Pari vuotta vierähti, ystävät. Paljon kuvia on kadonnut viime kirjoituksista, en tiedä minne!
***
Edelleen kuljeskelen luontopoluillani, mutta voi tätä kevättä!
Katujen hiekat on lakaistu, ruoho yrittää pihamailla vihertää, sinililjat aukaisevat kukkiaan, peipposet uhmaavat ilmojen haltijaa, västärkkikin keikkuu ojan reunalla. Ja sitten ykskaks, räntää, rakeita, hyytävää tuulta... Aamuisin maa valkeana, päivisinkin, ja asvaltilla pelottelee Musta Jää...
Kävelin tuossa yhtenä päivänä metsäpolulla ja jokin lintunen, en tunnistanut matkan päästä, keräili puuhakkaasti oksan pätkiä, mutta heitti yhtäkkiä päätään kääntäen nokan tyhjäksi ja lennähti puuhun lurittelemaan, hassu lintu :) Varmaan liverteli kumppanilleen. Aivan samalla hetkellä ilma oli sakeana valkeita hitusia, kaukaa loisti pieni leskenlehti. Jotenkin niin harmillista ja hassua yhtaikaa.
Ja sitten kohta jo paistaa taas aurinko, ei tosin lämmitä.
**
**
***
Näin mulle kävi, helmet on ihan pikkuisen ruvenneet kuiskimaan!
Toivottelen hyvää Äitienpäivää, jos tänne joku eksyy!
***
Showing posts with label patina. Show all posts
Showing posts with label patina. Show all posts
11.5.17
Tällainen tämä kevät!
Tunnisteet:
akaatti,
keramiikka,
kevät,
lamppuhelmi,
lintu,
metallilanka,
onyx,
patina
12.9.14
Lukiessa, tai...
Kirjojen: romaanien ja novellien, runojenkin, lukeminen on aina, aina, ollut rakas harrastukseni. Välillä tahti on ollut hitaampi, juuri nyt kirjat vievät taas mukanaan.
Ja lukiessa syntyy koruajatuksia enkä tiedä tulisiko koruista erilaisia ilman juuri meneillään olevaa kirjaa!
Sattuneista syistä tilasin Emmi Itärannan kirjan sekä suomenkielisenä että englanninkielisenä versiona, ne ovat tietääkseni ilmestyneetkin aivan yhtä aikaa: Memory of water ja Teemestarin kirja. Luin noita rinnakkain vaan sitten suomenkielinen vei mennessään ja englanninkielinen on kesken, mutta ei jää lukematta. Kirjan juonesta vain sen verran, että se kertoo maailmasta, jossa on loppumassa vesi... Uskomattoman kaunista kieltä, kiehtovaa.
***
Ja jokin salaperäisen tekstin alkumetreillä jo nosti mieleeni ammoin tilaamani riipuksen. Se on jonkinlaista fossiilikorallia, värjättynä vaaleanlilalla sävyllä, käy mainiosti noiden ihmeellisten lepidoliittihelmien seuraan. Pyöreissä lepidoliiteissa on kyaniittien ja serafiniittien tapaan ihmeellistä välkettä, kerrassaan jännittävä kivi kuten tuo riipuskin. Lisäsäihkettä kaulakorulle antaa pätkä Swarovskin kristallein koristeltua ketjua ja herkkyyttä puolestaan purppuraiset biwa-makeanvedenhelmet.
Hopealangalla kaikki helmet linkitin, kun olin ensin langan tummaksi patinoinut. Kiviriipuksen alareunassa on helminyörillä kiinni lamppuhelmi, lepidoliitti ja yksi säihkyvä swarovski.
(Kuvista tuli omalla näytöllä katsottuna jotenkin tunkkaisia, ei paista aurinko tänään.)
No, myöhemmin aurinkopäivänä kuvattu:
Korvakorutkin tämä kaulakoru sai parikseen, niissä biwa-helmet ja lepidoliitit sopivanvärisissä niobium-koukuissa :-)
***
Mulla on surkeesti kurkku kipeenä ja lievää lämpöä, hyvä syy siis pysytellä kotosalla ja lueskella...
***
Ja lukiessa syntyy koruajatuksia enkä tiedä tulisiko koruista erilaisia ilman juuri meneillään olevaa kirjaa!
Sattuneista syistä tilasin Emmi Itärannan kirjan sekä suomenkielisenä että englanninkielisenä versiona, ne ovat tietääkseni ilmestyneetkin aivan yhtä aikaa: Memory of water ja Teemestarin kirja. Luin noita rinnakkain vaan sitten suomenkielinen vei mennessään ja englanninkielinen on kesken, mutta ei jää lukematta. Kirjan juonesta vain sen verran, että se kertoo maailmasta, jossa on loppumassa vesi... Uskomattoman kaunista kieltä, kiehtovaa.
