Päättymässä oleva viikko on ollut tosiaan leppoisaa luppoa; hellettä, ukkosta, sadetta; mukavia lomailijoita.
Ensin oli korukamuni Kaisli muutaman yön vierailulla, kun äitinsä on kuoroleirillä. Me pyöräilimme, kävimme esimerkiksi Viherlandian papukaijoja katsomassa, uimarannalla tietenkin ja jäätelöä kului kiitettävästi :-D
Eilen kuopukseni kävi hiukan justeeraamassa tätä tietokonettani, mutta emme sitten siinä paljon edenneet. No, yritän pärjäillä nykyisellä menolla. Kuopus oli siis koneen ääressä ja minä entrasin hänen koruaan. On se muuten aika kumma juttu, että molemmat poikani tykkäävät käyttää koruja! Minun kannaltani mukavaa, koska minähän tykkään tehdä koruja, myös miehille :-)
Edellisen postauksen paperihelmien tilaaminen lähti oikeastaan tästä helmestä. Nuorukaisellani on kyseinen kuva isona tatuointina selässään.
Hän oli myös jo hiukan kyllästynyt yhteen entiseen koruunsa, se oli liian tumma nykyiseen makuun; koru tehtiinkin jo yli kolme vuotta sitten! Se olisi muutenkin pitänyt uusia, vaijeri oli venynyt yms.
Nyt koru muuttui sitten tällaiseksi, enemmän väriä ja enemmän henkilökohtaisia valintoja vanhojen hyvien osasten rinnalle. Kuopuksenihan on se seikkailija, junalla Venäjän ja Mongolian kautta Kiinaan matkannut, Uudessa Seelannissa, Fidjillä ja vaikka missä reissaillut elämännälkäinen nuori mies. Joka ei muuten pidä keltaisesta, mutta niin vain valitsi nuo appelsiininväriset lamppuhelmetkin tähän ;-)
Kumpikin olimme lopputulokseen tyytyväisiä :-)
***
Tein minä sitten rannekorunkin, eiliseen Orient-kaulakoruun linkitetyistä prasioliiteista ja lamppuhelmistä. Keskelle laitoin ihanaisen Herkimer-timantin! Herkimer-timanteiksi sanotaan kaksikärkisiä vuorikiteitä, niitä löytyy juurikin Herkimerin seudulta, New Yorkista. (
kuvia, klik)
Kyseisissä kiteissä on usein inkluusioita, saostumia tai epäpuhtauksia, joskus ne ovat täysin kirkkaita. Minun yksilöissä on monenlaisia.
Hmm... kuvansiirrossa ongelmia, laitan kuvia myöhemmin...
***
Höh, jouduin lennossa vaihtamaan kameraa! Vanha kamerani on oikutellut jo tosi kauan ja nyt sitten kaapissa odotellut pikku Olympus joutui toimeen. En osaa sen säätöjä lainkaan.
Keskellä rannekorua tuo kaksikärkinen Herkimer, ympärillään hennonvihreät lamppuhelmet ja reunat jatkuvat hopeiseen lukkoon asti prasioliitti-lohkarein, nekin hyvin vaalean vihreitä.
