Pearls, pearls!

Reveal Day of the "Pearls! Pearls! Pearls!" blog hop!

Click the picture to get to our hostess Michelle's page with the links to other participants!

Otin siis osaa jälleen yhteen haasteeseen, tällä kertaa oli tarkoitus käyttää koruissa makeanvedenhelmiä tai niiden jäljitelmiä. Vain ensimmäinen koruistani on ennen esittelemätön, laitoin tuon rannekorun ja solmitun helminauhan uusia ja harvemmin vierailevia kävijöitä varten!

My first time to take part on this challenge. Using pearls is not easy, to incorporate them in any design of mine. 

But, I had this lovely paper bead with geisha drawing on it, I found some cute fuchsia colored pearls... I wanted to take the pink opal slab with them, too! Just happened to have some matching faceted beads ;-) I linked the beads with sterling wire, added some pieces of sterling chain under the pendant, too.

I just love braiding kumihimo and of course made the rest of the necklace with my kumihimo board using very thin silk cords in colors matching exactly with my pearls and beads.

***

I want to show you two pieces of jewelry I made and posted earlier this week.

First the bangle-type bracelet with flat and wide sterling wire and fresh water pearls. The white pearls are rigidly in thinner sterling wire. No clasp, fits snugly on my wrist.

My favourite technique for pearls would be knotting them with pearl-silk, not!!

But I have knotted some necklaces, this green and bronze one for myself. The pendant with a sterling bail is easy to take off and on. The pearls are 9-10 mm and the pendant's shell pearl 14 mm.

Tummanvihreän ja pronssin sävyinen helminauhani on solmittu jo kauan sitten, itse käytän sitä lähes aina tuon riipuksen kanssa, jossa on paksusta hopealangasta juotettu riipuslenkki ja siinä reilunkokoinen simpukankuorihelmi.

Osallistujat:

An InLinkz Link-up

Arvoin, arvoin...

Arvoin aiotusti toissailtana, mutta en oo muka ehtinyt tänne ;-)

Ja tietenkin kun ei edes suuremmalti huvita korunteko juuri nyt, niin tietenkin on päällä yksi haaste - tällaiseen innostuin mukaan, jotta käyttäisin noita makeanvedenhelmiä varastosta pois:

Kuvaa klikkaamalla pääset haasteen järjestäneen Michellen blogiin.

Saankohan yhtään uutta korua aikaiseksi ja miksi en 'säästänyt' tuota edellisen postauksen rannekorua tätä varten? Sunnuntainahan se nähdään. Sen jälkeen pidän näppini erossa haasteista, jonkin aikaa ainakin :-D

Kun tuossa selailin viime ajoilta koruja, niin kyllä makeanvedenhelmiä käytän joka kuukausi, ainakin pari kappaletta jossakin korussa... Silti itsestä tuntuu, etten käytä niitä laisinkaan ja koen ne useimmiten aika vaikeiksikin. Täytyypä tarkistaa omaa asennetta.


Ai niin, kuka oli arvonnan voittaja? Random.org arpoi voittajaksi nimimerkin Ailakki, onnea! Laitathan mulle meilillä osoitetiedot!

Sinne meni

Meni viileä juhannus. Lähinnä kotosalla, mitä nyt hiukan yritin koleassa säässä ulkoilla, tutkailin lähistön pihojen kukintaa. Niittykukkiakin on tällä hetkellä hurjasti kukintavaiheessa, pyöräilyreittieni varsilla.

Se oli pakollinen sääosuus. Katsoin muuten yhden jalkapallo-ottelunkin, loppuosan. Siinä oli Costa Rica, vastustajaa en muista, mutta niin hyvä maalivahti oli noilla, että pakko oli seurata sen ottelun loppu, wau!
Enkä ole ollut edes futis-äiti, vaikka kuopus hetken pelasikin.

Hö, tuleepas lörpöteltyä, oonko ollut liikaa omassa seurassani ;-D

***

Rippiristejä kesäisin kysellään, tein pari sellaiseksi ajateltua korua valmiiksi, ainakin toiveiden pohjaksi nämä.