***
Ja jokin salaperäisen tekstin alkumetreillä jo nosti mieleeni ammoin tilaamani riipuksen. Se on jonkinlaista fossiilikorallia, värjättynä vaaleanlilalla sävyllä, käy mainiosti noiden ihmeellisten lepidoliittihelmien seuraan. Pyöreissä lepidoliiteissa on kyaniittien ja serafiniittien tapaan ihmeellistä välkettä, kerrassaan jännittävä kivi kuten tuo riipuskin. Lisäsäihkettä kaulakorulle antaa pätkä Swarovskin kristallein koristeltua ketjua ja herkkyyttä puolestaan purppuraiset biwa-makeanvedenhelmet.
Hopealangalla kaikki helmet linkitin, kun olin ensin langan tummaksi patinoinut. Kiviriipuksen alareunassa on helminyörillä kiinni lamppuhelmi, lepidoliitti ja yksi säihkyvä swarovski.
(Kuvista tuli omalla näytöllä katsottuna jotenkin tunkkaisia, ei paista aurinko tänään.)
No, myöhemmin aurinkopäivänä kuvattu:
Korvakorutkin tämä kaulakoru sai parikseen, niissä biwa-helmet ja lepidoliitit sopivanvärisissä niobium-koukuissa :-)
***
Mulla on surkeesti kurkku kipeenä ja lievää lämpöä, hyvä syy siis pysytellä kotosalla ja lueskella...
***
Tunnisteet:
fossiili,
hopealanka,
kaulakorut,
kauppa,
kirjat,
korvakorut,
lamppuhelmi,
lepidoliitti,
makeanvedenhelmi,
niobium,
nyöri,
patina,
Swarovski
12.6.13
Ei ihan mutta melkein
No. Kyllä minusta viikko kerrallaan eroa blogista on sopivaa lomanviettoa! Joten en enää edes aio sen pidempiä taukoja täällä tarkoituksella pitää. Teen kuitenkin omaan tahtiin eli kaikessa rauhassa.
Siskon mökillä oli laiturilla makaillen niin mukava katsella järvellä viihtyviä joutsen- ja kuikkaparia, että väkisinkin heräsi romanttisia mietteitä. Ihana oli siellä luonnon keskellä kuunnella hiljaisia liplatuksia ja suhinoita, toki ukkonenkin välillä viihdytti. Sopiva pätkä oli tämä, ei aivan ehtinyt tulla ikävä korupöytää, vaikka mitään tarvikkeita ei ollut mukana.
Mutta melkein kuitenkin iski ikävä viime metreillä, ikävä pihtejä ja helmiä ja kieputuksia! Niinpä kotiin tultua heti kieputtelin makeanvedenhelmi-puikkoja vintaj-lankaan ja ujutin tähän koruun romanttishenkistä pitsimäistä ketjua sekä todella hurmaavan upeita turmaliinikvartsihelmiä - katsokaa noita ihania turmaliinisäikeitä kirkkaan kvartsin sisällä!
Riipuksen tummaksi patinoidussa hopeoidussa korulinkissä on pieniä kristalliupotuksia, samoin makeanvedenhelmi-pisarassa säihkyy kristallivyö.
Korvakoruissakin on turmaliinikvartsit ja niiden seurana kaulakorun riipuslinkin sukulaiset, kristalliupotuksin koristellut, hopeoidut ja tummaksi patinoidut rondellit, Swarovskin kristallit vielä alimmaisina. Taas sellaiset ei-niin-pienet-ja-huomaamattomat vaan ihan kivan kokoiset korut, niobium-koukuin.
Vielä lähikuvaa noista kauniisti koristelluista rondelleista, joissa säihkyy pieniä kristalleja salmiakkikuvioiden keskellä.
Siskon mökillä oli laiturilla makaillen niin mukava katsella järvellä viihtyviä joutsen- ja kuikkaparia, että väkisinkin heräsi romanttisia mietteitä. Ihana oli siellä luonnon keskellä kuunnella hiljaisia liplatuksia ja suhinoita, toki ukkonenkin välillä viihdytti. Sopiva pätkä oli tämä, ei aivan ehtinyt tulla ikävä korupöytää, vaikka mitään tarvikkeita ei ollut mukana.
Mutta melkein kuitenkin iski ikävä viime metreillä, ikävä pihtejä ja helmiä ja kieputuksia! Niinpä kotiin tultua heti kieputtelin makeanvedenhelmi-puikkoja vintaj-lankaan ja ujutin tähän koruun romanttishenkistä pitsimäistä ketjua sekä todella hurmaavan upeita turmaliinikvartsihelmiä - katsokaa noita ihania turmaliinisäikeitä kirkkaan kvartsin sisällä!
Riipuksen tummaksi patinoidussa hopeoidussa korulinkissä on pieniä kristalliupotuksia, samoin makeanvedenhelmi-pisarassa säihkyy kristallivyö.
