Muuttumisia

Larimar on ollut koruihin paljon pyydetty kivi. Vaikeampaa on ollut saada kuvilla ja sanoilla eteenpäin tiettyjä materiaaleja. Omissa koruissa olen nyt jo vuosia käyttänyt yhä useammin pintakäsiteltyä korumetallilankaa linkkeihin. En ole huomannut minkäänlaisia allergiaoireita, joita kuvittelin tulevan. Ja lisäksi pidän tummasta pinnasta ja helposta käsittelystä, lanka on jonkin verran pehmeämpää kuin puolikova hopealanka, jota käytän hopeisissa linkityksissä. Yllättäen, hinnassa ei ole kovin suurta eroa, varsinkaan lyhyemmissä koruissa.

Tämähän oli oma pitkä larimar-koruni, johon kaipasin sittenkin riipusta.

Kotona oli tämä eka kuvan riipus, liikaa valkoista juuri tähän...

Vuosien kokemuksesta huolimatta töppäsin, tilasin siis alla olevan "riipuksen"? Höh, pienempi kuin helmet... what were you thinking!!

Kompromissi. Otin toisesta korustani sitten reilun riipuksen. Loppu hyvin, kaikki hyvin :-)

Larimar-kiven energioita kaipasi myös hurmaava, naisellinen tilaajani - hän toivoi larimarin tuovan mukanaan leikkisyyttä ja keveyttä; minä näin larimar-energioissa myös syviä hoitavia ominaisuuksia, se pyyhkii pois loukkauksia ja syyllisyydentunteita, tuo valollaan iloa pimeään. Osoittautui, että ne juuri olivat ajankohtaisia tilaajalle. Hän myöskin nimenomaan toivoi korua nyöriin, joka on korumateriaalina selvästi ollut monen vierastama, vaikka on aivan ihanteellinen ja joustava, miellyttävä vaihtoehto! Kannattaa kokeilla!

Tästä korusta tuli ihanan keveä - koru sai nimen "Muuttuva minuus", joka kolahti meille molemmille, saajalle ja minulle.

Koenkin, että joka kerta saan korutilaajilta paljon ajattelemisen aihetta ja samakin korukivi voi eri kerroilla kertoa hiukan erilaisia asioita. Helmet, riipukset, ovat yksilöitä niin kuin mekin! Kiitos siitä :-)


***
Ja tiedoksi: Korukaupan pohjaan teki sivuston palveluntarjoaja viikonlopun aikana päivityksiä, jotka häiritsivät kaikkea toimintaa siellä - jos koit ongelmia, niiden pitäisi nyt olla ohi. Seuraava tilaaja-arvonta huomenissa!

***

Kohtuus

Olen kovin heikko kauniiden kivien edessä. Jotkut tietyt kivet herättävät kaikissa muodoissaan omistushaluni, en silloin ajattele kohtuutta.

Yksi tällainen kivi-rakkaus on larimar, sininen pektoliitti. Ensimmäiset kaunottaret näin 2007 eräällä tuttavalla korussaan Karibialta, nettikaupasta löysin helmiä (kohtuuhintaisia, itselleni saavutettavia) kaksi vuotta myöhemmin. Silloin tein muutaman korun ja myöhemmin olen onnistunut saamaan myös upeita riipuksia, niitäkin olette koruissani nähneet, on niitä nerik-säilössäkin.

Tällä kertaa tilasin edullisia hippusia, omaan koruun, mutta jäi niitä kahdesta nauhasta vielä yli, rannekoruun ainakin.

Päätin kivien väritystä katsellessa käyttää korussani samoja harmaita, siniharmaita metallisävyjä, siispä grafiitinharmaata korumetallilankaa linkityksissä ja teräksensinistä niobiumia välirenkaina.

Korua linkitellessäni väkisinkin vertasin noita sävyjä ulkona näkyvään maisemaan, sateiseen, koleaan, utuväriseen. Tuli siis varsinainen camouflage-juhannuskoru :-) No joo, ei mikään juhlakoru tämä, mutta juurikin mitä olin ajatellut - pitkä koru, jonka voin napata kaulaan milloin tahansa, minkä asun kanssa tahansa, sopii väreihini.

