Hullaantuminen

Se suorastaan pyörryttää! Hullaantuminen keväästä, auringosta, tuulen suhinasta, linnuista... Ja kirjan ja ruusun päivänä vähän myöskin kirjoista ja kukkasista :-D
Ja tämä helmeilijä on aivan hulluna taidokkaisiin lamppulasihelmiin! Niistä toivottiin tällä kertaa korvakoruja, näissä väreissä, Kevään ilosta ja iloksi! Ihanaiset!

Vielä pari värisarjaa, varattavissa, odottelevat malttamattomina - tai minähän se malttamaton olen, ei kai helmet, tahtoisin tarttua sinisiin seuraavaksi?!

Tralaa

Oi miten mieli virkistyy auringosta!

Innostuin tekemään varsin 'orgaanisen' korusetin DesignMimin saksanpähkinähelmistä ja kookosrenkaista. Eikä niiden lisäksi tarvittu kuin muutama hopeoitu rengas, kaunis lukko ja allergisoimattomat niobium-korviskoukut. Ihanan kevyet korut!

Kaulakoru syntyi kun entinen riipus tästä nauhaosuudesta oli lähtenyt ties minne... Niskan taakse korussa sijoittuvat nuo pehmoiset nahkanauhat ja väliosassa on erilaisia lasihelmiä.
"Minä muutun" lienee sopiva nimi voimakorulle, jonka riipuksen kivet kaikki edesauttavat ja jotkut jopa lempeästi puskevat muuttumaan!

 

Riipuksessa on Othelin hienosta keramiikkalinkistä roikkumassa ihanat läpikuultava kyaniitti, sen serkku kunziittipisarainen, vielä hennon lila sugiliitti ja suloinen ruusukvartsi, siivekkään päänä on kaunis granaatti; aurinkokuvassa kyllä liiankin hailakkana nuo kivet.
Enkä minä noita Othel-keramiikkaosasia mitään hio, ne ovat niin mainioita juuri karheapintaisina ja himmeinä, tuntuvat ja näyttävät mukavalta.

***

Jai, jai

Aurinko pilkahti, muutaman hetken. Nappasin kuvia.

Ensin vielä kesken mietinnän oleva kaulakoru; mietin jätänkö sen tällaiseksi peruskoruksi ja lisään vain niskaan jousilukon vai laitanko salpalukon ja jonkinlaisen riipuksen korun eteen... Aurinko muuttaa tsekkiläisten lasihelmien luonteen ja melkein värinkin!
Muina helminä kauniita viistehiottuja valtamerijaspiksia ja hematiittiviisteisiä. Valtamerijaspis on edelleenkin yksi suosikkikiveni, mitä ihania kuvioita ja värejä!

Tähän väliin on melkein pakko lisätä kuva korukaveristani Kaislista, joka harrastaa oikeiden heppojen ohella myös keppareita :-D (Kuva on siskon puhelimellaan ottama.)
Tästä kuvasta välittyy kyllä elämänriemu, eikö vaan?

Palataan sitten koruihin.
Minussa maailma menettää varmaan jonkin tilastohirmun? mutta harrastan taulukointia ja hintavertailuja lähinnä omaksi ilokseni, myös koruilussa.
Olen aivan kuvitellut, että koruvaijeriin pujoteltu koru olisi tarvikkeiltaan edullisempi kuin metallilankaan linkitetty. Usein olen aikonut, mutta nyt vasta otin asiaksi toteuttaa aikomuksen tehdä vastaava koru kahdella tavalla.

Nämä rannekorut on nyt tehty samoista namuista makeanvedenhelmistä ja toinen on vaijerissa ja toinen sitten hopealangassa.

