Hempeitä tuulia

Kyllä vaan, hempeitä ja lempeitäkin tuulia on ollut, mutta viime päivät ehkä hiukan tukaliakin hetkiä. Olen yrittänyt keskittää ne tärkeät asioinnit aamun ja illan viileämpiin hetkiin. Keskipäivän tienoot olen pyhittänyt sitten sekä oleiluun että erinäisten kaappien järjestelyyn, roinan poisheittämiseen ja siinä samalla olen kuunnellut kirjoja. Olen aika ihastunut lukemisen sijasta kuunteluun - näppärää!

Olin aikonut selvitä vain yhdellä kukka-amppelilla parvekkeella, ettei tarvisi harmitella reissaamisia kukkien kastelun kannalta. Pari päivää sitten kuitenkin hain kuin hainkin hiukan kesäkukkia silmien iloksi. Yllätyksekseni törmäsin vuosien takaiseen haaveeseeni!

Olkoonkin perenna, mutta halusin tämän taimen ilokseni! Tosin tämä yksilö selvästi vasta opettelee olemaan 'oikea' sinivaleunikko, jospa se luulee olevansa iiris... Ainakaan tämä eka kukka ei vielä jaksanut levittää terälehtiään täyteen leveyteen, mutta minulle tuo väri on kaikki kaikessa, mielettömän kaunis!

Jeps.
Sitten koruihin. Rannekorujakin pari näytille.

Ensimmäisessä kaikki osat hopeaa, pieniä lamppuhelmiä, makeanvedenhelmiä ja kauniisti hohteleva pikkukristaillen päällystetty helmi keskellä. Löysin nääs pussukan, jossa oli pari linkkiä valmiina ja samoja helmiä nätisti varattuna, sopivasti rannekoruun.

Hopeaosiakin on jonkin verran varastossa, mutta lukkoja ei hurjan paljon ole säästynyt, silti
seuraavankin rannekorun lukko on hopeinen.

Nuo kasmir-helmien 'hatut' ja kiva 'oksa' ovat hopeoitua korumetallia eli kokonaisuus on kyllä sellainen mixed-media. Kasmir-helmethän syntyvät niin, että helmien sisus on korumetallia, johon pikkuruiset lasihelmet on kiinnitetty polymeerisaven ja hartsin sekoituksella. Helmistä tulee näin yksilöllisiä ja persoonallisia - tekisi mieli lisää värejäkin niitä - ehkä nyt kummiskin pidättelen hinkumasta lisää ;)  Helmet ovat aika isoja, 15mm, mutta keveitä.

Sitten vielä yksi mun tyylinen korvispari, lamppuhelmet, niobium-koukut. Upeat värit ja nyt täytyy löytää itsellekin sopivampi väri, koska nämä on niin kesäisen ihanaiset, mutta menevät värinsä vuoksi jolle kulle toiselle.

Lempeitä tuulia ja kevyttä sadetta blogiin poikkeaville!

Sittenkin

Se kevät tuli ja oikein lupaus kesästä! Kevään ihana viherrys eteni parissa päivässä valtavasti, kaikissa lehtipuissa ja -pensaissa jo huikeat hiirenkorvat!



Löysinpäs kaapista suloiset silkkinauhat ja nythän oli oiva aika kokeilla pitkästä aikaa kumihimoa. Jess, se sujui niin joutuisasti ja helposti - kädet muistivat :)

Olin aikonut tehdä isoista kukkahelmistä korvakorut, mutta nyt tällainen ihanuus päätyi herkäksi riipukseksi kumihimon rinnalle. Mua niin haluttais tilata lisää näitä ihania kukkasia, mutta lienenkö ainut kukka-höppänä!?

Ainut kelju osuus korussa oli taas noiden nauhanpäiden sovittaminen ja liimaaminen, onneksi sentään löytyi sopiva koko varastoista. Korussa on hopeinen lukko ja hopeaa muutkin osat, mutta juurikin nauhanpäät ovat hopeoidut. Hopeisia on kyllä vaikea löytää muita kuin aivan pieniä.