Korvakoruissakin on turmaliinikvartsit ja niiden seurana kaulakorun riipuslinkin sukulaiset, kristalliupotuksin koristellut, hopeoidut ja tummaksi patinoidut rondellit, Swarovskin kristallit vielä alimmaisina. Taas sellaiset ei-niin-pienet-ja-huomaamattomat vaan ihan kivan kokoiset korut, niobium-koukuin.
Vielä lähikuvaa noista kauniisti koristelluista rondelleista, joissa säihkyy pieniä kristalleja salmiakkikuvioiden keskellä.
Tunnisteet:
kaulakorut,
kauppa,
ketju,
kiviharvinaisuus,
korumetalli,
korvakorut,
kristalli,
kvartsi,
makeanvedenhelmi,
mustavalkoinen,
niobium,
patina,
vintaj-lanka
18.1.13
Karavaani kulkee
Sarjassamme kaluttuja otsikoita... Mut hei, pakkasta, -29 astetta! En astu ulos ennen puoltapäivää, kun ei oo pakko. Mieluummin mietin aavikoita ja karavaaneja.
Eilisen rannekoru sai sisarkorun. Riipuksena samaa tuntematonta kivisarjaa, aivan yhtä hauskan näköinen ja -tuntuinen kivimurikka kuin ekakin. Kertoo samoja kulkijan tarinoita.
Tähän koruun tuli 2-rivinen helminauha, Afrikanopaalia ja raidallista onyksia.
Riipuksina karavaani-kiven lisäksi upea harmaa makeanvedenhelmi ja hiukan erikoisempi risti, Ankh-risti, joka tunnetaan myös matkantekijän suojelusamulettina. Metalliosiin sekoitin sekä patinoituja että kirkkaita hopeaosia.
Alakuvassa molemmat rannekorut, kakkosen pienimmät helmet ovat nelimillisiä ja ykkösen helmet kahdeksan millimetriä halkaisijaltaan.
Eilisen rannekoru sai sisarkorun. Riipuksena samaa tuntematonta kivisarjaa, aivan yhtä hauskan näköinen ja -tuntuinen kivimurikka kuin ekakin. Kertoo samoja kulkijan tarinoita.
Tähän koruun tuli 2-rivinen helminauha, Afrikanopaalia ja raidallista onyksia.
Riipuksina karavaani-kiven lisäksi upea harmaa makeanvedenhelmi ja hiukan erikoisempi risti, Ankh-risti, joka tunnetaan myös matkantekijän suojelusamulettina. Metalliosiin sekoitin sekä patinoituja että kirkkaita hopeaosia.
Alakuvassa molemmat rannekorut, kakkosen pienimmät helmet ovat nelimillisiä ja ykkösen helmet kahdeksan millimetriä halkaisijaltaan.
Tunnisteet:
hopealukko,
hopeaosat,
kauppa,
kiviharvinaisuus,
makeanvedenhelmi,
onyx,
opaali,
patina,
voimakoru
4.1.13
Lyhyitä hetkiä elämästä
No huh, päivät ja varsinkin vähänkään valoisat hetket, singahtelee ohi. Miten ihmeessä, vaikka mitään ei oikein tapahdu? Ja, voin vannoa, että tänäänkin ulkona tuoksui ja tuntui jo kevät! Tiedän, tammikuu vasta ja pakkasiakin vielä edessä, mutta silti; talitintit tiukuttivat, sateli jotakin kosteaa, kengän alla luminen maa oli jotakin pehmeän ja kovan väliltä ja ilma tuntui niin lämpimältä, että pakko oli riisua hanskat.
Ja anteeksi tähän väliin; yleensähän en valita enkä ruinaa, mutta olen ärsyyntynyt postinkulkuun, oikeastaan nykyiseen jakelijaan! Poika ajelee firman autolla tätä meidänkin reittiä ja on silti pahimmoillaan pari kolme tuntia myöhemmin minun kohdalla kuin aiemmin jakelun jalan hoitanut ihana leidi! Auto saattaa seisoa puolikin tuntia viereisen kerrostalon edessä - asuuko siellä joku kaveri vai tyttöystävä?? Grrr...
Tunnen silti olevani niin onnentyttö ja otin vieläkin kuvia helmistä ynnä muista, mitkä työpöydälle on tonttu tai itellan poju tuonut viime viikkoina.
Tonttuina ovat olleet mm. Vikki ja Marita ja Othel ja Helmi sekä Akvamarin Korukoplasta... Kuvissa on sekaisin näitä sekä omia keräilyjä, teen itselleni usein sekoituskuvia inspiraatioksi :-)
Ai niin, tuo auringonkeltainen silkkilanka oli kertakaikkinen ylläri ihanalta korutilaaja-blogikamulta; hän neuloi itselleen huivin ja ilahdutti minua keränlopulla, nam mikä väri ja sopisi niin johonkin oheisista riipuksista!
