Kirjojen: romaanien ja novellien, runojenkin, lukeminen on aina, aina, ollut rakas harrastukseni. Välillä tahti on ollut hitaampi, juuri nyt kirjat vievät taas mukanaan.
Ja lukiessa syntyy koruajatuksia enkä tiedä tulisiko koruista erilaisia ilman juuri meneillään olevaa kirjaa!
Sattuneista syistä tilasin Emmi Itärannan kirjan sekä suomenkielisenä että englanninkielisenä versiona, ne ovat tietääkseni ilmestyneetkin aivan yhtä aikaa: Memory of water ja Teemestarin kirja. Luin noita rinnakkain vaan sitten suomenkielinen vei mennessään ja englanninkielinen on kesken, mutta ei jää lukematta. Kirjan juonesta vain sen verran, että se kertoo maailmasta, jossa on loppumassa vesi... Uskomattoman kaunista kieltä, kiehtovaa.
***
Ja jokin salaperäisen tekstin alkumetreillä jo nosti mieleeni ammoin tilaamani riipuksen. Se on jonkinlaista fossiilikorallia, värjättynä vaaleanlilalla sävyllä, käy mainiosti noiden ihmeellisten lepidoliittihelmien seuraan. Pyöreissä lepidoliiteissa on kyaniittien ja serafiniittien tapaan ihmeellistä välkettä, kerrassaan jännittävä kivi kuten tuo riipuskin. Lisäsäihkettä kaulakorulle antaa pätkä Swarovskin kristallein koristeltua ketjua ja herkkyyttä puolestaan purppuraiset biwa-makeanvedenhelmet.
Hopealangalla kaikki helmet linkitin, kun olin ensin langan tummaksi patinoinut. Kiviriipuksen alareunassa on helminyörillä kiinni lamppuhelmi, lepidoliitti ja yksi säihkyvä swarovski.
(Kuvista tuli omalla näytöllä katsottuna jotenkin tunkkaisia, ei paista aurinko tänään.)
No, myöhemmin aurinkopäivänä kuvattu:
Korvakorutkin tämä kaulakoru sai parikseen, niissä biwa-helmet ja lepidoliitit sopivanvärisissä niobium-koukuissa :-)
***
Mulla on surkeesti kurkku kipeenä ja lievää lämpöä, hyvä syy siis pysytellä kotosalla ja lueskella...
***
12.9.14
Lukiessa, tai...
Tunnisteet:
fossiili,
hopealanka,
kaulakorut,
kauppa,
kirjat,
korvakorut,
lamppuhelmi,
lepidoliitti,
makeanvedenhelmi,
niobium,
nyöri,
patina,
Swarovski
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Ääh, tuttu tauti, ota rauhallisesti ja paranemisia!
ReplyDeleteKaunis setti, toden totta.
Kiitos, Marjaana!
Delete-En vielä tunnusta itseäni sairaaksi, täytyy ottaa tänä iltana hunaja-annos :-)
Oi, Emmi Itärannan luin minäkin elokuun puolella. Suomeksi kirja ilmestyi jo 2012, englanninkielinen versio tänä keväänä. Tykkäsin kovasti. Kirjajuttu ilmestyy blogiin kohtapuoliin. Ensin vielä yksi japanilainen (Ishiguro) ja suomalaista, oopperamaailmaan sijoittuvaa draamaa.
ReplyDeleteKirja on innoittanut kauniin korun luomiseen :)
Kiitos, Kaisa; jotenkin olin siinä uskossa, että Englannissa ilmestyi yhtaikaa ja tänä vuonna julkaistiin Usa:ssa, mutta en ole tästä lainkaan varma... Mut niin ihana kirja, aivan suosikkejani.
DeleteKaunis koru, todellakin. Riipus pitäisi nähdä ihan livenä, varmasti hieno.
ReplyDeleteToivottavasti lenssu menee pian ohi. Mulla on kiusannut jo yli viikon.
Kiitos, MiunMaun :-) Ja juu, minun kuvaustaidoilla ei valitettavasti aina riipuksesta/kivistä saa täysin oikeaa kuvaa, se harmittaa.
DeleteNiin ja yritän taistella, ettei tämä aivan pahaksi pääsis tää taudinalku...
Pikaista paranemista sinulle!
ReplyDeleteTeemestarin kirja oli minulle huikea lukelämys, tykkäsin tosi paljon.
Kiitos!
Delete-Samoin, nautin aivan hurjasti tästä kirjasta - vaikka kirjoitin että vei mennessään, niin tosiasiassa luin paikoittain hyvin hitaasti ja viipyillen, maistellen tunnelmia ja maisemia.
Oi mikä kaunotar onkaan taas syntynyt ja väritys on ihana, mulla on siis joku tämänvärinen kausi menossa ja sen lisäksi vihreä viehättää :)
ReplyDeletePikaista paranemista...kirjan kanssa!
Upeat - ja niin mun värit!
ReplyDeleteVoi että kaunis setti taas :) Minunkin mieleeni on nuo värit. ihanat.
ReplyDeleteKirsema, Sorsaska, Miina, kiitos :-)
ReplyDeleteVoi mikä kattaus kaikkea kaunista! Ja väritys taas tietty mieleeni.
ReplyDeleteMiten multa on jäänyt kommentoimatta vaikka kuinka monta sun ihanuutta. Olen kyllä häthätää käynyt huokailemassa ja ihastelemassa, ja ajatellut pikaisesti palata kommentoimaan. Syyskiireetkö vai ikädementia, vai molemmat...