Silmiä häikäisee

Toki minäkin käytän koruissa bling-kristalleja, yleensä aika hillitysti. Mutta tällä kertaa tilasin kokeeksi Swarovskin uutta tulevan talven väriä, Paradise shine, varsinainen säihkyväri. Kaupan kuvasta ei saanut täyttä varmuutta, joten nyt vain sitten nämä korvakorut. Kun aurinko sopivasti osuu, niin oo-la-laa, häikäisevä pari vaikka itse sanonkin!

Korviksissa nuo ihanaiset kristallipisaraiset ovat upeissa hopeisissa koukuissa, joihin on upotettu säihkyviä kuutiollisia zirkonioita. Eipä näihin sitten välirenkaiden ohella lisäkruusauksia tarvinnut.

Muuten olenkin viettänyt aikaani sienimetsässä... Iltaisin pitää ojennella koivet rahille, kun kivikkoinen sammalikko on varpaille aika koettelevaa...

Aarteita tutkimusretkiltäni

Alusta asti korunteossani on ollut tärkeää löytää erilaisia ja juuri minun ajatuksiini eli koruihini sopivia helmiä, omanlaisiaan. Niinpä käytän paljon aikaa tutkimusretkiini nettimaailmassa - olisi upeaa voida reissata kivien lähtöpaikoissakin - enpä nyt silti tahtoisi Siperiaan lähteä, mistä seuraavan kaulakorun kivet ovat kotoisin... Mutta jo kuvien katselu on itselleni suuri nautinto, saati sitten, kun saan aarteet hyppysiini.

Tsaroiitti-helmet, voi mikä silkkinen hohto niissä onkaan.  Ensimmäisen raskauteni aikaan pidin violetteja ja iik-vaaleanpunaisiakin vaatteita ja asusteita! Toivoisin violetin sopivan minulle, mutta enää en niin kuvittele. Voi niitä onnellisia, joita violetti pukee, olen kade! Aion kyllä kokeilla, josko yksi tsaroiitti-helmi voisi silti ujuttautua johonkin omaan koruuni...

No, tässä pitkässä helminauhassa tsaroiitit saivat rinnalleen isoja harmaita makeanvedenhelmiä - kyllä, harmaita, mutta ympäristö antaa niillekin lilan sävyn, mainiota! - sekä pikkuruisia peacock-sävyn helmiä ja pari ametistisirua sekä paljon kirkasta hopeaa.

Korunteon alkuaikoina en kauheasti innostunut Swarovskin kristalleista ja jos niitä hankin välihelmiksi, ne olivat pikkuruisia, 4mm tai korkeintaan 6mm. No huh, hieman eri koko luokkaa ovat seuraavien korvisparien kristallit, 18mm (piikit) ja 13mm (kallot).

Yllä on yksi ja sama pari eri valaistuksessa, vasemmanpuoleinen on lähempänä totuutta, kristallien sävy on 'silver night'.

Ja pääkallot, en ole fani, mutta nämä nyt vaan halusivat tänne! Samaa 'silver night' -sävyä kuin edelliset.

Ja kyllä kallokin säihkyy auringossa eri lailla :-)

Tässä muuten yksi kotiutunut riipus - olin päättänyt, että en todellakaan tarvitse kokoelmiini enää yhtään kiviriipusta, mutta niin vain veikeä ketunpoika tänne ilmaantui, kutsuttuna ;-)

Sielujen sympatiaa

Kiitos ihanista kukista siskolle!

***

En nyt sitten malttanut pitkään säästellä tilaamiani ihanaisia keramiikkariipuksia. Yksi vähän erilainen jäi jonnekin syksyn hämäriä odottelemaan, mutta tässä vielä kaksi hiljaisia kuunteluelämyksiä sielulle tarjoavaa kaulakorua katseltavaksi.

Ensimmäisessä keramiikkaa, helminä makeanvedenhelmiä ja salaperäistä lepidokrosiittia...

... ja tässä toisessa keramiikkaa, pari jaspista, mystinen kvartsi ja pidempi korumetalliketju. Tein kelloriipukselle pienemmän parin hopeaosasista.

Laitan vielä yhteispotretin näistä Robynin keramiikkariipuksista tekemistäni koruista. Omasta mielestäni näissä on sellainen sekoitus karuutta ja kauneutta, joka puhuttelee minun sieluani.

