Sydänkäpyseni

Minkäs teet. En ollut aikonut kieputella sydämiä vähään aikaan enkä myöskään ollut aikonut valmistaa liikaa granaatti-koruja, mutta-mutta...

Kun nämä ihanat hopeiset käpyset saapuivat, ne aivan vastaansanomattomasti lyöttäytyivät valmiiksi paukutellun sydänkehikon seuraan ja aikomani sitriinin sijaan laitoin Sydänkäpyseen upeita, upeita viistehiottuja granaatteja. Näiden sävy on aivan jumalaisen kaunis!

Kaulakorun pituus on vielä vaiheessa, sydän on kooltaan 2,5x3cm.

Settiin tietenkin korvakorut ja rannekorukin on tuloillaan, kunhan ehdin.

... lisäys perjantaina...
Alla kuvassa nyt koko Sydänkäpynen-setti.
Paikallisille muistukkeeksi: tämä ja paljon muuta esillä huomenna, 28.11. Hildurin Vintillä klo 10-14. Tervetuloa ja näkemisiin siellä!

Mitä tehdä!

Mitä tehdä huonon omatunnon kanssa! Huusholli pyytää hoitamista, mutta kun toisaalta on tullut luvatuksi korujakin valmiiksi. Hih, helppo valinta, tilauskorujen kanssa on tullut vietettyä aikaa yötä myöten.

Näitä seuraavia ei nyt kukaan ole tilannut, ellei omia ideoita lasketa myös tilauksiksi; ainakin näitäkin on aina pakko päästä kokeilemaan.
Harmittaa aika lailla tämä marraskuun hämäryys - yritän kyllä valita kuvaushetkeksi sen sydänpäivän puolituntisen, jolloin valoa tuntuu olevan hiukan enemmän, mutta mutta... Aina vaan kaikista kuvista tulee liian keltaisia tai liian sinisiä tai milloin mitäkin eikä kuvankäsittelykään paranna asiaa, hiukan kirkkaammiksi sillä kuvia saa onneksi.


Aikoja sitten olen kopioinut kuvakansiooni ilmeisesti jonkun amerikkalaisen korutaiteilijan mallin, mutta hyvällä omallatunnolla voin sanoa, että omani on kovin erilainen. Siipi-kuviohan sinänsä on kautta aikain ollut suosittu.

Siipi-kaulakorussa on kauniita pieniä kuukivirondelleja viistehiottuina. Lähes jokaisessa sitä kuuluisaa sinistä hohdetta, mutta ei tietenkään alla olevassa kuvassa. Isommat kuukivet ovat todella ihastuttavia viistehiottuja markiiseja, joissa on upea helmiäiskiilto. Pikku kuukiviä on myös ketjuosan koristeena.

Tähän koruun saattaisi patinointi sopia aika kivasti.

Toisenkin kaulakorun ketjuosa on rondellein koristeltu. Tässä Nyxin tyttäressä on todella harvinaisen kauniin sinisen sävyisiä viistehiottuja pikkuhelmiä ja riipus tuollainen pienempi ei-symmetrinen sydänkuvio.

Apatiitin sanotaan hillitsevän ruokahalua ja se pitänee paikkansa; ainakin tätä sinisen sävyä unohtuu katsomaan niin pitkään, että kaikki muu unohtuu!

Molemmista vielä kaulatorso-kuvat, vaikka ovatkin keljun kellertävät.

Sunnuntain kuvia

Parisen kuukautta etsiskelin sopivia posliinihelmiä. Kun niitä ei sitten kuitenkaan löytynyt, niin tämän päivän sininen koru onkin kehkeytynyt noiden hienojen lucite-ovaalien ympärille. Korun saaja pitää vanhasta (ja kai uudemmastakin) sinivalkoisesta posliinista, joten nuo värit olivat lähtökohta.