Larimarin vaikutuksista kerrotaan muun muassa:
-auttaa tunnistamaan itse aiheuttamiamme esteitä ja päästämään niistä irti
-auttaa myöntämään virheemme ja korjaamaan ne
-parantaa haavoittuneita tunteitamme
-kaiken kaikkiaan auttaa pääsemään kosketukseen sisäisen viisautemme kanssa
-nimityksiä: enkelikivi, Atlantis-kivi, delfiinikivi

***
Laitan tuonne arvontapakettiinkin muutaman larimar-hippusen mukaan. Arvontaan voi osallistua ensi viikkoon asti.

***

Kuka kaipaa etelään!

Oijoi, pakkanen ja lumi ihastuttaa, samoin öinen täysikuu. Aurinko on tällä viikolla hellinyt valollaan! Taidan usein aloittaa postaukset säätiedotteella ;-D Sitä tulee tarkkailtua.
Aika moni näihin aikoihin lähtee lämpimille reissuille, minulle tällä kertaa riittää trooppinen väriyhdistelmä, larimar + karneoli! Helmet ovat tietenkin ostosvapaan tammikuun ansiosta varastoni aarteita ;-)

Kaulakorussa on pitkä riipusosa ja kaikki helmet hopeaan linkitettyinä.
Karneoli kuvastaa elämäniloa ja larimar sellaista kypsää elämänviisautta, tukevat hyvin toisiaan. 

Toisessa korussa on ametistia, mahtavan iso riipus punotussa nyörissä ja vain pari pientä rondellia lisänä. Korun ketju on korumetallia, koska hopeiset olivat liian hentoja. Ei tuo tumma ketju ole paha, se jotenkin rimmaa ison kiven sulkeumiin. Ametisti on kooltaan noin kaks kertaa kuus senttiä.
Riipus tuli viimeisessä tilauksessa, mutta kun olin niin sopivan nyörin saanut aikaiseksi, niin pääsikin hetipaikalla koruksi!
Ametistia pidetään tietäjien syvällisenä neuvonantajana ja kyllä tämä suuri kivi huokuu salaperäistä viisautta! 

Vettä, taivasta, sinistä ainakin

Etelässä, siis Välimeren rannalla etelässä, käydessä on tullut useinkin ihailtua oliivipuulehtoja. Niissä on rauhoittava tunnelma, kuiva ja paahtava mutta samalla jotenkin raikas ja keveä - oletteko käyneet?

Koska poitsuni mielestä tästä korusta tuli mieleen Välimeri, niin omaan mieleen nousi tuo kuvaamani tunnelma.
Korussa on tummaksi patinoituun hopeoituun korumetalliin linkitettynä ihanaisia taivaansinisiä korukiviä, lisäksi pari kultarutiilikvartsia sekä pari herkkää larimar-helmeä. Riipuksessa on hennonsävyinen savukvartsipuikko seuranaan käsintehty keramiikkahelmi.

Minut, vanhan koruntekijänkin saa vielä jotkut korutarvikkeiden hinnat järkyttymään ;-) Nimittäin tämän korun isot välilenkit, niobiumia, ovat samanhintaisia kuin vastaavat hopeiset, hmm... Tilasin silti, koska tuota sinistä ei saa hopeaa patinoimalla. Lukko ja riipuksen iso taottu lenkki ovat patinoitua hopeaa.

Tänään sataa, on satanut koko päivän; pitäisi vielä jatkaa kellarin siivousta... Mukavia iltahetkiä muillekin!

Juhannusta

No nyt toivottelen vain jokaiselle blogissa piipahtajalle hyvää, levollista ja iloista keskikesän juhlaa!

***

Ja ettei tule kuvatonta postausta, niin liitän kuvan päivittämästäni larimar-korusta.  
Vaihdoin tähän siipimedaljongin tilalle yksinkertaisen hopeoidun siiven ja larimar-helmi sai hopeisen helmihatun. Koru korvakoruineen löytyy kaupasta. Larimar-helmet ovat tuota rosoisempaa ja tummalaikkuista mallia, silti tosi viehättäviä ainutlaatuisine sinisävyineen.