Ihannemies... arvonta

Keisari Augustinuksen hoviarkkitehti määritteli ihannemiehen mitat, joiden perusteella da Vincin Vitruviuksen mies on piirretty.

Hmm... vahinko ei tule kello kaulassa, sanotaan. Tulisiko ihannemies vastaan, jos hänen kuvaansa kantaa kaulallaan? Täytyyhän se kokeilla.

Keltaisen opaalin kerrotaan helpottavan päätöksentekoa ja vihreä väri sekä rauhoittaa että avaa sydämen lukkoja.

En nyt halua nimittää tätä miehenmetsästys-koruksi, mutta haittaisiko tällainen viaton apukeino? Jos toisaalta se ihannemies jo viereltä löytyy, niin voihan hänen 'kuvaansa' näinkin kantaa mukanaan :-)

Helminä siis upeiden paperihelmien vierellä kaunista keltaista opaalia ja jännittäviä vihreitä viistehiottuja kristallilasihelmiä. Niskassa suloinen lasipisara.

***


En ole vähään aikaan arponut täällä blogissa, joten kommentoi alle ja kerro kaksi ihannemiehesi tärkeintä ominaisuutta, niin olet mukana pienen helmipaketin arvonnassa - paketista löytyy sitten ainakin ihannemies - helmi, tietenkin!

No otin kuvan tästä pienestä arvontasatsista, voi olla, että mukaan lähtee vielä jotain pientä...
Tässä nyt siis keramiikkaa, paperihelmiä, korukiviparit, hopeaa ja herkimer.


*** Arvonta 24.6. klo 18!

Vai kukkutimurunen

Punoin eilenillalla kumihimonauhaa, luulin tekeväni punaista, mutta aamulla tämä kyllä osoittautui oranssimmaksi. Nauhasta tuli mukavan pehmoinen, sillä oikein yrittämällä yritin tehdä hiukan löysempää punosta. Kahta väriä nyöriä tuossa on, muutama säie punaisempaa ja suurempi määrä sitä muka-punaista eli oranssia.

Seurakseen etsiytyi ihanainen karneoliriipus, joka sai rinnalleen vielä pari pienempää karneolia ja pari Swarovskin hehkuvaa kristallia. Pitkulainen lasihelmi tuli jostakin  tilauksen mukana näytteenä ja yksinäisyyttään huutaneena etsiytyi tähän.

Iloinen koru sai iloisen nimen, Kukkutimurunen!


Kukkutimurusia on kuulemma lastenkirja, jokin hämärä mielikuva mulla oli, Marjaana kirjan mainitsi tässä eräänä päivänä. Jäi korvamadoksi mulle tuo sana, jospa se nyt tuli ulos ;-D

Ja: "Kukkutimuruset ovat asioita, joita keltamekkoenkelit keräävät säkkiinsä ja tyhjentävät tuikeitten ihmisten iloksi."

Mallista

Lalitanpa sunnuntain kunniaksi kuvan uusista lemppari-korviksistani.
I just want to show my newest favourite pair of earrings!

Teen erittäin harvoin koruja minkään sortin ohjeen mukaan. Tämä on poikkeus. Malli on viimesyksyisestä 'Step by step wire' -lehdestä (loka-marras). Tämä malli oli oikeastaan syy miksi lehden hankin; kuva oli ennakkomainoksessa ja ihastuin heti. Eri juttu olikin sitten löytää mieleisiä kivihelmiä.
I seldom make any pieces of jewelry by someone else's design, but I saw a picture in the magazine 'Step by step Wire' pre ad and wanted to see it closer and give a try. So I then ordered my copy of the magazine.

Vihreät krysopraasityynyt ovat mun värisiä, pienet swarovskit niiden vyönä ja nuo harmaasävytetyt vuorikidehelmet siloisine poskineen neutraloivat liikaa säihkettä, vaikka en minä nyt sitä enää kammoksu. Koukut tietenkin niobiumia.

The green shade of these chrysoprase pillows is perfect for me; I incorporated the small i.e. tiny Swarovski crystals as was shown in the project of 'Step by step wire' Oct-Nov 2013 issue. The round beads are crystal quartz with a grey cover. Hooks are of niobium, which is my favourite metal in ear hooks.

Rakkaudesta...

Niin, rakkaudesta milloin mihinkin! Se on suurin syy miksi teen koruja - rakastun erilaisiin materiaaleihin ja väreihin, niiden herättämiin vahvoihin tunteisiin ja mielikuviin.