Vaijerikorun lukko on kalliimpi, molemmissa on samoja helmihattuja, kummassakin säätömahdollisuus pituudelle. En halunnut kuitenkaan tehdä tismalleen samoista värkeistä, niin ehkä vaijerikoruun sitten valikoitui noita hopeahelmiä pari sekä Swarovskin kristalliperhonen, jotka hiukkasen nostavat sen hintaa. Tosin vaijerikoru vaatii aina enemmän helmiä ja myös niitä välihelmiä. Hopeaan linkitetyssä puolestaan jo hopealangan lenkit muodostavat koristeelliset välit helmille.

Mutta kuulkaahan, lopputulemaksi muodostui koruille sama hinta! Tekemiseenkin meni saman verran aikaa. Että ulkonäkökysymykseksi sitten menee lopulliset mieltymykset.


Noo, piti sitten tehdä toinenkin aikomani vertailu saman tien.
Nytkin käytin makeanvedenhelmiä, mutta tällä kertaa tarkoituksena oli vertailla hopealankan ja pinnoitetun korumetallilangan vaikutusta hintaan. (Nykyisin käyttämäni korumetallilangat ovat itselleni mieleen, tykkään tummasta langasta ja olen vastaavia koruja käyttänyt nyt niin pitkään, että mahdolliset allergiat varmaankin olisivat tulleet esille.)

(Korujen helmet eivät ole aivan näin pinkkejä luonnossa vaan selvästi syvemmän punaisia.)

Keskushelmiksi valitsin keskenään samanarvoiset 'yksiköt', kirkkaaseen versioon kristallein upotetun makeanvedenhelmen swaro-helmihatuin ja tummaan koruun Swarovskin kristallikuution hopealisin. Muuten helmet ovat yksinkertaisesti lankaan linkitettyinä ja välilenkeillä yhdistettyinä. Molemmissa on hopealukot. Tässä kokeilussa eri metallien käyttö kyllä näkyi lopullisessa hinnassa selvästi.

Kaikki nämä makeanvedenhelmistä tehdyt rannekorut ovat kaupassa hiukan normaalia edullisemmin :-)
Iloa päiväänne!

Valmistelua

On syyskuu, mutta ei vielä aivan syksy, eihän! Sää on edelleen lempeä ja aurinkoinenkin. No, tunnustetaan, metsäpoluilla ja rannoilla tuoksuu muutos. Lehtien väri vaihtuu, niitä on jo kasoittain maassakin. Perhosia näin kyllä vielä lepattelemassa, hiukan risaisin siivin nekin kertovat, mitä on tulossa. Ei tämä ole synkistelyä, onpahan vain mielen valmistelua tulevaan, omasta mielestäni erityisen ihanaan vuodenaikaan :-D

Näissä ajatuksissa otin esille toisen elämänpuu-riipukseni, kieputtelin sen yhtaikaa sen ekan kanssa. Nyt puu halusi juuri tästä ajankohdasta kertovaan koruun.
Korussa on lähistön auringossa kylpevät vaahterat (keltainen fluoriitti), on rantakaislikot pyöräreitin varrelta (vaaleansiniset lasihelmet messinkilangassa), on aamu-usvainen metsä (savukvartsit) ja se kesän viime perhonen, Swarovskin pronssinsävyinen kristalliperhonen. Itselleni nuo isot siniset niobium-renkaat kuvaavat sitä kaiken yllä tuntuvaa raikasta henkäystä, tuulenvirettä.

Mukavaa alkanutta syyskuuta!

Salaisuuksia

Salaisessa puutarhassa...
Värejä, tuoksuja, eksoottisia ja tuttuja hedelmiä ja siivekkäitä. Elokuun yltäkylläistä satoa.

Riipuksen taidelasihelmi on se ihanuus, jonka saajaksi Michaela minut arpoi taannoin (ja tässä linkki blogiin). Ajattelin osaltani aloittaa jonkinlaisen ÄHH-ponnistuksen tälle kesälle.
Älä hilloa helmiäsi on aika ajoin toteutettava projekti, jolloin olisi tarkoitus käyttää varastoon kertyneitä ihanus-helmiä eikä pantata niitä siellä piilossa. Yleinen salaisuushan on, että jokaisella korujen tekijällä on nerik-arkku (= näitä en raaski ikinä käyttää), jota raotetaan äärimmäisen harvoin. Kutsunkin kaikkia koruntekijöitä taas mukaan esittelemään myös niitä ihanimpia namuja!