No, nuo odottelevat sitten sopivaa hetkeä.
Sain keskiviikkona myös aika erikoisen ihania rutiilikvartseja, jotka olin tilannut aivan joulukuun alussa; ei mennyt siis kuin kuukausi kaukaisilta mailta, pelkäsin joutuvani tuon kirjeen hakemaan tullista, mutta onneksi en.
Hämmästyksekseni olin tilannut kaksi nauhaa, oho, en ikinä tilaa mitään kuin nauhan kerrallaan! Siispä heti kokeilemaan helmiä tummaksi patinoidun hopean kanssa, kun olin untakin siitä nähnyt.
Korun riipuksena jännittävä akaatti Vikiltä; itselle syntyi kuvatessa mielikuva kuin akaatin viisteet olisivat siirtyneet kultarutiineina noihin kirkkaisiin helmiin. Joka tapauksessa tykkään noista epämääräisen tynnyrin tai omenan mallisista helmistä. Jokaisen sisällä on ohuita neuloja tai leveämpiä lastuja kullanhehkuisia rutiileja.
Tsekkihelmissä on sekä kellanruskeaa että sinertävää sävyä, joten kaivoin yhden labradoriitti-pisaraisen esille ja sovitin tuonne reunalle - sen kummatkin puolet on yhtä upeat hehkuvaiset. Patinoin hopealangan lisäksi myös kokeeksi tuollaisen hopeoidun kristallirenkaan, oon tyytyväinen, ei näytä tummana liian pramealta.
*Lastuja* tai muuten vaan 'lyhyitä hetkiä elämästä'
Ja anteeksi tähän väliin; yleensähän en valita enkä ruinaa, mutta olen ärsyyntynyt postinkulkuun, oikeastaan nykyiseen jakelijaan! Poika ajelee firman autolla tätä meidänkin reittiä ja on silti pahimmoillaan pari kolme tuntia myöhemmin minun kohdalla kuin aiemmin jakelun jalan hoitanut ihana leidi! Auto saattaa seisoa puolikin tuntia viereisen kerrostalon edessä - asuuko siellä joku kaveri vai tyttöystävä?? Grrr...
Tunnen silti olevani niin onnentyttö ja otin vieläkin kuvia helmistä ynnä muista, mitkä työpöydälle on tonttu tai itellan poju tuonut viime viikkoina.
Tonttuina ovat olleet mm. Vikki ja Marita ja Othel ja Helmi sekä Akvamarin Korukoplasta... Kuvissa on sekaisin näitä sekä omia keräilyjä, teen itselleni usein sekoituskuvia inspiraatioksi :-)
Ai niin, tuo auringonkeltainen silkkilanka oli kertakaikkinen ylläri ihanalta korutilaaja-blogikamulta; hän neuloi itselleen huivin ja ilahdutti minua keränlopulla, nam mikä väri ja sopisi niin johonkin oheisista riipuksista!
No, nuo odottelevat sitten sopivaa hetkeä.
Sain keskiviikkona myös aika erikoisen ihania rutiilikvartseja, jotka olin tilannut aivan joulukuun alussa; ei mennyt siis kuin kuukausi kaukaisilta mailta, pelkäsin joutuvani tuon kirjeen hakemaan tullista, mutta onneksi en.
Hämmästyksekseni olin tilannut kaksi nauhaa, oho, en ikinä tilaa mitään kuin nauhan kerrallaan! Siispä heti kokeilemaan helmiä tummaksi patinoidun hopean kanssa, kun olin untakin siitä nähnyt.
Korun riipuksena jännittävä akaatti Vikiltä; itselle syntyi kuvatessa mielikuva kuin akaatin viisteet olisivat siirtyneet kultarutiineina noihin kirkkaisiin helmiin. Joka tapauksessa tykkään noista epämääräisen tynnyrin tai omenan mallisista helmistä. Jokaisen sisällä on ohuita neuloja tai leveämpiä lastuja kullanhehkuisia rutiileja.
Tsekkihelmissä on sekä kellanruskeaa että sinertävää sävyä, joten kaivoin yhden labradoriitti-pisaraisen esille ja sovitin tuonne reunalle - sen kummatkin puolet on yhtä upeat hehkuvaiset. Patinoin hopealangan lisäksi myös kokeeksi tuollaisen hopeoidun kristallirenkaan, oon tyytyväinen, ei näytä tummana liian pramealta.
*Lastuja* tai muuten vaan 'lyhyitä hetkiä elämästä'
Tunnisteet:
hopea,
kaulakorut,
kauppa,
ketju,
korumetalli,
labradoriitti,
lasihelmet,
patina,
rutiilikvartsi
15.12.12
Yö vaihtuu aamuksi
Olin eilen illalla hyvin tunnelmallisessa joulukonsertissa; Jyväskylän naislaulajat Taulumäen kirkossa, joululahja pikkusiskoltani, joka laulaa kyseisessä kuorossa :-) Kiitos, nämä on parhaita lahjoja!
