Haa, eikös ollut taas hieno aasinsilta tämän päivän helmiin!
Ne ovat taaskin lamppuhelmiä, nuo naamiot. Ensin mietin, teenkö niistä yhdessä kaulakorun tuohon jännittävään linkkiin...
Nyt pähkäilen, josko niistä tulisikin hauskat korvakorut! Hassua muuten, minusta tuo helmipari näytti heti pojalta ja tytöltä ja siksi ne saivat tuollaiset lisäosat; tytölle lamppuhelmihartiat, hopeakaulus ja korumetallirenkaat, pojalle prehniitti-korukiveä.
Sitäkin vielä mietin, tuleeko näistä setti tuon keraamisen naamion kanssa, joka jo joskus oli koruna nimellä 'einuku'. Silloinen nauha-ripustuslenkki ei ollut mun mieleen ja koru tuli puretuksi. Riipus odottaa nyt uutta tulemistaan ja laitoin sille tuon pronssinsävyisen metallilenkin valmiiksi, ettei sitten tarvi ruveta tuhraamaan, kun inspiraatio iskee.
Voi peeveli miten ihania riipuksia:)
ReplyDeleteUpeita naamioita, hienosti täydennetyt pikkupäät!
ReplyDeleteTuo naamio sopisi siihen mun tilaamaani koruun. On niin rouheen näköinen :D
ReplyDeleteNo, tämä nyt oli vain ehdotus :D
Oijoi, näistä syntyy varmasti jotakin kaunista taas! :)
ReplyDeleteKiitokset ihanasta viestistä muuten, otan sinuun yhteyttä <3
Vallan hauskat lamppuhelmet :)
ReplyDeleteNo hilirimpsis hei. Yhdet upeimmista lamppuhelmistä evö. Nyt on pakko sanoa, että ihan sairaan makeet. Tiedän, että tuota sanontaa käyttävät vain mummot jotka yrittävät olla nuorekkaita. Terveisin nimim. Mummo metsästä.
ReplyDelete