***

Ai niin, laitanpa vielä kuvan siitä vihreästäkin linnunpesä-kaulakorusta, se on toki hieman erilainen kuin aiemmat punainen ja sininen. Suntsahan tämän jo mainitsi tuolla sinisen version kommenteissa ;-D
Samoja materiaaleja, korumetalliketjua, sarisilkkiä, tsekkilasia; tässä tuo kaunis lasilehti riipuksen alla ja linnunmunat kaiketi jotakin akaattia. Vihreä taisi olla omakin suosikkini.

Palaillaan joskus ensi viikolla! Iloja! Opettelen pitkästä aikaa tuon porakoneen saloja...

Pienesti

Jee! Meidän Korukoplan korupiirin korut on jo sellaisessa vaiheessa, että viimeisetkin lähtevät omistajilleen huomenna! Voi jee, että jännittää, omasta ja toisten puolesta ;-) Esittelemme korut jonakin sopivana arkipäivänä ensi viikon aikana.
Tässäpä kurkistus vielä käsissäni viimeisenä olleeseen Korallin Leppäkerttu-koruun:

Iik!!

***

No, laitanpa sellaisen suloisen korvisparinkin tähän vielä, larimar, larimar, unelmoivaa sinistä...

Muutama pisara

... tuli vettä, eipä tainnut edes maa kastua meidän mäellä.

Niin, toinen postaus samalle päivälle! Larimar-koruja on kyselty, aloitin tälleen kevyesti vain parilla helmellä ;-)

Kaulakorun riipuksena siis yksi larimar-helmi ja tuollainen herttainen siipi-medaljonki. Siinä on napakan tuntuinen magneetti, pysyy salaisuudet tallessa. Muut metalliosat ovat hopeoituja, mutta jousilukko hopeaa, mun käsissä ne hopeoidut pikkulukot on tuntuneet kovin onnettomilta.

"Näen enemmän"

Ajattelin, että näin kesäaikana niskaakin maailmalle näytetään, joten sinne katseltavaksi ketjun päähän tuli tuo toinen larimar-helmi ja siinä lisänä vielä hopeinen minikukka.
Korua voi pitää kaulalla tuon ketjun ansiosta aivan lyhyenlyhyenä tahi reilummin rinnukselle laskeutuen.


Larimar auttaa muun muassa päästämään irti turhista henkisistä painolasteista, enkelikivenä sen uskotaan yhdistävän kantajansa korkeampiin värähtelyihin, universaaliin rakkauteen.

Helliä tunteita

Helliä tunteita, suorastaan rakkautta, koen palavasti näihin kiviin ja kukkasiin, sen kai jo tiesittekin. Jotkut kivet kuvioineen toistavat kasvimaailmaa, vai onko se toisin päin.

No tämä ihanainen larimar-riipus, minulla alkaa aivan aikuisten oikeasti nousta vettä suuhun, kun näen tämän ja lajitoverinsa! Tämäkin on ollut jemmassa (no enimmäkseen pöydällä ja hyllyn reunalla eli esillä!) kohta vuoden.

Tästä nimenomaisesta yksilöstä minulle tuli mieleen sinivaleunikko, vain harvojen puutarhojen herkkä kaunotar! Toivon todella, todella, että bongaisin sen jostakin puutarhasta tulevilla pyöräretkilläni. Kahteen otteeseen yritin sitä omassa puutarhassa kasvattaa, silloin vuosia sitten, mutta ei ollut kukkien keiju suosiollinen. Olkaa rakkaita ne, joilla se herkku on pihassanne, ottakaa kuvia, kun se piakkoin teitä tervehtii! Että edes niitä kuvia näkisin :-)


Jo riitti puutarha-osio tässä blogissa :-D Sen kerron vielä, että keräsin herkän kimpun lemmikkejä ja kieloja, aivan suosikkini luonnonvaraisista kukkasista.