Posliinia korussa on nyt parin helmen verran ja lintu ja kala ovat posliinia myös. Luciten henkeen sopii lasi, pienet helmet sitä ja mukana on myös muutama himmeä sodaliitti-helmi. Ja riipuksen hopeoitu lusikanvarsi kuvaa, kuinka nuo lintu ja kala nyt viihtyvät yhteisen pöydän ääressä ;-D sillä tämä koru oli uutukaisen aviomiehen lahja nuorikolleen. Sydänlukko sinetöi sopimuksen yhteisistä hetkistä.
Viimeinen taidelasihelmi-erän unikoista. Rannekorun kahdeksankulmaista lamppuhelmeä ympäröivät kiiltävän mustat viistehiotut onyxit ja hiukan rouheat punaiset korallikiekot. Lukoksi valikoitui Swarovskin jet-sävyinen kristallineliö. Koru on massiivisen tuntuinen, sillä onyxit ovat kooltaan 7x10mm.

Sinisen pauloissa

Tämän postauksen ensimmäinen koru on nimeltään Riite. Itselleni valmis koru toi mieleen ne kevyet pakkasaamut, kun lätäköissä on hienoinen jääpeite ja aamuaurinko saa hennonvalkean maiseman kimaltamaan.

Kaulakorussa on kevyesti kieputeltu riipus, jonka hienot siniset pisarat ovat ioliittia, oikeampi nimi suomeksi lienee kuitenkin kordieriitti, pitää tämä tarkistaa vielä. Pisarat ovat niin kauniit, sileät ja ihanan siniset ja toki keskenään samansävyiset, kuva on... kuva... Lisä-blingiä tuo Swarokristalli-rengas ;-)


Valtamerijaspis on pitkästä aikaa päätynyt koruun, tällä kertaa Tundra-korun toisinnossa. Kiven pinta on sileä ja rosoinen samalla kertaa, kuviot taas aivan mielettömän jännittävät, vaikka kuvassa ei laisinkaan kaikki näy (ei ne rosotkaan). Tehostekivinä larvikiitti ja turmaliinikvartsi.

Viimeisenä Tule-setin korvakorut, ihanaa -ihanaa granaattia. Saa taas käyttää aikalailla mielikuvitusta, että tietäisi miten kivat nämä livenä ovat... Koko pituus kuitenkin n. 5cm ja mustat granaattipisarathan ovat reilun sentin.

Parempi päivä

Iloinen väri, parempi päivä ;-D
(vrt. 'Hyvä ruoka, parempi mieli.')


**
Aventuriini ei ole korukivistä ollut mikään suosikkini. Vaan onneksi olen joustava ja aventuriinia värjätään niin moneen lähtöön, sehän on hyvinkin tasalaatuinen kivi.
Näistä aventuriinikolikoista piti tulla 'Keveys'-koruja, mutta pöh, liian pienet reiät. Ainoaksi mahdollisuudeksi jäi vaijerikoru, mikäs siinä.

Lisämausteena Parempi elämä -rannekoruissa on lamppuhelmiä ja keramiikkahelmiä sekä välihelminä noita kuvassa omanakin nauhana näkyviä pieniä 2mm:n korukiviä, suloisia.


Sininen hetki -kaulakorussa aventuriini on ihanan farkunsinistä. Isot ovaalit helmet ovat jaspista, jossa pääväri on sinistä ja siniharmaata, kuviot mainioita joenuomia kartalla. Koru on pitkä, n.85cm, eli mukavasti rinnan alle...


Kun en noille jaspiksille kertakaikkiaan löytänyt riittävän raikkaita kivihelmiä seuralaisiksi, niin käytin pitkästä aikaa lasihelmiä. Lasihelmissä on sympaattinen marmoroitu pinta ja löysin ne HelmiQ:sta.
Olen ennenkin kehunut, mutta sanon sen taas: upea ja nopea palvelu, kiitos Pia ja kumppanit :-)

Kirjava kissa

Kissa tuli, tahtoi tulla
Ei vastaan sanomista mulla
Tuli kissa raitaturkkinen
Tuli kissa kiharaviiksinen.