Kaulaan lyhyt koru, siinä muutama tummasävyinen korukivi hopealla silattuna, ketju ja lukko ovat hopeaa, krusifiksi on hopeoitu.
 

Rannekoru on omasta mielestäni ihan huikeen söötti. Ajatus oli kyllä ensin tuohonkin makeanvedenhelmi-jonoihin lisätä ketjua kaulakoruksi, mutta mutta. Työpöydällä oleskellut pantalangan valmiiksi pätkästy ja kuvioitu palanen houkutteli kokeilemaan uutta lukotonta rannekorumallia - asettuu omaan ranteeseeni mukavasti, täytyy vielä testata siskolla ainakin ennen kuin liikaa kehuskelen.

Laitan vähän hammasta purren kuvan kädestäni, nyrkissä, kun muuten oli niin kauheen ryppynen, vaikka käsivoidettakin kuluu... Saatte ehkä paremmin ideasta kiinni. Jäykkä hopeaosuus pysyy kivasti paikallaan ja myös nuo helmiosuudet ovat yhdessä langassa napakasti. Siis ei lukkoa, Tuhkimon tapaan joko sopii tai ei.

(Vielä ehdit mukaan arvontaan!)

Kohtuus

Olen kovin heikko kauniiden kivien edessä. Jotkut tietyt kivet herättävät kaikissa muodoissaan omistushaluni, en silloin ajattele kohtuutta.

Yksi tällainen kivi-rakkaus on larimar, sininen pektoliitti. Ensimmäiset kaunottaret näin 2007 eräällä tuttavalla korussaan Karibialta, nettikaupasta löysin helmiä (kohtuuhintaisia, itselleni saavutettavia) kaksi vuotta myöhemmin. Silloin tein muutaman korun ja myöhemmin olen onnistunut saamaan myös upeita riipuksia, niitäkin olette koruissani nähneet, on niitä nerik-säilössäkin.

Tällä kertaa tilasin edullisia hippusia, omaan koruun, mutta jäi niitä kahdesta nauhasta vielä yli, rannekoruun ainakin.

Päätin kivien väritystä katsellessa käyttää korussani samoja harmaita, siniharmaita metallisävyjä, siispä grafiitinharmaata korumetallilankaa linkityksissä ja teräksensinistä niobiumia välirenkaina.

Korua linkitellessäni väkisinkin vertasin noita sävyjä ulkona näkyvään maisemaan, sateiseen, koleaan, utuväriseen. Tuli siis varsinainen camouflage-juhannuskoru :-) No joo, ei mikään juhlakoru tämä, mutta juurikin mitä olin ajatellut - pitkä koru, jonka voin napata kaulaan milloin tahansa, minkä asun kanssa tahansa, sopii väreihini.

Larimarin vaikutuksista kerrotaan muun muassa:
-auttaa tunnistamaan itse aiheuttamiamme esteitä ja päästämään niistä irti
-auttaa myöntämään virheemme ja korjaamaan ne
-parantaa haavoittuneita tunteitamme
-kaiken kaikkiaan auttaa pääsemään kosketukseen sisäisen viisautemme kanssa
-nimityksiä: enkelikivi, Atlantis-kivi, delfiinikivi

***
Laitan tuonne arvontapakettiinkin muutaman larimar-hippusen mukaan. Arvontaan voi osallistua ensi viikkoon asti.

***

Ihannemies... arvonta

Keisari Augustinuksen hoviarkkitehti määritteli ihannemiehen mitat, joiden perusteella da Vincin Vitruviuksen mies on piirretty.

Hmm... vahinko ei tule kello kaulassa, sanotaan. Tulisiko ihannemies vastaan, jos hänen kuvaansa kantaa kaulallaan? Täytyyhän se kokeilla.

Keltaisen opaalin kerrotaan helpottavan päätöksentekoa ja vihreä väri sekä rauhoittaa että avaa sydämen lukkoja.

En nyt halua nimittää tätä miehenmetsästys-koruksi, mutta haittaisiko tällainen viaton apukeino? Jos toisaalta se ihannemies jo viereltä löytyy, niin voihan hänen 'kuvaansa' näinkin kantaa mukanaan :-)

Helminä siis upeiden paperihelmien vierellä kaunista keltaista opaalia ja jännittäviä vihreitä viistehiottuja kristallilasihelmiä. Niskassa suloinen lasipisara.