 

Kaulakorussa siis hopealla linkitettyä larimar-kiveä, kaunis käsintehty lasihelmi-lehti ja rustiikkeja pikku turmaliineja. Riipus on iso. 4,5cm pituinen,  ja tuntuvan painoinen; enkä edes osaa sanoa ja kuvat eivät millään kerro, miten kaunis se on, kumpikin puoli sileäksi ja kiiltäväksi hiottu, kauniskuvioinen.
En ehkä raaski tästä luopua, mutta jos olet kiinnostunut larimar-koruista (linkki aiemmin tekemiini), niin teen tilauksesta. Kuten sanottu, jemmaan näitä sinisiä sairauteen asti, mutta myönnän auliisti sen virheeksi ja pyrin korjaamaan virheitäni :-)

Larimarin vaikutuksista kerrotaan muun muassa:
-auttaa tunnistamaan itse aiheuttamiamme esteitä ja päästämään niistä irti
-auttaa myöntämään virheemme ja korjaamaan ne
-parantaa haavoittuneita tunteitamme
-kaiken kaikkiaan auttaa pääsemään kosketukseen sisäisen viisautemme kanssa

Korvakoru-maanantai

 Jep. Korvakoru-päivä tänäänkin :-D

Ylimmän parin väri on aika erikoinen. Jos osaatte kuvitella pistaasinvihreän ja kullan sekoituksen, niin juuri sellainen on noiden makeanvedenhelmien väri. Muut materiaalit on nyt valittu vain esteettistä yhteensopivuutta ajatellen; helmien linkityslanka on 'gold-filled' (laadukasta kullattua lankaa), lehdet kai kullattua korumetallia ja koukut kullansävy-niobiumia.

 Muhkeat teal-sävyiset makeanvedenhelmet on ympäröity hopealla, koukut tässäkin parissa sävy-sävy niobiumia.

Viimeisessä parissa taas hienonsävyistä vintaj-lankaa kiedottu herringboneksi larimar-helmien ympärille ja näissäkin niobium-koukut.

Vimppa kuva kokoerojen hahmottamiseksi ;-)

Hyvää alkanutta viikkoa!

Päivän värit

Turkoosi ja pronssi(kin) ne yhteen soppii! Ainakin minun mielestäni.

Riipusta voi pitää kumminkin päin.

Alla olevan korun kuvaaminen on ollut työlästä, eikä tämä miljuunas kertakaan lainkaan mennyt nappiin. Väsyin melkein kokonaan, joten kuva on mitä on.
Larimar, hopea, kuukivet, swarovskit

Rannekorujakin

Rannekoruja on tullut tehdyksi selvästi vähemmän viime viikkoina, vaikka aiemmin taisin niitä suosia. Yritän nyt korjata tätä laiminlyöntiä.

*
Ensiksi ihanista punaisista keisheistä rannekoru, jossa on paljon juhlavia yksityiskohtia.


Keskellä korua on ihastuttavan kirkas vuorikristalli, joka on ympäröity kauniilla hopeisilla helmihatuilla sekä punaisella kristallirondelleilla ja vielä ennen makeanvedenhelmiä on lisätty huurrekuvioidut hopeahelmet.
Koko korussa on myös välihelminä Swarovskin pikkuruisia kirkkaita kristalleja. Lukon läheisyydessä ja kaksinkertaisessa hopeisessa säätöketjussa on erikoiset punsseloidut hopealituskahelmet.

Tykästyin itsekin taas punaiseen!

*
Opaalejahan olen tähän asti esitellyt kaulariipuksissa. Satuin bongaamaan erikoisia kivihelmiä, joissa on mustan kiiltävän onyksin keskelle istutettu jalo-opaalirengas.

Opal dreams -rannekoruun laitoin kaksi erikokoista näistä helmistä ja seuralaisiksi kuin automaattisesti valikoituivat larimar- ja onykshelmet.
En halunnut täyttää korua helmillä, ovathan ne aika arvokkaitakin ja lisäksi ne nyt vähempilukuisina pääsevät kunnolla keräämään katseita, opaali varsinkin auringonsäteiden osuessa siihen.

Aurinko näyttäytyi niin pienen hetken, että jätin suosiolla korvakorujen kuvaamisen toiseen kertaan...

Opaali ja Larimar

Jälleen kerran nämä unelmieni kivet, opaalit ja larimarit, suloisine sinisine sävyineen, päätyivät korupöydälleni.

Kuvat eivät kyllä vielä uudessa ympäristössä ota onnistuakseen, en saanut kallisarvoisen opaalin hohteita kuviin auringon avusta huolimatta ja larimarin vaaleat kuviot eivät pääse oikeuksiinsa. Ehkä kuvaan nämä myöhemmin vielä uudelleen, nytkin oli monta yritystä.

