Madonreikä

Viikko tässä taas vierähti, sieniaika nääs ja puolukoitakin on tullut kerätyksi...


Mutta koruissa nyt pysyäkseni, jälleen kerran noita Helmiliinan ihania isoja rondelleja!
Tällä kertaa kaulakorussa on valmiiksi kuvioitua hopeaketjua ja syksyn violettia, sitä Pantonen purple heart -sävyä, joka antoi nimensäkin lainaksi tälle korulle. Riipuksena on iso, kuvioin koristeltu hopeinen sydän. Korun lukon voi kiinnittää minne tahansa ketjuun ja näin riipusosa on lyhyempi tai pidempi aina kaula-aukon mukaan...

**
Kupari on sellainen minun ajatuksissani syksyn sävyinen metalli ja sopii siis syysnaisille ;-)
Korvakoruissa on punaiset tiikerinsilmät ja ne menevätkin eräälle punatukka-'tiikerille'. Kupariketju, samoin kuin hopeiset korvanapit on patinoitu.
Ei samaa settiä, mutta samaa värimaailmaa on rannekorussa.
Patinoidun kuparipiinan keskellä on hieno jaspis (imperial jasper), jonka kuviosta auttamatta tuli mieleeni se tieteiskirjojen ja -elokuvien maailmojen välinen portti, 'madonreikä'. Kiehtova ajatus, niinhän, rinnakkaismaailma ja mahdollisuus sinne sukeltaa tuollaisen pyörteen kautta!
Ison kiven seurana pari pienempää jaspista, joissa on samat kauniit lämpimät ruskeat.
**

-Ja, äsh, oli tultava lisäämään, että kuparipiinan lenkit on vaihtaroitu ihanaisen Muikun kanssa; käytän kuparia niin vähän, että en ole sitä lankana tullut hankkineeksi ja Kalanen omien sanojensa mukaan tykkää sahata lenkkejä ;-D
Jotta kiitos!

Selkeää linjaa

Itsellä taitaa olla joku selkeän ja pelkistetymmän linjan kausi menossa.

Ainakin nyt tuntuu siltä, että hopeasta punotut ketjut ovat kauneimmillaan, kun niitä korostaa vain yksi kivi tai helmi enkä oikein kaipaa mitään ylimääräistä pikku helinääkään koruihin.
(Luulen kyllä, että tämä on ohimenevää, koska kaikki luonnospiirrokseni ovat värikkäämpiä.)

Tällä kertaa verkkoketjua keskellään ainokainen musta-hopeinen Pandora-helmi; siis lasia, jossa hopeinen ydin.

Niin pieni sydän...

Pieni sydän. Paljon kertova.
Vuorikristallia, hopeaa ja turmaliinisydän balinhopeisessa kehyksessä.

Mikä peruskivi?

Puhuin viime postauksessa peruskivestä. En tietenkään talonrakentamisen, vaan korunrakentamisen.

Ja sitten aloin itsekin ihmetellä, mitä ne korukivien peruskivet ovat. No voi äsh, ehkäpä kvartsit, akaatit, jaspikset, jotka nekin kaikki ovat sitten keskenään iloisesti sekaisin.

Ajatuksissani kuitenkin olivat ne itselle lähimmät, vuorikristalli, savukvartsi ja 'ensirakkaus', valtamerijaspis.

Olen hillonnut valtamerijaspiksia niin kauan, että ne eivät olekaan kuukausiin kuiskutelleet. Kävely rannalla nosti mieleeni niinkin kaukaisen asian kuin rippikoululeirini. Se pidettiin (vuonna kuokka ja kirves) Kalajoella, Kallan saaressa.

Saaren rantaviiva on enimmäkseen hyvin kivikkoista ja koko saari aika karu. Niinpä rannekorukin on todella 'karu', noista kimaltelevan pyriitin läiskistä huolimatta. Varsinainen valkoinen osuus kolikoissa on kvartsia. Korun keskuskivi on siis valtamerijaspis, jossa - voi olla että vain minun silmilleni - näkyy sitä jääkauden muovaamaa rantakivikkoa.


-No viimein blogger latasi kuvat, tässä myös lähikuva valtamerijaspiksesta, kiveähän voi katsoa miltä suunnalta hyvänsä.

Iik, ihanaa!

Vaikka kuinka vakuuttelisin itselleni, että nämä ovat 'vain' pintakäsittelyllä aikaansaatuja hohteita, niin kyllä nämäkin mystiset kvartsit minun silmääni miellyttää.
Kertakaikkisen vaikeita kuvattavia ne ovat, mutta niin vastustamattoman kauniita pisaroita!
Korvakorujen napit ovat kuutiollista zirkoniaa, nekin minun tavallisten kolmemillisten sijaan 5mm. Pisaran pituus on n.18mm ja koko koru n.4cm.

-Luettelen strategisia mittoja kuin ainakin missikisoissa, mutta kyllähän nämä perintöprinsessa-sijalle yltävät :-)

-Ja nyt teen tällaiset aivan itseänikin varten, sillä tämä pari käy asuun kuin asuun ja on makuuni juuri sopivan kokoinen! (säästyn joka aamuiselta haikailulta 'mitä laittais'...)


Mukana missikisoissa ja tuomaripelillä hyvinkin kärkisijoilla, kauniit luonnolliset (siis ei-värjätyt) makeanvedenhelmet mauve-sävyisenä. Pienistä korvakoruista pitävälle.