Tällä kertaa pääosan saavat lamppuhelmet. Eilen hehkutin minut yllättäneen MiunMaun-blogin taitavaa värisoinnuttelua, niitä helmiä tulette näkemään uudelleenkin.

Tänään tartuin aivan uunituoreisiin, nii-in, lamppuhelmiä kypsytellään uunissa, siis uunituoreisiin vartavasten tilaamiini helmiin, tulivat merten takaa.

Pidän hurjasti helmiseteistä, joissa ei ole millään muotoa pyritty tasakokoisiin helmiin, mieluusti tilailen n.s. orpoja tai yksinäisiä 'left-over' -kappaleita.
Haluankin itse etsiä keskenään sopivat muodot tai värimaailmat. Ja ihan rehellisesti, usein-usein helmien keskinäinen kumppanuus löytyy vahingossa, ainakin aivan sattumalta. Tämän päivän korujen lamppuhelmet olivat kolmessa eri sekoituksessa.

Olen tullut muuten sellaisiinkin ajtuksiin, että eihän minulla lopulta ole lempiväriä. Vuoron perään se voi olla sininen, violetti, vihreä, turkoosi... valkoinen tai musta... tai... ;-)

No tänään lempivärini on ehdottomasti purppura! Ainakin se väri kertautuu päivän koruissa.

Lyhyessä kaulakorussa on riipuksena kaunis lasiröyhelö, jonka pohjaväri on tummanpurppurainen. Kukanmuotoinen lamppuhelmi röyhelöreunoineen on riipukselle hauska pari tuossa nauhaosuudessa, jossa muuten on kristalleja mattapintaisina sekä kimaltelevaisempina.

Tein pitkästä aikaa aivan kunnolla eripariset korvakorut, nää on korvissa niin namut!

Setistä yhteiskuva, niin näkyy, että korvakoruilla on myös kokoa ja kaulakoru on "muka-vaatimattomampi". 

***
Uskollisuudesta...
Väliaikatietoja siitä kadonneestä tilauksestani. Otin yhteyttä myyjään, joka totesi, että uskollisena asiakkaana saan tuon tilauksen toiseen kertaan. Mikä helpotus, jospa ensi viikolla siis syntyisi se toivottu koru.
Hyvää palvelua siltä kaupalta ja saavat edelleenkin pitää minut asiakkaanaan.
***

Luontopolulla :)

(Vaihdoin tähän lainatun kuvan tilalle linkin k.o. kuvaan!)

Minervan pöllöä (Athene noctua) pidetään viisauden vertauskuvana. Suomen luonnossa sitä ei esiinny, mutta Jyväskylässä yliopiston tiedemuseon kokoelmista moinen harvinaisuus löytyy, vuodelta 1901. Sitä luultiin alkujaan helmipöllöksi, niin harvinainen se oli ja on. Se on muuten tosi pieni, pikkuisen mun kämmentä pidempi.
Kuulkaahan, luontopolkua voi siis kulkea myös museoissa! Minulla on muutenkin museokäyntejä suunnitelmissa, paljon kivoja näyttelyitä tiedossa niin taide- kuin käsityöpuolella. Seurailkaahan kotikaupunkienne tarjontaa, voitte vaikka yllättyä!

Tuo 'Minerva' nyt sitten halusi korunnimeksi, kyllähän ametistia sanotaan joskus viisaaksi 'neuvon antajaksi'. Pyöreiden ja kolikonmallisten ametistien ohella helminä tässä korussa on vuorikidettä, obsidiaania ja violettiin sihtaavia kristalleja. Olin erityisen iloinen, kun tuo vuorikidesuikuloiden kanssa samanmallinen hopeahelmi putkahti esille, sopii tähän seuraan vallan mainiosti.

Kauppa- ja postireissulta eilen palatessa oli olo kuin maaliskuisen hiihtolenkin jälkeen; raikas ja lämmin samanaikaisesti -bongasin silmäkulmaan jopa keväisiä pajunkissoja! Aurinkoiset pakkaspäivät ovat ihania, nautitaan!

Kevyt lumi, hempeitä hetkiä

Hurjan usein korupöydälläni on tyrkyllä ruskeasävyisiä, violetteja ja keltaisiakin helmiä. Tänäänkin, esimerkiksi nauhat hypersteeniä, tsaroiittia ja sitriiniä.