Koruun pääsi myös palanen vahvaa (nerik-)hopeaketjua, jonka sisustin sarisilkillä, helminä on ruusukvartsia, kultarutiilikvartsia ja sitten tsekkiläisiä lasihelmiä paria mallia. Riipuksen taidelasihelmi on ympäröity hopeisilla kiekoilla ja alinna vielä lamppuhelmen perhosen sävyinen kvartsipisara.
Ylimmässä kuvassa näkyy taidehelmen 'nurja' puoli, joka on kylläkin aivan yhtä kaunis kuin tämä paraatipuolikin.

***
Ähh:sta ei kannata ottaa paineita; saattaa syntyä vain yksi ähh-koru tai muutama, vapaasti valittavissa!

Keskikesän autuus

Keskikesässä on parasta varmaankin kaikki raskaanlämpimät ja kukkaiset tuoksut, hajutkin sekä rehevät ja kylläiset värit, jotka metsissä ja niittypoluilla tunkevat aisteihin. Siellä täällä näkyy jo kypsää kellanruskeaakin, pelottaa, että joko se kesä on hiipumassa...

Laiturilla loikoillessa voi tavoittaa silmiin ja korviin taas aivan toisenlaista maailmaa, keveää  sinisen ja vihreän leikkiä.

Laiturilla: fluoriittipulleroita ihanissa kuultavissa sävyissä, hieno jaspisriipus vetisine maisemineen sekä pitkään ja hartaasti viilattu ja siliteltävän silkinpehmeäksi hiottu puunkappale, jolla pieni hopeasta juotettu filigraaniperhonen. Sarisilkit sopivissa väreissä.

Mansikan maku: kylläisenpunaisia 'mansikoita' eli tsekkilasia, riipuksessa jaspiskurpitsa ja kotimainen lamppuhelmi, korumetallia eri muodoissa, sarisilkkinauhat helmiin soinnutettuina.

Vielä molemmat kesäiset yhdessä.

***

Edellisen postauksen kirja-arvontaan ehtii osallistua keskiviikkoon asti!

Kaupassa kesäale!

***

Keveyttä, -kö?

Lisää perhosia. Huomasin, että tuo eilinen koru oli malliltaan aivan mainio, mukavan tuntuinen kädessä. Yleensähän teen kaikkiin sisarkoruihin edes pienen muutoksen, mutta tuo toimi ranteessa niin hyvin, niin kopioin mallin täysin.

Ai jaa, huomaan, onhan tässä keskimmäinen helmi lamppuhelmi perhoshelmen sijaan :-D En siis osaakaan tehdä täysin samaa mallia ;-)

Posti toi juuri äsken sen tulliin juuttuneen helmikasan. Ihanoita ovat!! Voi itkut, nyt on sitten ahistus, miten ne saa kaikkein kauneimmin käyttöön! Ihan pikku kurkistus osaan niistä helmistä, mennään oikein kesäiseen värimaailmaan:

 ***

Otsikon keveydestä puheenollen, noin viisi kiloa vaivalloisesti lähtenyt, mutta onneksi en ole vielä kyllästynyt raejuustoon ;-D Ja kyllä, olen retkahdellut dieetistä, mutta enhän muutenkaan kannata liiallisia tai ehdottomia sääntöjä!

Oho, heihei lumelle!

Are you looking for BSBP7 reveal? You'll find my post  -here- !