Silkkinauhoja täytyy saada lisää, on se niin ihanan pehmeää kaulalla!

*

Tällainen tämä kevät!

Pari vuotta vierähti, ystävät. Paljon kuvia on kadonnut viime kirjoituksista, en tiedä minne!

***

Edelleen kuljeskelen luontopoluillani, mutta voi tätä kevättä!
Katujen hiekat on lakaistu, ruoho yrittää pihamailla vihertää, sinililjat aukaisevat kukkiaan, peipposet uhmaavat ilmojen haltijaa, västärkkikin keikkuu ojan reunalla. Ja sitten ykskaks, räntää, rakeita, hyytävää tuulta... Aamuisin maa valkeana, päivisinkin, ja asvaltilla pelottelee Musta Jää...

Kävelin tuossa yhtenä päivänä metsäpolulla ja jokin lintunen, en tunnistanut matkan päästä, keräili puuhakkaasti oksan pätkiä, mutta heitti yhtäkkiä päätään kääntäen nokan tyhjäksi ja lennähti puuhun lurittelemaan, hassu lintu :) Varmaan liverteli kumppanilleen. Aivan samalla hetkellä ilma oli sakeana valkeita hitusia, kaukaa loisti pieni leskenlehti. Jotenkin niin harmillista ja hassua yhtaikaa.

Ja sitten kohta jo paistaa taas aurinko, ei tosin lämmitä. 

 **

**

***

Näin mulle kävi, helmet on ihan pikkuisen ruvenneet kuiskimaan!


Toivottelen hyvää Äitienpäivää, jos tänne joku eksyy!

***

Viikot, veden lailla soljuu

Aivan mukavia päiviä, hiljaiseloa, ulkoilua, hammaslääkärissä käyntiä, postikin tuo pieniä iloisia hetkiä. 

Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että koruni ovat hyvin selkeälinjaisia ja yksinkertaisia; kauniita kiviriipuksia vailla ylimääräisiä tehosteita. Niin on hyvä, tuntuu hyvältä, esitellä kivien kauneutta!

Korvakorut fossiilikorallista hopeisin renkain ja koukuin - ja kyllä, isompi lätkä on ajateltu kaulakoruun :-) Se onkin todella iso, yli 8 sentin levyinen! Korvakorujen kivet ovat noin kolmesenttiset, molemmin puolin sileät ja kiiltävät namuset, vaaleammat kuin kuva antaisi olettaa. Pikkukuvassa oikea värisävy, hurmaava!

Kaksi samanlaista, hieman erilaista riipusta opalisoitunutta puuta; toisessa lisänä kaunis lamppuhelmi, toisessa hopeinen ripustusspiraali; nämä voi laittaa ketjuun tai nauhaan. Kolmesenttiset nämäkin.

Okei, en nyt laita enempää, kun kaikkia täytyy näköjään kuvata taas uudelleen, huoh!

Mukavia iltahetkiä!

***

Korukaupassa pieni välikausi-ale!

***

Kulkiessa katseltua

Ei ole mitään syksyn värien ilotulitusta minun kotimaisemissa. Hiukkasen punaisia vaahteroita, osassa koivuja kellanruskeaa, paljon vielä vihreää. Syksyntuoksuisia lehtikasoja tekee mieli pöyhäistä ohi kulkiessa...

Niistä maahan varisseista väreistä on tämän päivän korun väripaletti. Lamppuhelmiä, mokaiittia, kultasisus-lasihelmiä, korumetallia.

Lukiessa, tai...

Kirjojen: romaanien ja novellien, runojenkin, lukeminen on aina, aina, ollut rakas harrastukseni. Välillä tahti on ollut hitaampi, juuri nyt kirjat vievät taas mukanaan.
Ja lukiessa syntyy koruajatuksia enkä tiedä tulisiko koruista erilaisia ilman juuri meneillään olevaa kirjaa!

