Showing posts with label saapuneita. Show all posts
Showing posts with label saapuneita. Show all posts

14.5.13

Keveyttä, -kö?

Lisää perhosia. Huomasin, että tuo eilinen koru oli malliltaan aivan mainio, mukavan tuntuinen kädessä. Yleensähän teen kaikkiin sisarkoruihin edes pienen muutoksen, mutta tuo toimi ranteessa niin hyvin, niin kopioin mallin täysin.

Ai jaa, huomaan, onhan tässä keskimmäinen helmi lamppuhelmi perhoshelmen sijaan :-D En siis osaakaan tehdä täysin samaa mallia ;-)




Posti toi juuri äsken sen tulliin juuttuneen helmikasan. Ihanoita ovat!! Voi itkut, nyt on sitten ahistus, miten ne saa kaikkein kauneimmin käyttöön! Ihan pikku kurkistus osaan niistä helmistä, mennään oikein kesäiseen värimaailmaan:







 ***
Otsikon keveydestä puheenollen, noin viisi kiloa vaivalloisesti lähtenyt, mutta onneksi en ole vielä kyllästynyt raejuustoon ;-D Ja kyllä, olen retkahdellut dieetistä, mutta enhän muutenkaan kannata liiallisia tai ehdottomia sääntöjä!


19.2.13

Namusia!

Ei, en ollut keräilemässä penkkari-namuja viime viikolla, vaan huolimatta helmikuun 'en tilaa helmiä' -tempauksesta postiluukusta saattaa tipahdella namuja! Nämä oli tilattu jo tammikuussa ;-)

Amatsoniitit tilasin aivan eri mallisina, mutta sain kylläkin arvokkaamman nauhan loppuneiden tilalle.



Rutiilikvartsit kultaisine Venuksen hiuksineen sen sijaan ylittivät odotukseni. Kuvat eivät oikein päästä ihania energioita läpi...




Iloa viikkoonne! Kyllä niitä korujakin kohta tulee taas...

No, lisään yhden korukuvan, kun oli pakko vaihtaa tuohon riipuskiveksi kaunis uudenuutukainen rutiilikvartsi! (Koru löytyy kaupasta.)


11.8.10

Reppureissaajan tuliaisia

Lapseni palasi eilen usean viikon reissulta Kiinasta. Oli ihana saada hänet halittavaksi ja hurjaa kuunnella reissun edesottamuksia. Oli viety kengät, puhelin kaikkine valokuvineen... Tietysti sellaiset harmittaa, mutta äidille tärkeintä oli nähdä terve ja iloinen seikkailija.

Ensimmäisenä tietenkin saunaan, mutta sitäkin ennen äitikälle käteen salaperäinen ihanasti helisevä pussukka...

Mukava yllätys, koska en ollut matkaajaa ohjeistanut mihinkään massiiviseen helmihankintaan, parista kivestä oli puhetta 'jos kohdalle sattuu'.
Raotan ihan pikkuisen pussukkaa, niin huomaatte, että kyllä äidin tekemisiä on seurattu. Riipuskiviä, ihania möllyköitä, ehkä jotakin muutakin...