Eilen satoi todella kovasti, onneksi ehdin ulkoilla aamusta - kävin kastelemassa reissussa olevan äitsyn kukkaset ja paluumatkalla näin, tai oikeastaan ekaksi kuulin, joutsenpariskunnan. Liekö kuuloni alentunut, mutta niiden keskinäinen keskustelu kuulosti suorastaan kujertelulta ;-D Kevättä ilmassa...
Eräs kanssapyöräilijä oli seisahtanut rantaraitilla ja lainasi minullekin kiikareita toviksi. Sain linssiin joutsenten lisäksi myös tukkasotkaparin ja haapanoita ja lokkeja, varmaan muutakin, mutten tunnistanut.
Jotenkin tuo joutsenten bongaaminen keväisin  (ja sitten taas syksystä) on sellainen onnellinen ennusmerkki siitä, että mukavia asioita on edessäpäin.


Onnellista aikaa vietetään myös "Kuusamakujalla", ruusun tuoksussa, kukkaispuutarhassa. Liekö punainen mökki rakennettu kalliolle vai olisiko siinä noin ruhtinaallisen kokoinen terassi, jossa loikoilla ja ihastella kesäluontoa. Vain poutapilviä tämän tontin yllä.

Rannekorussa on keraamisen talon seurana valkoisia jaderuusuja, iso keraaminen kukkaishelmi, lasikukkaset, ihastuttava puuhelmi sekä pilvinappi, hopeisessa korusalvassa lentelee perhonen.

***

Seuraava koru alkoikin näistä keramiikka-'kaunokaisista'. Hmm... sellaisia rustiikkisen rouheita helmiä, jotka itseäni miellyttää suunnattomasti. Ne ovat skotlantilaisen tekijän käsistä. Jos säntillisistä ja sileistä tykkää niin ei varmaan ymmärrä, että kiljahtelin ja ynähtelin ja sydämestä otti kun nämä kääröstään ilmaantuivat.

Minusta keramiikkahelmien kuviot ja vain himmeästi värjätyt pinnat rauhoittavat mieltä.  

Nämä koruun valikoituneet toivat mieleeni japanilaiset kivipuutarhat, joten korun nimikin sitten sieltä lainattu. (Mizutamari = lampi) Ja nuo hitusella kultaa silatut vintage-helmet sopivat niin tähän joukkoon, japanilaisia kun ovat, jo ammoisia etsy-hankintoja.

Valkoisen talon, Willa Mizutamari'n, porras on iso kivipaasi, sen vierellä puutarhaa ja marjapensaiden takaa alkaa japanilainen puutarha; kivilaattojen polku lammelle, jonka reunuksilla herkkiä (ruusukvartsi) kasveja.

Tra-laa! Valkoinen oli viimeinen talo-rannekoru tällä erää ;-)

Perimmäisten kysymysten äärellä

Tiedättehän, kun lapset on siinä iässä! Kun kaikesta kysytään 'miks?' Ja äidillä ei todellakaan aina ole vastauksia, ainakaan lyhyitä.
-miks pimeessä ei nää?
-miks tuulee?
-miks tytöt on erilaisia ko pojat?
-miks kissalla on viikset?
-miks mulla ei voi olla superkuulo?
Jne. jne. Loputtomiin.

Omiinkin kysymyksiin toivoisi myös vastauksia, vaikka tietää, että niitä ei saa.
-Miks menin tilaamaan massiivisia korunosia? Mitä teen niille? Haluaako joku muu ehkä ne?
-Miks menin tuhlaamaan kokeiluun kallista kullattua lankaa? Mihin koruun aion tän laittaa?
-Miks hopea ei oo halvempaa?
-Miks hopea on niin kallista?
-Miks hopean hinta vaan nousee koko ajan?
-Miks kukaan ei lahjota mulle hopeaa????? :-D Niinpä!


Tässä pari niitä kummallisia kokeiluja, joiden lopullisesta sijoittumisesta ei oo harmainta hajua!

Eiks kellekään muulle käy näin? Ja miks ei?