Oikein hakemalla täytyy hakea esille myös sinisiä ja jopa vaaleanpunaisia helmiä, muuten ei kovin hempeitä koruja syntyisi. Vaikka siis tykkäänkin kaikista väreistä, ainakin kivihelmissä :-) Ja vaikka lopulta teen mielelläni yhtä lailla krouvimpia kuin eteerisempiäkin virityksiä. Ja kivihelmethän ne inspiroivat kyllä kaikenvärisinä.

Tähän valitsin ihanaa luonnollista vaaleansinistä pitsiakaattia. Riipus, aivan kertakaikkisen upean sileä ja kaunis pisaranmuotoinen kivi, on ollut minulla reilut kaksi vuotta ja nuo lisähelmet vielä pidempään! Korkea aika siis päätyä koruksi.

Riipuspisara on kiinnitetty isoon hopealangasta juotettuun ja taottuun renkaaseen napakasti hopealangoilla. Mielestäni vaaleansininen pitsiakaatti on niin hienostunut ja tyylikäs kivi, että se vaatii aidon hopean seurakseen. Niinpä myös pyöreät ja kolikkohelmet on linkitetty hopealangalla ja ketjuna figaro-valmisketjua, se ja pieni lukko niinikään hopeiset.

Koruiluani seuranneet tietävät, etten ole hurjan innostunut kristalleista ja blingistä. Toki ne pieninä annoksina ovat hyvin usein paikallaan, mutta niinpähän vain esimerkiksi Swarovskin kristalleja löytyy laatikoistani jos sun minkä värisinä; hankittu vuosia sitten jossain ihme huumassa? Nyt aion niitäkin rohkeasti käyttää.

Rannekorun keskimmäinen linkki jännittävine lamppuhelmineen olikin valmiina, nyt etsin loput samansävyiset kristallit siihen rinnalle sekä pari yhtä hempeää uusijade-helmeä. Nämä on linkitetty hopeoidulla langalla, ketju on korumetallia. Swarovskin kristallit ovat sävyä 'rose water opal', suloisia.

Kiltisti kotona

Eipä tämä koruilija malta pysyä helmistä erossa, ei vaikka helmien etsiskely on nyt hiukkasen työläämpää, kun kaikki täytyy nostaa nenän eteen. Kärsivällisyys toki vaan kasvaa.


Otin sitten eilen kuitenkin joitakin kuvia kaulakoruista ja kun ei tämä päivä juuri kirkkaammalta näytä, sään puolesta, niin laitetaan sellaisina tänne. Ja nämähän ovat tällaisia musta-valko-harmaita koruja molemmat.

 

Ensimmäisessä korussa on keveyttä ja ilmaa, isoja helmiä ja säihkyviä kristalleja. Nuo pitsikuvioidut puuhelmet ovat hurmaavan keveitä, isoja myös, yli 3,5 cm! Kristallit tuntuvat pieniltä, vaikka nekin tosiasiassa ovat reilun kokoisia.
Ketjuosiin valitsin kristallin pariksi pyöreälenkkistä hauskasti viistekuvioitua ja todellisuudessa kiilteleväistä ketjua, pitsihelmien pariksi kuviotaottua soikeaa, himmeämpää ketjua. Koru on lukoton, metrin pituinen ;-)
Ketjut ovat hopeoitua, tummaksi patinoitua korumetallia.

Toisesta korusta näin untakin ajat sitten, ennen kuin olin helmiäkään siihen saanut. Enkä sitä paitsi edes saanut niitä mustia makeanvedenhelmiä, joita havittelin, ei sellaisia taida olla kuin unessa :-D
Riipus on Othelin käsialaa, ihanaa rouheaa keramiikkaa, näitä riipuksia täytyy nähdä läheltä voidakseen arvostaa kaikkia yksityiskohtia.

Valitsin sitten niiden unen mustien 'tilalle' valkoiset makeanvedenhelmet, ihanat kiiltäväiset, ja lisäksi kuvioituja luuhelmiä sekä hopeaupotuksin raidoitettuja puuhelmiä. Puuhelmissä toistuu mainiosti tuon keramiikka-riipuksen mustanruskea väritys. Helmet (kaikki tietenkin isoreikäisiä) on pujotettu nahkanyöriin, joka jatkuu jämäkällä ketjulla.