Hopelangasta muotoiltu 'raitakissa', osa korusta kirkasta, enin osa patinoitua hopeaa, kivet larvikiittia ja punaista korallia.

Muuttolinnut

Enpä voinut näitäkään vastustaa, kun kohdalle sattui :-) Korvakoruissa on mainiot 'muuttolinnut', kauniin satiinipintaiset söpöläiset! Kooltaan lintuset ovat n.1,5 x 2cm, mutta korut ovat keveät.
J.k. Lisäsin ylle vielä kuvan origami-linnuista, joiden taittelua olen joskus kurssillakin opettanut :-)

Sytyttävää tekstiä, toisinaan

Pitkä teksti, toivottavasti jaksatte!

Ystäväni mainitsi eräästä asiasta, jota olin kyllä itsekin viime aikoina ajatellut. Vaikka lähes kaikkiin koruihini liittyy jokin näkemäni, kuulemani, lukemani, niin aika usein se jää kertomatta teille, lukijoille.
Tilauskorujen kohdallahan tilaaja kertoo minulle sen tarinan ja aina ei tunnu sopivalta sen muokkaaminen eteenpäin. Mutta monesti kuitenkin, tännekin kirjoittelen, mitä kivet minulle kuiskivat!

Ja tällä kertaa olikin juuri sellaisia kiviä, jotka puhuttelivat voimakkaasti.

Laitan ensin pari kuvaa pelkistä helmistä. Ensimmäisessä näkyy, että mustassakin on eroja!
Ylinnä mattahiottu akaatti, keskellä himmeäkiiltoinen jaspis ja alinna erittäin kiiltävä onyx; kaikki ihania, mutta vaativat kukin aivan erilaista seuraa.
Toisessa kuvassa myös upea kivikolmikko: keskellä erikoinen kullanhehkua heijasteleva obsidiaanimarkiisi, sen vierellä hienoa hyvin tumman ruskeaa silkkikiiltoista hypersteeniä (sävy näkyy parhaiten alarivin oikeassa laidassa), reunoilla 'leopardinnahka'-jaspista (en ole varma tästä nimestä...).


Sitten niihin koruihin. Ensin keromukset ja sitten kuvat.
Lueskelin taannoin Kalevalaa, nyt sitä on oikein sytyttävää lukea, kun ei ole mikään pakko niin kuin kouluvuosina. Ja helmet muistuttivat sitten näitä runoja:


Kalevalan runosta 43:
Louhi lähtee sammonryöstäjien takaa-ajoon jättiläiskotkana. Taistelun tuoksinassa sampo rikkoutuu ja putoaa mereen. Sammon muruista osa jää meren aarteiksi, osa ajautuu rantaan maamme rikkauksiksi.

	Siitä Sampoa tavoitti, sormella nimettömällä. Sammon vuoalti vetehen,
	kaatoi kaiken kirjokannen
	punapurren laitimelta
	keskelle meren sinisen:
	siinä sai muruiksi sampo,
	kirjokansi kappaleiksi.
	Niin meni muruja noita,
	sammon suuria paloja
	alle vienojen vesien,
	päälle mustien murien;
	ne jäivät ve'en varaksi,
	ahtolaisten aartehiksi.
	Jäipä toisia muruja,
	pienempäisiä paloja
	selälle meren sinisen,
	meren laajan lainehille, tuulen tuuiteltavaksi,
	aaltojen ajeltavaksi.
	Niitä tuuli tuuitteli,
	meren läikkä läikytteli
	selällä meren sinisen,
	meren laajan lainehilla.
	Tuuli maalle työnnytteli,
	aalto rannallen ajeli.
	Vaka vanha Väinämöinen
	näki tyrskyn työntelevän,
	hyrskyn maalle hylkeävän,
	aallon rannallen ajavan
	noita sampuen muruja,
	kirjokannen kappaleita.