***


En ole vähään aikaan arponut täällä blogissa, joten kommentoi alle ja kerro kaksi ihannemiehesi tärkeintä ominaisuutta, niin olet mukana pienen helmipaketin arvonnassa - paketista löytyy sitten ainakin ihannemies - helmi, tietenkin!

No otin kuvan tästä pienestä arvontasatsista, voi olla, että mukaan lähtee vielä jotain pientä...
Tässä nyt siis keramiikkaa, paperihelmiä, korukiviparit, hopeaa ja herkimer.


*** Arvonta 24.6. klo 18!

Uskallus

Olen monta kuukautta lykännyt ja lykännyt rukousnauhojen tekoa, koska hopean hinta on niin kovin korkea enkä muutenkaan ole helposti löytänyt haluamani laisia ristiriipuksia ja rukousnauhan keskiosia.
Kuitenkin näitä rukousnauhoja ja rukousnauha-tyylisiä koruja toivotaan, joten haluan niitä tehdä. Edelleenkin niiden sommittelu rauhoittaa mieltä.

Ajattelin uskaltautua kokeilemaan hieman erilaisia ja edullisempia osasia rukousnauhoihini. Päädyin tilaamaan muutamia hopeoituja ja hyvinkin koristeellisia krusifikseja. Keskusosat, neitsyt Mariat ja pyhimykset, ovat malliltaan melko tuttuja, mutta nekin näissä uusissa rukousnauha-koruissa ovat hopeoituja. 

Kahdessa lyhyemmässä käytin riipusosan linkityksiin ja välirenkaisiin hopeaa. Kolmannessa on niskaosuus ketjua ja sen helmet on linkitetty korumetallilangalla, se onkin tavallisesti tekemiäni selvästi pidempi, pitkien korujen ystävälle.

Valkoinen kvartsi ja kaiverretut simpukkahelmet, keskusosa ruusu

Upeaa säihkyvää brontsiittia ja viistehiotut lasihelmet, joiden sisuksissa kimmeltää kulta

Edellisen kanssa samoja tsekkiläisiä kultasisushelmiä, ristikin on tässä näyttävässä korussa isompi


***
Onko kellään muulla vaikeuksia kommentoida toisten blogeissa? Mun kommentit tuntuu sana- ja numerotunnistuksista huolimatta katoavan bittiavaruuteen...

Jatketaan vielä

Samoissa tunnelmissa tänäänkin korujen suhteen; nuo kauniit käsintehdyt paperihelmet löysivät seuransa aika nopeasti, tällä kertaa naisellisempaan versioon.
Tämänkertaisessa kaulakorussa on kuva- ja tekstihelmien seurana kauniinpunaista korallia, tummemmanpunaista jadea ja lisänä vielä hienostuneen himmeitä kuparihelmiä.
Koruvaijeriin pujoteltu lyhyt koru on miellyttävän keveä, pieni hopealukko niskassa, vaikkei kuvissa näy.

*****

Lisäänpä nyt vielä tämänkin korun näytille. Vitruviuksen mies vähän hillitymmässä ympäristössä kuin poitsuni korussa. Tähän tuli mielestäni unisex-fiilistä. Kuva- ja tekstihelmen seurana on mustaa onyksia, ihanaista kultarutiilikvartsia ja kirjaviksi patinoituja luuhelmiä.

Seuraavaksi taitaa jo olla enemmänkin kivihelmiä jonossa... :-D

Mukavaa viikkoa itse kullekin!