Konsertissa oli monia uusiakin lauluja. Minua kosketti tämä: "Vaikka aamu jo nuolaisee ikkunaa, en vieläkään unta mä kiinni saa." (Enkelikello, sanat Anna-Leena Härkönen)
Väistämättä ajattelin omia unettomia öitäni. Kun unta odottaessa raotan silmiäni ja huomaan säleverhojen väleistä uuden päivän jo ennättäneen valollaan vierusmetsän puiden lomaan.
Kotiin tultua aloin vielä tehdä korua.
Löysin koruun (omasta mielestäni) yön tummat hetket, säleverhojen raidat...
... pehmoiset nukkutyynyt...
... unet; helmi-unet, värilliset unet, sameammatkin unet...
Vuorikristallipuikko toimikoon suunnannäyttäjänä, uuteen päivään, uusiin unelmiin.
Konsertissa oli monia uusiakin lauluja. Minua kosketti tämä: "Vaikka aamu jo nuolaisee ikkunaa, en vieläkään unta mä kiinni saa." (Enkelikello, sanat Anna-Leena Härkönen)
Väistämättä ajattelin omia unettomia öitäni. Kun unta odottaessa raotan silmiäni ja huomaan säleverhojen väleistä uuden päivän jo ennättäneen valollaan vierusmetsän puiden lomaan.
Kotiin tultua aloin vielä tehdä korua.
Löysin koruun (omasta mielestäni) yön tummat hetket, säleverhojen raidat...
... pehmoiset nukkutyynyt...
... unet; helmi-unet, värilliset unet, sameammatkin unet...
Vuorikristallipuikko toimikoon suunnannäyttäjänä, uuteen päivään, uusiin unelmiin.
Tunnisteet:
ametisti,
kaulakorut,
kauppa,
korukiviä,
lasihelmet,
makeanvedenhelmi,
patina,
voimakoru,
vuorikristalli
19.11.12
Länsituulta 4m/s
Ajattelin, että omalta osaltani avaimet on koruissa jo niin nähty, mutta kun...
Saran ihanat upeat lamppulasihelmet kuoriutuivat kirjeestä äsken, niin pakko oli vaan ruveta heti tekemään!
Avaimia olin juuri katsellut ja makeanvedenhelmiäkin haikeasti hiplannut - hienosti liittoutuivat nämä kaikki tähän koruun!
Riipuksen lamppuhelmi ja vintaj-patinoilla värjätty avain riippuvat hopealangasta muotoillussa lenkissä. Muut helmet on aika tavanomaisesti linkitetty hopealankaan ja korun loppuosana on kerrassaan viehättävää patinoitua hopeista ketjua, jonka lenkit ovat kuviotaottuja. Myös tuo punainen väriläiskä on taitavan Saran tekemä.
Eikös olekin ihanat 'tuuliset' kuviot tuossa lamppuhelmessä!
Jyväskylässä juuri nyt 2,8 astetta lämmintä ja länsituulta 4 metriä sekunnissa ;-)
Saran ihanat upeat lamppulasihelmet kuoriutuivat kirjeestä äsken, niin pakko oli vaan ruveta heti tekemään!
Avaimia olin juuri katsellut ja makeanvedenhelmiäkin haikeasti hiplannut - hienosti liittoutuivat nämä kaikki tähän koruun!
Riipuksen lamppuhelmi ja vintaj-patinoilla värjätty avain riippuvat hopealangasta muotoillussa lenkissä. Muut helmet on aika tavanomaisesti linkitetty hopealankaan ja korun loppuosana on kerrassaan viehättävää patinoitua hopeista ketjua, jonka lenkit ovat kuviotaottuja. Myös tuo punainen väriläiskä on taitavan Saran tekemä.
Eikös olekin ihanat 'tuuliset' kuviot tuossa lamppuhelmessä!
Jyväskylässä juuri nyt 2,8 astetta lämmintä ja länsituulta 4 metriä sekunnissa ;-)
Tunnisteet:
avain,
hopea,
hopealukko,
kauppa,
ketju,
lamppuhelmi,
makeanvedenhelmi,
patina,
sydän,
taidelasihelmi
19.10.12
Paleleva lehti
Sekin oli yksi kysymys, mitä esikoiseni pienenä esitti koleassa syyssäässä: Paleleeko lehtiä? Sanoin muistaakseni että 'ei', mutta nyt rohkenen epäillä.
Onkohan lehdillä tunteita? Ainakin ne herättävät tunteita, vahvoja sellaisia, kuten tämän rannekorun pronssilukko. Miten hyvä olo tuleekaan kauniisti tehdystä osasesta (Lesley Watt)! Huolelliset rajat, kaunis kuviointi, erityisen herkullinen väri! Sellainen paleleva sinivioletti?