En tiedä, arvostaako kukaan, mutta itse saan melkein sisäisiä väristyksiä, kun havaitsen toisiinsa sopivia osasia työpöydältäni - sellaisia, joita en ole etukäteen mietiskellyt, jotka vaan löytävät toisensa! Niin kuin nyt tuo naamion yllä oleva pitkulainen luuhelmi ja hopeoitu koukkulukko, joiden kuvakieli on yllättävän samankaltainen. Ai, täytyyhän sitä hiukan itseään kehuskella edes joskus!

Tunnetta vai järkeä

Vaikka koruni syntyvätkin tunteella, niin tämäkin lähti järkevästä ajatuksesta "mitä kiveä tai väriä käyttäisin, mitä ei ole ollut vähään aikaan esillä?" Ensimmäinen vastaukseni oli, että sinistä ainakin teen jatkuvasti ja itselle jotenkin vieraampi väri on vaaleanpunainen (johtuisko iästä?) Siispä mentiin vaaleanpunaisten kivien luokse.

Joku blingi-vaihe tosin on myös menossa, koskapa koruun valikoitui tuota Swarovskin kristalliketjua. Sitä on omassakin tämän hetken korussani pieni pätkä...
Korusta tuli kovin romanttinen ja jotenkin vain nousee mieleen Austenin kirjojen sankarittaret vaikka järkeni ei sitä sulattaisikaan ;-) Että siis olisin niitten ylitunteellisten hömppäjuttujen vietävissä...

Kiviksi löytyi muutama pikkuruinen ruusukvartsi tuonne lehtiketjun sekaan ja isompi kunziitti-helmi riipukseen. Riipuslinkkinä on tuo vintage-henkinen kristalliupotusihanuus.
Swarovskin kristallien sävy on vaaleanharmaa opaali, auringossa ne säihkyvät, täytyy ottaa lisäkuvia päivemmällä, jos aurinko paistelee. Näkyisi tuon kunziitin ihana vaaleanpuna-valkoinen värikin paremmin.

Kivienergioista: kaikki vaaleanpunaiset korukivet liittyvät tunteisiin ja niiden tasapainottamiseen, kunziitin sanotaan yhdistävän järjen ja tunteet ja tuovan hyvää tuulta ja iloa sekä vähentävän luulotautisuutta :-D Sanotaan siitä paljon muutakin, mutta tässä nyt nämä poiminnat.


(Edit: Palasin asioilta ja aurinkokin ilmestyi, joten sain paremmat kuvat!)

Sanatonta viestintää

Tänään vaan sanoo Bling!

Kristallien koko 13x18 mm.

Ei ihan mutta melkein

No. Kyllä minusta viikko kerrallaan eroa blogista on sopivaa lomanviettoa! Joten en enää edes aio sen pidempiä taukoja täällä tarkoituksella pitää. Teen kuitenkin omaan tahtiin eli kaikessa rauhassa.


Siskon mökillä oli laiturilla makaillen niin mukava katsella järvellä viihtyviä joutsen- ja kuikkaparia, että väkisinkin heräsi romanttisia mietteitä. Ihana oli siellä luonnon keskellä kuunnella hiljaisia liplatuksia ja suhinoita, toki ukkonenkin välillä viihdytti. Sopiva pätkä oli tämä, ei aivan ehtinyt tulla ikävä korupöytää, vaikka mitään tarvikkeita ei ollut mukana.


Mutta melkein kuitenkin iski ikävä viime metreillä, ikävä pihtejä ja helmiä ja kieputuksia! Niinpä kotiin tultua heti kieputtelin makeanvedenhelmi-puikkoja vintaj-lankaan ja ujutin tähän koruun romanttishenkistä pitsimäistä ketjua sekä todella hurmaavan upeita turmaliinikvartsihelmiä - katsokaa noita ihania turmaliinisäikeitä kirkkaan kvartsin sisällä!

Riipuksen tummaksi patinoidussa hopeoidussa korulinkissä on pieniä kristalliupotuksia, samoin makeanvedenhelmi-pisarassa säihkyy kristallivyö.

Korvakoruissakin on turmaliinikvartsit ja niiden seurana kaulakorun riipuslinkin sukulaiset, kristalliupotuksin koristellut, hopeoidut ja tummaksi patinoidut rondellit, Swarovskin kristallit vielä alimmaisina. Taas sellaiset ei-niin-pienet-ja-huomaamattomat vaan ihan kivan kokoiset korut, niobium-koukuin.

Vielä lähikuvaa noista kauniisti koristelluista rondelleista, joissa säihkyy pieniä kristalleja salmiakkikuvioiden keskellä.