Sattuneista syistä tilasin Emmi Itärannan kirjan sekä suomenkielisenä että englanninkielisenä versiona, ne ovat tietääkseni ilmestyneetkin aivan yhtä aikaa: Memory of water ja Teemestarin kirja. Luin noita rinnakkain vaan sitten suomenkielinen vei mennessään ja englanninkielinen on kesken, mutta ei jää lukematta. Kirjan juonesta vain sen verran, että se kertoo maailmasta, jossa on loppumassa vesi... Uskomattoman kaunista kieltä, kiehtovaa.

***

Ja jokin salaperäisen tekstin alkumetreillä jo nosti mieleeni ammoin tilaamani riipuksen. Se on jonkinlaista fossiilikorallia, värjättynä vaaleanlilalla sävyllä, käy mainiosti noiden ihmeellisten lepidoliittihelmien seuraan. Pyöreissä lepidoliiteissa on kyaniittien ja serafiniittien tapaan ihmeellistä välkettä, kerrassaan jännittävä kivi kuten tuo riipuskin. Lisäsäihkettä kaulakorulle antaa pätkä Swarovskin kristallein koristeltua ketjua ja herkkyyttä puolestaan purppuraiset biwa-makeanvedenhelmet.
Hopealangalla kaikki helmet linkitin, kun olin ensin langan tummaksi patinoinut. Kiviriipuksen alareunassa on helminyörillä kiinni lamppuhelmi, lepidoliitti ja yksi säihkyvä swarovski.
(Kuvista tuli omalla näytöllä katsottuna jotenkin tunkkaisia, ei paista aurinko tänään.)

No, myöhemmin aurinkopäivänä kuvattu:

Korvakorutkin tämä kaulakoru sai parikseen, niissä biwa-helmet ja lepidoliitit sopivanvärisissä niobium-koukuissa :-)

***

Mulla on surkeesti kurkku kipeenä ja lievää lämpöä, hyvä syy siis pysytellä kotosalla ja lueskella...

***

Kesää, aurinkoa, vettä

Aah! Aurinko kimmeltää jo aika ihanasti veden pinnalla. Tosin tuuli tekee aikamoisia aaltoja, mutta hienojahan nekin ovat. Jos kesällä onkin hauska soudella rantaa hiljakseen, niin tämän päivän rannekorussa vesi pärskyy moottoriveneen keulassa ulapalla :-)

Upeita lamppuhelmiä on korussa kaksi erilaista paria, hopealenkeistä punoin selkeää muinaisketjua.
Pienet hopeisiin korupiikkeihin kiinnitetyt akvamariinirondellit ovat kuin kuultavia vesipärskeitä tuossa lamppuhelmien keskellä.

Turmaliinikvartseissa kirkkaan kvartsin sisällä on vankina mustia turmaliinipuikkoja tai 'hiuksia'.

***

Innostuin tekemään kesäisen korusetin hehkuvanpunaisista korallihelmistä. Kirkas punainen oli joskus aivan suosikkivärini, ympäri vuoden. Edelleenkin se saa aikaan lämpimiä tunteita. Tällä kertaa punainen koralli sai parikseen vedenturkoosia tsekkiläistä lasia. Koralli on kevyttä ja nämä helmet aika pienoisia, joten setti on keveä ja ilmava. Toisella sivulla korussa on korallikiekkojen sijaan suloinen lamppuhelmi-lintu.

Korvakoruissa on tuollaisissa kierteisissä hopeapohjissa kaiverretut koralliruusut, söpöt.

***

Korukoplassa on alkamassa uusi haaste! Tulkaa mukaan ekakertalaisetkin!