Kysely värimieltymyksistä

**
Haluaisin tietää suosikkivärinne niistä, joita Pantone on lanseerannut syksyn väreiksi. Lisäsin sivupalkkiin kyselyn... (tästä löydät nuo trendivärit nopeasti, linkki vaihdettu... ja lisätty pdf)

Voit kommentoida lisäksi tähän, jos piditkin Pantonen paletin väristä, jonka jätin pois tai kokonaan jostakin muusta ;-)

Kerro halutessasi myös, seuraatko noita eri kausien väritrendejä, ja, toivotko minun ottavan ne huomioon koruissani!

**

Romantico

Niinpä. Aina välillä on 'vaaleanpunaisten' hempeilyjen vuoro, tai, ainakin ruusukvartsin!

Hennon vaaleanpunaiset kvartsit saivat seurakseen tuota saippuakuplaa muistuttavaa mystistä kvartsia, swarovskeja sekä hiukan vahvemman värisiä makeanvedenhelmiä. Myös keskellä oleva lamppuhelmi on tämän syksyn vahvaa violettia.


**
Haluaisin tietää suosikkivärinne niistä, joita Pantone on lanseerannut syksyn väreiksi. Taidan laittaa siitä sivupalkkiin kyselyn... (tästä löydät nuo trendivärit nopeasti)

Kuvia vaan

Warrior, rantalöytö

Sarjassamme 'kivet kertovat' ;-D

En voi itselleni mitään! Minä nyt vaan näen kivissä kuvia - milloin ihmisiä, milloin maisemia ja seikkailuja.


Niinpä kun reissun jälkeen tarkastelin lähemmin rannalta keräämiäni kiviä, löysin tämänkin kertomuskiven. Ainakin itse näen riipuskivessä intiaanisoturin. Sattumalta varastoistani löytyi myös riipuksen väreihin natsaavat valtamerijaspikset ja ripustinpa vielä tuon pienen sulankin hopeiseen ketjuuni.
Jestas, kun sitä joskus on itseensä tyytyväinen, siis siihen että löysin tämän! Tästä tuli ihan hauska, ikioma voimakoruni :-D

*
Lisäys myöhemmin: Jo kaksikin kyselyä tuli, olenko hionut tai käsitellyt tuota rantakiveä. En ole, se oli aivan tuollainen löytäessäni. Kivi on pituudeltaan hiukan yli 3 cm.

Uusintoja

Auts, paljon keskeneräisiä kokeiluja menossa... jotain uutta ja joitakin entisten mallien toisintoja.
Sienimetsässäkin pitää välillä käydä! Jajaja...

Laitan yhden kuvan niistä toisinnoista, joita viime päivinä syntynyt ja joita ei sitten kaikkia tule kuvatuksi erikseen.

Pitsiä-setin lyhyt kaulakoru löysi omistajansa ja koruun tehtiin mukaan tämä rannekorun toisinto, helmien väri vaihtelevampi kuin ensimmäisessä ja lukkona tuo uusi pikkuruinen ja yksinkertainen malli, johon jo olen aivan ihastunut!

Menin metsään

Niin paljon kuin nautinkin auringosta, lämmöstä ja aaltojen tuudituksesta, niin... olen suomalainen, metsäläinen ;-)

Siispä, kun sateen välillä piipahdin metsäpolulla, niin syyskuiset värit tarttuivat mukaani. Osa lehtipuista on jo lehtiään karistellut, väriä vaihtanut; osa puista sinnittelee ja pitää tiukasti kiinni vihreistään! Kaikista noista upeista metsämaiseman väreistä syntyy silmiä hivelevä värimosaiikki.

Olin tätä syys-hullaantumistani jo hiukan aavistellutkin, kun tilasin huikean kauniita mosaiikkihelmiä. Ne ovat koostettua turkoosia, siis pienenpienistä aidon turkoosikiven palasista sidosaineella helmiksi yhdisteltyjä.

Kaulakoruun lisäsin sekä aitoja, tummanvihreitä nefriitti-jadeja että kirjavaksi värjättyjä muka-jadeja (aventuriinia siis). Valintojani saneli isoimpien helmien väritys.

Useimmiten käytän kaulakoruissa jousilukkoja, mutta nyt kokeilin uutta hankintaa, pikkuruista salpalukkoa, joka on silti hyvin helppo laittaa kiinni isommillakin sormilla.

Rannekoruun halusin tällä kertaa hiukan muhkeampaa ketjua ja sommittelin sen kolmen kokoisista hopealenkeistä, kaksinkertaisena, jotta massiivisuus olisi helmien vertainen. Nämä mosaiikkilantit ovat kooltaan 20-millisiä. Salpalukko sopii tekstuuriltaan kivasti muuhun koruun. Koru asettuu käteen todella mukavasti.

Melissani, maanalainen järvi

Tämän rannekorun keskushelmi, lamppulasihelmi, oli sellainen 'pakko tilata', värit ja kuviot puhuttelivat. Se ehti tulla juuri ennen lomastani ja oli siis sopivasti odottamassa. Helmi on juuri sitä värimaailmaa, minkä keskellä lomaani vietin.

Lamppuhelmen värit toistavat maanalaisen Melissani-luolajärven sävyjä ja vuorikristalli tuo koruun sitä viileyttä, mikä järvellä minua miellytti - no, auringossa taisi sinä päivänä olla jopa 38 astetta!

Melissani-korussa on siis hopeaan kiedottuna edellisten lisäksi mystistä kvartsia ja kyaniittia. Lukko on markasiittia.



**
Jos satuitte eilen illalla katsomaan elokuvan 'Kapteeni Corellin mandoliini', niin tässä taas kummipojan ottama kuva elokuvan kuvauspaikalta, Kefalonian Myrtos-rannalta.