*****

Mellow-hello ~ lempeää luppoa

Päättymässä oleva viikko on ollut tosiaan leppoisaa luppoa; hellettä, ukkosta, sadetta; mukavia lomailijoita.
Ensin oli korukamuni Kaisli muutaman yön vierailulla, kun äitinsä on kuoroleirillä. Me pyöräilimme, kävimme esimerkiksi Viherlandian papukaijoja katsomassa, uimarannalla tietenkin ja jäätelöä kului kiitettävästi :-D
Eilen kuopukseni kävi hiukan justeeraamassa tätä tietokonettani, mutta emme sitten siinä paljon edenneet. No, yritän pärjäillä nykyisellä menolla. Kuopus oli siis koneen ääressä ja minä entrasin hänen koruaan. On se muuten aika kumma juttu, että molemmat poikani tykkäävät käyttää koruja! Minun kannaltani mukavaa, koska minähän tykkään tehdä koruja, myös miehille :-)

Edellisen postauksen paperihelmien tilaaminen lähti oikeastaan tästä helmestä. Nuorukaisellani on kyseinen kuva isona tatuointina selässään.

Hän oli myös jo hiukan kyllästynyt yhteen entiseen koruunsa, se oli liian tumma nykyiseen makuun; koru tehtiinkin jo yli kolme vuotta sitten! Se olisi muutenkin pitänyt uusia, vaijeri oli venynyt yms.

Nyt koru muuttui sitten tällaiseksi, enemmän väriä ja enemmän henkilökohtaisia valintoja vanhojen hyvien osasten rinnalle. Kuopuksenihan on se seikkailija, junalla Venäjän ja Mongolian kautta Kiinaan matkannut, Uudessa Seelannissa, Fidjillä ja vaikka missä reissaillut elämännälkäinen nuori mies. Joka ei muuten pidä keltaisesta, mutta niin vain valitsi nuo appelsiininväriset lamppuhelmetkin tähän ;-)

Kumpikin olimme lopputulokseen tyytyväisiä :-)

 ***

Tein minä sitten rannekorunkin, eiliseen Orient-kaulakoruun linkitetyistä prasioliiteista ja lamppuhelmistä. Keskelle laitoin ihanaisen Herkimer-timantin! Herkimer-timanteiksi sanotaan kaksikärkisiä vuorikiteitä, niitä löytyy juurikin Herkimerin seudulta, New Yorkista. (kuvia, klik)
Kyseisissä kiteissä on usein inkluusioita, saostumia tai epäpuhtauksia, joskus ne ovat täysin kirkkaita. Minun yksilöissä on monenlaisia.

Hmm... kuvansiirrossa ongelmia, laitan kuvia myöhemmin...

***
Höh, jouduin lennossa vaihtamaan kameraa! Vanha kamerani on oikutellut jo tosi kauan ja nyt sitten kaapissa odotellut pikku Olympus joutui toimeen. En osaa sen säätöjä lainkaan.

Keskellä rannekorua tuo kaksikärkinen Herkimer, ympärillään hennonvihreät lamppuhelmet ja reunat jatkuvat hopeiseen lukkoon asti prasioliitti-lohkarein, nekin hyvin vaalean vihreitä.

Kun...

Kun liikkuminen ja paikalle jääminen on samanarvoista...

Kun kuuma aurinko tuntuu jo liian raskaalta...

Kun varjo ja pienikin tuulenvire ovat hartaimmat toiveesi...

Kun odotat sadetta, sateen jälkeistä raikasta ja kevyttä olotilaa...

Ja sitten... mikä helpotus!

"Scent from Orient" - korulla oli nimi jo ennen kuin aloitin sitä. Hassua, miten tuo painostava sää teki korustakin ensin 'raskaamman' (yläkuva). Isoja helmiä oli kuitenkin liikaa ja mietin uudelleen...

Alla sitten koru lopullisessa muodossa, kevyempänä; kuin kertoen tuulen tuomasta häivähdyksestä jostakin kaukaisesta ja salaperäisestä, pieninä hippusina, joita ovat nuo pikkuiset helmet Orientin kaunottaren alapuolella.

Kaulakorussa on hopealla linkitettyinä kauniit lamppuhelmet, yksi upea aito turkoosi, hennonvihreitä prasioliitteja ja hurmaava riipushelmi, paperitaiteilijan käsistä; pikkuhelmet ovat kuukiveä, labradoriittia ja apatiittia.

Häivähdys Itämailta on vapaa, mutta allaoleva 'kukikas pesä' lähti jo omistajalleen, siinä sama värimaailma kuin aiemmassa kukka-lamppuhelmen ympärille tehdyssä korussa.