***

Mellow-hello ~ lempeää luppoa

Päättymässä oleva viikko on ollut tosiaan leppoisaa luppoa; hellettä, ukkosta, sadetta; mukavia lomailijoita.
Ensin oli korukamuni Kaisli muutaman yön vierailulla, kun äitinsä on kuoroleirillä. Me pyöräilimme, kävimme esimerkiksi Viherlandian papukaijoja katsomassa, uimarannalla tietenkin ja jäätelöä kului kiitettävästi :-D
Eilen kuopukseni kävi hiukan justeeraamassa tätä tietokonettani, mutta emme sitten siinä paljon edenneet. No, yritän pärjäillä nykyisellä menolla. Kuopus oli siis koneen ääressä ja minä entrasin hänen koruaan. On se muuten aika kumma juttu, että molemmat poikani tykkäävät käyttää koruja! Minun kannaltani mukavaa, koska minähän tykkään tehdä koruja, myös miehille :-)

Edellisen postauksen paperihelmien tilaaminen lähti oikeastaan tästä helmestä. Nuorukaisellani on kyseinen kuva isona tatuointina selässään.

Hän oli myös jo hiukan kyllästynyt yhteen entiseen koruunsa, se oli liian tumma nykyiseen makuun; koru tehtiinkin jo yli kolme vuotta sitten! Se olisi muutenkin pitänyt uusia, vaijeri oli venynyt yms.

Nyt koru muuttui sitten tällaiseksi, enemmän väriä ja enemmän henkilökohtaisia valintoja vanhojen hyvien osasten rinnalle. Kuopuksenihan on se seikkailija, junalla Venäjän ja Mongolian kautta Kiinaan matkannut, Uudessa Seelannissa, Fidjillä ja vaikka missä reissaillut elämännälkäinen nuori mies. Joka ei muuten pidä keltaisesta, mutta niin vain valitsi nuo appelsiininväriset lamppuhelmetkin tähän ;-)

Kumpikin olimme lopputulokseen tyytyväisiä :-)

 ***

Tein minä sitten rannekorunkin, eiliseen Orient-kaulakoruun linkitetyistä prasioliiteista ja lamppuhelmistä. Keskelle laitoin ihanaisen Herkimer-timantin! Herkimer-timanteiksi sanotaan kaksikärkisiä vuorikiteitä, niitä löytyy juurikin Herkimerin seudulta, New Yorkista. (kuvia, klik)
Kyseisissä kiteissä on usein inkluusioita, saostumia tai epäpuhtauksia, joskus ne ovat täysin kirkkaita. Minun yksilöissä on monenlaisia.

Hmm... kuvansiirrossa ongelmia, laitan kuvia myöhemmin...

***
Höh, jouduin lennossa vaihtamaan kameraa! Vanha kamerani on oikutellut jo tosi kauan ja nyt sitten kaapissa odotellut pikku Olympus joutui toimeen. En osaa sen säätöjä lainkaan.

Keskellä rannekorua tuo kaksikärkinen Herkimer, ympärillään hennonvihreät lamppuhelmet ja reunat jatkuvat hopeiseen lukkoon asti prasioliitti-lohkarein, nekin hyvin vaalean vihreitä.

Kun...

Kun liikkuminen ja paikalle jääminen on samanarvoista...

Kun kuuma aurinko tuntuu jo liian raskaalta...

Kun varjo ja pienikin tuulenvire ovat hartaimmat toiveesi...

Kun odotat sadetta, sateen jälkeistä raikasta ja kevyttä olotilaa...

Ja sitten... mikä helpotus!

"Scent from Orient" - korulla oli nimi jo ennen kuin aloitin sitä. Hassua, miten tuo painostava sää teki korustakin ensin 'raskaamman' (yläkuva). Isoja helmiä oli kuitenkin liikaa ja mietin uudelleen...

Alla sitten koru lopullisessa muodossa, kevyempänä; kuin kertoen tuulen tuomasta häivähdyksestä jostakin kaukaisesta ja salaperäisestä, pieninä hippusina, joita ovat nuo pikkuiset helmet Orientin kaunottaren alapuolella.