Lukon kuviot on nostettu esiin luonnollisen pronssin sävyisenä, senpä vuoksi lisäsin muuten selkeälinjaiseen koruun muutaman suloisen helmihatun upeiden ametistien vierelle. Erilaiset sinisävyiset ja violetit helmet muodostavat mukavan värimaailman, löytyy paljon katseltavaa. Sodaliittia kiiltävänä ja mattana, kyaniittia, ametistia, lepidoliitti, opaali... Naisellista helinää koruun toin pienillä tansaniittimurusilla, jotka ovat riipuksina ketjuosassa.
Onkohan lehdillä tunteita? Ainakin ne herättävät tunteita, vahvoja sellaisia, kuten tämän rannekorun pronssilukko. Miten hyvä olo tuleekaan kauniisti tehdystä osasesta (Lesley Watt)! Huolelliset rajat, kaunis kuviointi, erityisen herkullinen väri! Sellainen paleleva sinivioletti?
Lukon kuviot on nostettu esiin luonnollisen pronssin sävyisenä, senpä vuoksi lisäsin muuten selkeälinjaiseen koruun muutaman suloisen helmihatun upeiden ametistien vierelle. Erilaiset sinisävyiset ja violetit helmet muodostavat mukavan värimaailman, löytyy paljon katseltavaa. Sodaliittia kiiltävänä ja mattana, kyaniittia, ametistia, lepidoliitti, opaali... Naisellista helinää koruun toin pienillä tansaniittimurusilla, jotka ovat riipuksina ketjuosassa.
***
***
Tunnisteet:
ametisti,
kauppa,
ketju,
korukiviä,
kyaniitti,
lepidoliitti,
opaali,
patina,
pronssi,
rannekoru,
rannekorut,
sodaliitti
13.8.12
Vieläkin se tykkää!
... tyttö turkoosista nimittäin ;-)
Kansainvälisyys on niiiiin kivaa, kun näkee niin monenlaista uutta ja usein myös mieltä kiehtovaa korutekniikkaa ja koruntekijää. I write a short 'translation' of this post in the end of text :-)
Tuo helmikeitos-haaste on jo niin laaja, että se tosiaan on jaettu kolmeen osaan, viimeiset korut esitellään kahden viikon päästä. Ensimmäinen kierros oli jo heinäkuussa ja silloin bongasin tällaisen idean
jota oli tehnyt Renetha S. blogissaan Lamplight Crafts.
Sen jälkeen olen nähnyt pari muutakin korua tuolla 'sik-sakilla'. Oman harjoitelmani tein vaijeriin, mutta varsinaisen korun kuitenkin solmin nahkanauhaan tuolta sik-sakin osuudelta. Tässä on jälleen myös uutta rakkauttani sarisilkkiä, jotenkin tuo tehtaan jäännöspaloista revitty risareuna-nauha kiehtoo pehmeydellään, kiillollaan, hienoilla väreillään.
Avainriipus on nytkin värjätty helmien sävyyn; helminä 'afrikan turkoosia' ~ turkoosin sävyistä jaspista; yksi mosaiikkiturkoosi, yksi siniopaali, yksi mystinen kvartsi. Jotenkin halusin koruun lisätä muutakin kuin sävy-sävyyn väriä, mutta mystinen kvartsi sitten valikoitui ainoana poikkeavana helmenä.
Kansainvälisyys on niiiiin kivaa, kun näkee niin monenlaista uutta ja usein myös mieltä kiehtovaa korutekniikkaa ja koruntekijää. I write a short 'translation' of this post in the end of text :-)
Tuo helmikeitos-haaste on jo niin laaja, että se tosiaan on jaettu kolmeen osaan, viimeiset korut esitellään kahden viikon päästä. Ensimmäinen kierros oli jo heinäkuussa ja silloin bongasin tällaisen idean
jota oli tehnyt Renetha S. blogissaan Lamplight Crafts.
Sen jälkeen olen nähnyt pari muutakin korua tuolla 'sik-sakilla'. Oman harjoitelmani tein vaijeriin, mutta varsinaisen korun kuitenkin solmin nahkanauhaan tuolta sik-sakin osuudelta. Tässä on jälleen myös uutta rakkauttani sarisilkkiä, jotenkin tuo tehtaan jäännöspaloista revitty risareuna-nauha kiehtoo pehmeydellään, kiillollaan, hienoilla väreillään.
Avainriipus on nytkin värjätty helmien sävyyn; helminä 'afrikan turkoosia' ~ turkoosin sävyistä jaspista; yksi mosaiikkiturkoosi, yksi siniopaali, yksi mystinen kvartsi. Jotenkin halusin koruun lisätä muutakin kuin sävy-sävyyn väriä, mutta mystinen kvartsi sitten valikoitui ainoana poikkeavana helmenä.
I found the zic-zac pattern by Renetha at Lamplight Crafts blog on the first reveal of the Bead soup party blog hop. I wanted to give a try to that technique and made a rehearsal piece with stringing wire and freshwater pearls.