Tästä metallilangan punontamallista tykkään kyllä hyvin paljon, mutta näihin kokeiluihin käytin sekä liian paksua että liian ohutta lankaa, olisi saanut olla just jotain siltä väliltä. Tai edes hopeansävyistä. Phuuh, virheitäkin tuli ohuen langan kanssa. Jos hopeasta tekisi, pitäisi sattua kerralla kaikki oikein ja korumallikin mietittynä valmiiksi. Miks tää ei voi olla aina helppoa tai edes helpompaa!?

Linnulla pesä, tuunaus

Taas tulin tuunanneeksi yhden korun. Joskus jää häiritsemään pienikin asia, tällä kertaa se oli väärän värinen lintu, muuten olen koruun edelleen ihan tyytyväinen :-D

1. Koru 'Linnulla pesä' entisessä asussaan, hiukan vääränsävyinen oli lintu.

2. Tässä uusi ja vanha lintu vierekkäin.

3. Ja tässä koru uudella linnulla :-) Näkyneekö kuvasta, mutta oikeesti sävy on nyt just eikä melkein.

Tuli sitten 'paistettua' pari muutakin lintua, katsotaan pääsevätkö minnekään, ainakaan tänään. On niin ihanata pihalla, tuomet tuoksuu liiankin huumaavasti, ensimmäiset kielot puhjenneet nupulle... ulos siis!

Iloa!

Olipas ahdistavaa!

Nettitauko nimittäin!
Olin jo epätoivon partaalla, olen kyllä täysin netti-riippuvainen ja yleensä luen netissä uutiset ja monet muutkin jutut päivittäin.
Tulipa sitten katsottua televisiosta monta ohjelmaa, joita en ilman tätä yhteyden katkeamista olisi millään lailla huomioinut. Esmes Ruotsin euroviisun valinta viime viikonloppuna. Olivatpa muuten ovelia! Käyttivät edustajansa valinnassa muiden maiden raateja osana äänten antajina... Varmaan suomalaiset ensi kevääksi matkii tämän. Eipä kyllä jäänyt mieleeni laulun nimi, laulajastakaan muuta kuin että esiintyi paljain varpain liehuvassa vaatteessa. Enkä sitäkään tiedä, onko Suomen viisua vielä valittu??

Harrastin myös hiukan paperiaskartelua, yritin värjätä kangasta, en löytänyt edelleenkään ompelukoneen poljinta ja johtoja, joten ompelin jotakin pientä käsin...

**
Onneksi saan tätä nyt jo naputella kotikoneella - yritin välillä kirjastossakin käydä, mutten osannut siellä keskittyä ja eihän siellä ollut mun lempisivuja kirjanmerkeissä ;-D

**
Ihanaa, kiitos kaikista kommenteista joita olette sillä aikaa jättäneet! Yritän vähitellen ottaa kiinni ja käydä kamujen teoksia katsomassa!

**
Tein joitakin koruja, jee!

Tässä Pikku Prinssi, en voinut vastustaa tuota riipusta, mukana Ruusu (pinkki aventuriini) ja Kettu (makeanvedenhelmi), savukvartsi-siruja.


"Aika, jonka olet antanut ruusullesi, tekee siitä aivan erityisen kaikkien samannäköisten ruusujen joukossa", kertoi yksinäinen kettu Pikku prinssille tämän kesytettyä sen. "Tärkeimpiä asioita ei voi nähdä silmillä, ne näkee sydämellään" (Antoine de Saint-Exupéry)

**
Rannekoru on samoista kivistä kuin edellisen postauksen kaulakoru, siis perunopaaleista ja akvamariinista. Tein yhtenä iltana myös muutaman uuden hopeisen perhosen, joista yksi patinoitu lensi tähän koruun, päänä sillä on pienoinen kaunis turmaliinikvartsi.



**
J.k. Korukoplan uusi haaste on nyt ilmoilla! Ilmoittautumisaikaa viikko!