Kaulakorussa on hopealla linkitettyinä kauniit lamppuhelmet, yksi upea aito turkoosi, hennonvihreitä prasioliitteja ja hurmaava riipushelmi, paperitaiteilijan käsistä; pikkuhelmet ovat kuukiveä, labradoriittia ja apatiittia.

Häivähdys Itämailta on vapaa, mutta allaoleva 'kukikas pesä' lähti jo omistajalleen, siinä sama värimaailma kuin aiemmassa kukka-lamppuhelmen ympärille tehdyssä korussa.

Onnea

***

Toivotan sydämestäni Onnea

kaikille tänään valmistuville

Uusiin Seikkailuihin kurottaville!

***

 Flower-blue: upeat lamppuhelmet, hopeaosat, niobium-koukut

***

Uusien alkujen innoittajiksi, vielä ensi viikon ajan korulähetykset Mags-koru 

-kaupastani postikuluitta. Paljon myös tarjoushintaisia koruja, löydä omasi!

***

Antaa sataa, tänään; who minds the rain!

For you, looking for BSBP 8 reveal, click -here-!
I still have some blogs to hop to, I'll try my best to visit them this weekend!
Everybody, thank you for visiting, thank you for leaving a comment!



Mitäs me sateesta, kun on onneksi helmiä :-)  Who minds the rain, when having some beads!

Ensimmäinen esittelemistäni kukkatötteröistä pääsikin lyhyeen kaulakoruun, sai seurakseen naisellisia makeanvedenhelmiä ja hienoja raita-akaatteja (tai onyksia kenties).

Toivon kyllä todella, että loppuviikko olisi poutainen; on kummipojan - tietysti aika monen muunkin - ylioppilasjuhlat ja olisihan se kiva oleskella ulkosalla.

Ihania toukokuun lopun päiviä teille, jotka ehditte piipahtaa blogissani!





*

Rusakko pihalla

Viime päivinä on ollut niin koleaa! Eilen vaeltelin lähimetsässä ja näin ilokseni runsaasti kielojen lehtitorvia, tuleekohan kukkia? Toivon ainakin, paljon niitä oli viime vuonnakin.

En ole oikein malttanut tehdä koruja viime päivinä, enemmän olen selaillut korulehtiä ja etsiskellyt joitakin tiettyjä tarvikkeita laatikoiden kätköistä.
No, löysin pätkän valmiiksi linkitettyjä kyaniitteja ja pieniä enmuistamitä, mutta selvästi halusivat rannekoruksi. Hentoinen hopeaketju kivihelmien rinnalla antaa taas korulle sen pienen helinän, josta tykkään.
Kyaniitin ominaisuuksiin kuuluu, että se hylkii kielteisyyttä, erittäin toivottava ominaisuus itse kenellekin. Sinihopeiset hohteet myöskin tasapainottavat energioita ja antavat kestävyyttä saattaa aloitetut tehtävät loppuun (no, ainakin tämä koru valmistui nyt).

Kyaniitti on oinaiden, härkien ja vaakojen nimikkokiviä.

Hymyilen

Lepatus

Varmaan kyaniitti myös patisti tämän päivän korvakorut valmiiksi, lamppuhelmet olivat siinä helmimaton vierellä vain odottamassa! Ja muuten viimeinen pari noita ihanaisia perhosen siipiä, kauppaan menossa, pari sopii oivasti aiemmin tehtyyn lyhyeen kaulakoruun.

Toisessa parissa vähän vedenalaista henkeä, liekö meduusan sukulaisia vai kukkivia merileviä, en tiedä.

Vedenalaista

Sit loppukevennys ;-)
Rusakko minun huonossa kuvassa makkarin ikkunasta napattuna... tuolla punaisen 0-merkin alapuolella.
Onkohan mulla yhtään pupu-helmeä...