Rannekorussa on tuolta alemman helmikuvan kiviä ryhmittyneenä kauniin lamppuhelmen ympärille. Silmuriipus kuvaa uutta kasvua, rannoille ajautuneita rikkauden murusia, luonnovaroja.
Sammon muruja
**

Kalevalan runosta 49:

Pohjolan emäntä on kätkenyt taivaan valot.
Ilmarinen takoo uuden auringon ja kuun, mutta ne eivät paista. Taisteltuaan Pohjolan väen kanssa Väinämöinen palaa teettämään Ilmarisella avaimet, joilla aurinko ja kuu saadaan Pohjolan vuoresta. Ilmarisen takoessa Louhi päästää valot takaisin taivaalle.

Pohjan akka harvahammas,
jo tunsi tuhon tulevan,
hätäpäivän päälle saavan.
Heti loihe lentämähän,
pääsi poies Pohjolahan.

Laski kuun kivestä irti,
päästi päivän kalliosta.

Itse muuksi muutaltihe,
kyhäisihe kyyhkyseksi;
lenteä lekuttelevi
sepon Ilmarin pajahan.
Lenti lintuna ovelle,
kyyhkysenä kynnykselle.

Se on seppo Ilmarinen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Mitä, lintu, tänne lennit,
tulit, kyyhky, kynnykselle?"

Vastasi otus ovelta,
virkkoi kyyhky kynnykseltä:
"Tuota lienen kynnyksellä
sanomata saattamassa:
jopa kuu kivestä nousi,
päivä pääsi kalliosta."

Pääsi päivä kalliosta
Erikoisen väriset, keltavoittoiset akaattinugetit saivat seurakseen hienosti himmeää grafiitinväristä akaattia pyöreinä helminä ja pienempiä keltaisia opaaleita. Nuo kuviolliset kivet ovat varmaan erikoisimpia näkemiäni...
Kaulakoru on pitkä, 88cm. Viihtyisi hyvin omassa kaulassa, mutta etsii silti uutta kotia.

Herkkää granaattia, juurevaa jaspista

Vielä yksi hiukan tummempisävyinen rukousnauha, hopeaosat ovat erilaiset kuin aikaisemmin esitellyissä, risti on reilumman kokoinen.
Rukousnauhan kivihelmet ovat miellyttävän vihreäkirjavaa jaspista, isommat, 'Isä meidän'-helmet lumihiutaleobsidiaania. Hopeanhohtoiset välihelmet kirkastavat tummaa kokonaisuutta.


Ja välillä sitten perinaisellista granaattia, sehän on yksi niitä 'tule luokseni'-kiviä ;-D

Näin nettikaupassa tavallisesta pyöreästä linjasta poikkeavia litteitä kuutioita, jotka heti halusivat meille! Setin kaulakorussa on tyylikäs pisara sileää mustaa granaattia (luonnollinen väri!) ja kummassakin korussa riipuksena selkeä viistehiottu ovaalihelmi samaa ihastuttavaa sävyä kuin nuo kuutiotkin!
Syvänpunaiset granaatit ovat aika pikkuruisia, että hempeä ote säilyy (n.3x5mm).

Granaattihan on perinteisesti kauriin ja vesimiehen nimikkokivi, mutta sopii kyllä naiselle kuin naiselle, löytyyhän sitä punaisen lisäksi kelta-oranssi-ruskea-vihreä-musta-sävyissä. Sen kerrotaan myös tekevän hyvää sydämelle ja edistävän verenkiertoa, hieno asia näin kylmempien säiden koittaessa :-)

**
Enkä enää lupaile värien tai minkään muunkaan suhteen mitään, kun tuntuu aina muuttuvan suunnitelmat ilman että pystyisin asiaan vaikuttamaan...