia seuralaisia sekä näyttää, millainen koru kiven ympärille syntyy. Eihän hupsua tarvii monta kertaa kehottaa. Vaihtoehtoja löytyi aikalailla, mutta kaikki eivät mahtuneet samaan koruun.
Halusin mukaan noita Genjin tarinan, Suman rannan elementtejä, jokikiveä kuin vaaleaa pehmeää rantahiekkaa, ammoniitit ja aquaterra-jaspikset liittävät korun mereen, mukana vielä 'lasi-ikkuna'helmiä, joiden pienet akkunat kertovat majasta, pari savukvartsia tuovat sellaista pehmeää toiveikkuutta kaipuuseen, mukana vielä pari vaaleavoittoista opaalineliötä ja iso käärmeennahkajaspis, niiden kuviot kuin kaisloja.
Huomatkaa muuten kuvissakin näkyvä ammoniittien opaali-hohde, ihanat oranssit ja vihreät välähdykset rosoisissa fossiileissa!


Olin todella innoissani tästä haasteesta, kiitos Vikkiseni :-D
Oli ilo tehdä koru niin kauniiden kehotustesi saattelemana hienon kiven ympärille! Kyllä tästä tuli erilainen kuin sulla ;-)