It will be a bracelet later but for the necklace of today I took the thin leather cord. I also found a piece of my new love, sari silk ribbon, in a perfect rich colour matching to the turquoise jasper beads, as well as one mosaic turquoise bead and one peruvian blue opal. To break this too harmonious company I thought first to look for some bright coloured parts. Well, the mystic crystal bead was the only one volunteering for the job. The key is again patinated with vintajpatina.
Tunnisteet:
avain,
kaulakorut,
kauppa,
kvartsi,
makeanvedenhelmi,
mixed media,
nahka,
nauhat,
patina,
riipus,
sarisilkki,
turkoosi
25.3.12
Päiväkävelyllä
Päivittäisen kävelyreittini varteen osuu paljon kiinnostavia pihoja, joita ihailen kaikkina vuodenaikoina. Lauantain päiväkävelyllä - ee, tarkoitan kauppareissulla, sillä koko päivän kestänyt räntäsade ei mihinkään lokoisaan päiväkävelyyn houkuttanut - no, ihastelin rivitalon reunuksen angervoja, joiden hennoissa ja polveilevissa oksissa pienet jähmettyneet vesipisarat (siis jääpisaratko?) kimalsivat niin hurmaavasti. Jossain pienessä puussa näin saman ilmiön. Ja harmittelin hiukan, etten kanniskele mukanani kameraa ja etten ole erikoistunut valokuvaukseen kaikissa säissä, no en siis luontokuvaukseen lainkaan ;-)
Ikuistaahan tuo näkymä kuitenkin piti ja iltamyöhällä pätkin vintaj-lankaa ja etsiskelin laatikkoa, josta piti löytyä vesipisaroita, kirkkaita ja kuultavia. Löysinkin ja päätin kokeilla korvakorut visiostani.
Korvakorut ovat ultrakevyet ja kuitenkin reilunkokoiset ja hauskan heiluvaiset. Ja haa, ei tarvii olla tismalleen samanlaiset :-)

Valmistui viikolla myös yksi musta rukousnauha ja lyhyempi toisinto mookaiitti-korusta, siinä patinoitu hopeaketju.


Ja vielä yksi, tuunausta tällä kertaa.
Ninni esitteli nappamansa morsetus-korun idean ja hetihän mun piti päästä kokeilemaan :-D
Alla itsekeskeisesti oma nimeni aiemmin tehdyssä korussa, jonka tuunasin nyt käyttäen savukvartsia kyaniitin lisänä. Riipuskiven molemmin puolin on sama 'koodi'.
Tällaisia salaisia viestejä voikin jatkossa olla koruissani runsaasti, idea on ihana ja luulen, että moni muukin tähän koukuttuu! Tätä ideaa saa toivoa myös tilauskoruihin, se on kohtuullisen helppo toteuttaa.
Ikuistaahan tuo näkymä kuitenkin piti ja iltamyöhällä pätkin vintaj-lankaa ja etsiskelin laatikkoa, josta piti löytyä vesipisaroita, kirkkaita ja kuultavia. Löysinkin ja päätin kokeilla korvakorut visiostani.
Korvakorut ovat ultrakevyet ja kuitenkin reilunkokoiset ja hauskan heiluvaiset. Ja haa, ei tarvii olla tismalleen samanlaiset :-)
Valmistui viikolla myös yksi musta rukousnauha ja lyhyempi toisinto mookaiitti-korusta, siinä patinoitu hopeaketju.


Ja vielä yksi, tuunausta tällä kertaa.
Ninni esitteli nappamansa morsetus-korun idean ja hetihän mun piti päästä kokeilemaan :-D
Alla itsekeskeisesti oma nimeni aiemmin tehdyssä korussa, jonka tuunasin nyt käyttäen savukvartsia kyaniitin lisänä. Riipuskiven molemmin puolin on sama 'koodi'.
Tällaisia salaisia viestejä voikin jatkossa olla koruissani runsaasti, idea on ihana ja luulen, että moni muukin tähän koukuttuu! Tätä ideaa saa toivoa myös tilauskoruihin, se on kohtuullisen helppo toteuttaa.
Tunnisteet:
101 korvakorut,
kyaniitti,
lasihelmet,
mookaiitti,
onyx,
patina,
risti,
rukousnauha,
savukvartsi,
vintaj-lanka
15.3.12
Olipas ahdistavaa!
Nettitauko nimittäin!
Olin jo epätoivon partaalla, olen kyllä täysin netti-riippuvainen ja yleensä luen netissä uutiset ja monet muutkin jutut päivittäin.