Näistä opaalikoru on pieni ja siro, larimar hiukan reilumpi ja pidempi.
Boulder-opaali (Australiasta) on nurjalta puoleltaan tasaisen tumma, mutta paraatipuolella kulkee 'kivikon' välissä hurmaavasti sädehtivä opaalipuro! Tämän riipuksen väreihin kävivät nuo karkeastihiotut, kirjavat larimar-helmet niin hyvin, että lisäksi laitoin vain hiukan vuorikristallia ja keveää hopeaketjua. 'Opaalipuro'-koru on suloinen, hennon ja herkän henkilön koru.

Alemman korun larimar-riipus (Dominikaaninen tasavalta) on upean sileäksi hiottu, reilunkokoinen, täynnä ihastuttavia 'kukka'-kuvioita, kauniit molemmat puolet. Arvokkaan riipuksen sävyjä korostavat mustaharmaat norjalaiset kuukivet ja tietenkin larimar-pallerot, joita on epäsymmetrisesti myös korun takaosassa. 'Jääkukkia'-korun ketjuosuudet ovat keskivahvaa hopeista papuketjua.


***
Lisään tähän vielä linkin, josta löytyy faktaa larimar-kivestä, joka siis virallisesti on sinistä pektoliittia, silikaattimineraalia.

Samalla teemalla, perhosia ja korviksia

Kun maaliskuussa esittelin ensimmäiset perhoseni, niistä tuli kiinnostuneita kyselyjä, mutta meni tosiaan tälle viikolle ennen kuin ehdin tehdä uusia. Osa niistä tuli jo edellisessä postauksessa (vaihdoin hieman parempia kuvia) ja tässä sitten yksi Yöhiipijäksi ristityssä korussa. On senniminen perhonenkin olemassa, mutta nimi kertoo kyllä tekijän taipumuksista...

Arkikorua toivottiin ja patinasta tykättiin, niin hopeaosat onkin patinoitu tummiksi ja valitsin koruun huomaamattomat mustan organza-nauhan sekä ohuen nahkanauhan.

Perhosen vierellä on kaunis savukvartsirondelli ja Swarovskin turmaliininvihreä kristalli. Upea kivi nauhassa on valtamerijaspis, jossa on kertakaikkisen hienot valkoiset ja vihreät kuviot, pitkään odotti paikkaansa hän.


Jälleen 'tarvitsin' uudet korvakorut ja melkein itsestään niihin valikoitui hopeasavikokeilut pikkuruusuineen ja viimeinen pari larimar-helmiä. Sekä hopeiset että kiviset helmet ovat 10x8mm, ei siis isot eikä pienet vaan just sopevat. Johonkinhan noita hopeasaviteelmiä täytyy yrittää käyttää... omiin koruihin oivia.


Tein vielä pikkukorvikset Swarovskin kristalleista, näissä on samanlainen tunnelma kuin pari yötä sitten täysikuun loistaessa tummalla taivaalla. Nämä menevät kaupan puolelle.

Vielä larimar

Oli aivan pakko tehdä tämäkin ÄHH-koru; larimar-kiveä 2-rivisessä hopeisessa bysanttilaisketjussa.

Tästä korusta pidän itsekin aika lailla. Vaikka kivet ovat pienehköjä, niin 2-rivisessä korussa ne tulevat hienosti esiin.

Ja joo, kuvista aina näkee nuo raolleen jääneet lenkit, jotka sitten on helppo korjata ;-)

Seuraavalla kerralla tulee jotain muuta väriä!

Viimeinkin

Aika kauan sain haeskella ennen kuin löytyivät tämänkertaisen korun helmet, aitoa Larimar-kiveä, jota löytyy vain Dominikaanisesta tasavallasta, Karibialta.

En ehkä olisi koskaan edes tiennyt tämän kiven olemassa olosta, jollei eräs matkustavainen olisi sitä minulle esitellyt kaksi vuotta sitten. Hän oli ostanut matkallaan viehättävän riipuksen, jossa näin aidon kiven uskomattoman kauneuden.
Minun kuvissani kivi ei pääse oikeuksiinsa, tässä linkki geocities-sivuston kuvaan.

Rannekorussa siis larimaria ja hopeaa.