Tulipa sitten katsottua televisiosta monta ohjelmaa, joita en ilman tätä yhteyden katkeamista olisi millään lailla huomioinut. Esmes Ruotsin euroviisun valinta viime viikonloppuna. Olivatpa muuten ovelia! Käyttivät edustajansa valinnassa muiden maiden raateja osana äänten antajina... Varmaan suomalaiset ensi kevääksi matkii tämän. Eipä kyllä jäänyt mieleeni laulun nimi, laulajastakaan muuta kuin että esiintyi paljain varpain liehuvassa vaatteessa. Enkä sitäkään tiedä, onko Suomen viisua vielä valittu??
Harrastin myös hiukan paperiaskartelua, yritin värjätä kangasta, en löytänyt edelleenkään ompelukoneen poljinta ja johtoja, joten ompelin jotakin pientä käsin...
**
Onneksi saan tätä nyt jo naputella kotikoneella - yritin välillä kirjastossakin käydä, mutten osannut siellä keskittyä ja eihän siellä ollut mun lempisivuja kirjanmerkeissä ;-D
**
Ihanaa, kiitos kaikista kommenteista joita olette sillä aikaa jättäneet! Yritän vähitellen ottaa kiinni ja käydä kamujen teoksia katsomassa!
**
Tein joitakin koruja, jee!
Tässä Pikku Prinssi, en voinut vastustaa tuota riipusta, mukana Ruusu (pinkki aventuriini) ja Kettu (makeanvedenhelmi), savukvartsi-siruja.


"Aika, jonka olet antanut ruusullesi, tekee siitä aivan erityisen kaikkien samannäköisten ruusujen joukossa", kertoi yksinäinen kettu Pikku prinssille tämän kesytettyä sen. "Tärkeimpiä asioita ei voi nähdä silmillä, ne näkee sydämellään" (Antoine de Saint-Exupéry)
**
Rannekoru on samoista kivistä kuin edellisen postauksen kaulakoru, siis perunopaaleista ja akvamariinista. Tein yhtenä iltana myös muutaman uuden hopeisen perhosen, joista yksi patinoitu lensi tähän koruun, päänä sillä on pienoinen kaunis turmaliinikvartsi.


**
J.k. Korukoplan uusi haaste on nyt ilmoilla! Ilmoittautumisaikaa viikko!
Olin jo epätoivon partaalla, olen kyllä täysin netti-riippuvainen ja yleensä luen netissä uutiset ja monet muutkin jutut päivittäin.
Tulipa sitten katsottua televisiosta monta ohjelmaa, joita en ilman tätä yhteyden katkeamista olisi millään lailla huomioinut. Esmes Ruotsin euroviisun valinta viime viikonloppuna. Olivatpa muuten ovelia! Käyttivät edustajansa valinnassa muiden maiden raateja osana äänten antajina... Varmaan suomalaiset ensi kevääksi matkii tämän. Eipä kyllä jäänyt mieleeni laulun nimi, laulajastakaan muuta kuin että esiintyi paljain varpain liehuvassa vaatteessa. Enkä sitäkään tiedä, onko Suomen viisua vielä valittu??
Harrastin myös hiukan paperiaskartelua, yritin värjätä kangasta, en löytänyt edelleenkään ompelukoneen poljinta ja johtoja, joten ompelin jotakin pientä käsin...
**
Onneksi saan tätä nyt jo naputella kotikoneella - yritin välillä kirjastossakin käydä, mutten osannut siellä keskittyä ja eihän siellä ollut mun lempisivuja kirjanmerkeissä ;-D
**
Ihanaa, kiitos kaikista kommenteista joita olette sillä aikaa jättäneet! Yritän vähitellen ottaa kiinni ja käydä kamujen teoksia katsomassa!
**
Tein joitakin koruja, jee!
Tässä Pikku Prinssi, en voinut vastustaa tuota riipusta, mukana Ruusu (pinkki aventuriini) ja Kettu (makeanvedenhelmi), savukvartsi-siruja.


"Aika, jonka olet antanut ruusullesi, tekee siitä aivan erityisen kaikkien samannäköisten ruusujen joukossa", kertoi yksinäinen kettu Pikku prinssille tämän kesytettyä sen. "Tärkeimpiä asioita ei voi nähdä silmillä, ne näkee sydämellään" (Antoine de Saint-Exupéry)
**
Rannekoru on samoista kivistä kuin edellisen postauksen kaulakoru, siis perunopaaleista ja akvamariinista. Tein yhtenä iltana myös muutaman uuden hopeisen perhosen, joista yksi patinoitu lensi tähän koruun, päänä sillä on pienoinen kaunis turmaliinikvartsi.


**
J.k. Korukoplan uusi haaste on nyt ilmoilla! Ilmoittautumisaikaa viikko!
Tunnisteet:
akvamariini,
kaulakorut,
kauppa,
makeanvedenhelmi,
opaali,
patina,
perhonen,
rannekorut,
savukvartsi
Subscribe to:
Posts (Atom)









































