Hempeitä tuulia

Kyllä vaan, hempeitä ja lempeitäkin tuulia on ollut, mutta viime päivät ehkä hiukan tukaliakin hetkiä. Olen yrittänyt keskittää ne tärkeät asioinnit aamun ja illan viileämpiin hetkiin. Keskipäivän tienoot olen pyhittänyt sitten sekä oleiluun että erinäisten kaappien järjestelyyn, roinan poisheittämiseen ja siinä samalla olen kuunnellut kirjoja. Olen aika ihastunut lukemisen sijasta kuunteluun - näppärää!

Olin aikonut selvitä vain yhdellä kukka-amppelilla parvekkeella, ettei tarvisi harmitella reissaamisia kukkien kastelun kannalta. Pari päivää sitten kuitenkin hain kuin hainkin hiukan kesäkukkia silmien iloksi. Yllätyksekseni törmäsin vuosien takaiseen haaveeseeni!

Olkoonkin perenna, mutta halusin tämän taimen ilokseni! Tosin tämä yksilö selvästi vasta opettelee olemaan 'oikea' sinivaleunikko, jospa se luulee olevansa iiris... Ainakaan tämä eka kukka ei vielä jaksanut levittää terälehtiään täyteen leveyteen, mutta minulle tuo väri on kaikki kaikessa, mielettömän kaunis!

Jeps.
Sitten koruihin. Rannekorujakin pari näytille.

Ensimmäisessä kaikki osat hopeaa, pieniä lamppuhelmiä, makeanvedenhelmiä ja kauniisti hohteleva pikkukristaillen päällystetty helmi keskellä. Löysin nääs pussukan, jossa oli pari linkkiä valmiina ja samoja helmiä nätisti varattuna, sopivasti rannekoruun.

Hopeaosiakin on jonkin verran varastossa, mutta lukkoja ei hurjan paljon ole säästynyt, silti
seuraavankin rannekorun lukko on hopeinen.

Nuo kasmir-helmien 'hatut' ja kiva 'oksa' ovat hopeoitua korumetallia eli kokonaisuus on kyllä sellainen mixed-media. Kasmir-helmethän syntyvät niin, että helmien sisus on korumetallia, johon pikkuruiset lasihelmet on kiinnitetty polymeerisaven ja hartsin sekoituksella. Helmistä tulee näin yksilöllisiä ja persoonallisia - tekisi mieli lisää värejäkin niitä - ehkä nyt kummiskin pidättelen hinkumasta lisää ;)  Helmet ovat aika isoja, 15mm, mutta keveitä.

Sitten vielä yksi mun tyylinen korvispari, lamppuhelmet, niobium-koukut. Upeat värit ja nyt täytyy löytää itsellekin sopivampi väri, koska nämä on niin kesäisen ihanaiset, mutta menevät värinsä vuoksi jolle kulle toiselle.

Lempeitä tuulia ja kevyttä sadetta blogiin poikkeaville!

Lukiessa, tai...

Kirjojen: romaanien ja novellien, runojenkin, lukeminen on aina, aina, ollut rakas harrastukseni. Välillä tahti on ollut hitaampi, juuri nyt kirjat vievät taas mukanaan.
Ja lukiessa syntyy koruajatuksia enkä tiedä tulisiko koruista erilaisia ilman juuri meneillään olevaa kirjaa!

Sattuneista syistä tilasin Emmi Itärannan kirjan sekä suomenkielisenä että englanninkielisenä versiona, ne ovat tietääkseni ilmestyneetkin aivan yhtä aikaa: Memory of water ja Teemestarin kirja. Luin noita rinnakkain vaan sitten suomenkielinen vei mennessään ja englanninkielinen on kesken, mutta ei jää lukematta. Kirjan juonesta vain sen verran, että se kertoo maailmasta, jossa on loppumassa vesi... Uskomattoman kaunista kieltä, kiehtovaa.

***

Ja jokin salaperäisen tekstin alkumetreillä jo nosti mieleeni ammoin tilaamani riipuksen. Se on jonkinlaista fossiilikorallia, värjättynä vaaleanlilalla sävyllä, käy mainiosti noiden ihmeellisten lepidoliittihelmien seuraan. Pyöreissä lepidoliiteissa on kyaniittien ja serafiniittien tapaan ihmeellistä välkettä, kerrassaan jännittävä kivi kuten tuo riipuskin. Lisäsäihkettä kaulakorulle antaa pätkä Swarovskin kristallein koristeltua ketjua ja herkkyyttä puolestaan purppuraiset biwa-makeanvedenhelmet.
Hopealangalla kaikki helmet linkitin, kun olin ensin langan tummaksi patinoinut. Kiviriipuksen alareunassa on helminyörillä kiinni lamppuhelmi, lepidoliitti ja yksi säihkyvä swarovski.
(Kuvista tuli omalla näytöllä katsottuna jotenkin tunkkaisia, ei paista aurinko tänään.)

No, myöhemmin aurinkopäivänä kuvattu:

Korvakorutkin tämä kaulakoru sai parikseen, niissä biwa-helmet ja lepidoliitit sopivanvärisissä niobium-koukuissa :-)

***

Mulla on surkeesti kurkku kipeenä ja lievää lämpöä, hyvä syy siis pysytellä kotosalla ja lueskella...

***

Hiihtoloma, urheiluloma, lukuloma?

Oi autuutta, ettei tarvitse enää pähkäillä, mitä itse tai lapset puuhaisivat tällä talven/kevään lomaviikolla. Eikähän tämä viikko ole minulle 'lomaviikko', vaikka keskisessä Suomessa koululaisilla onkin. Mutta aattelinpahan kuitenkin viettää sen sellaisena, koskapa kohtalo ei nyt ole suosiollinen odottamani postin suhteen... Ja olen jumittunut siihen, että juuri se koru on seuraavana listalla.

No, sää on aivan kohtuullinen, melkein mukava, ulkoiluun, melkein aurinko pilkistää, valoisaa kuitenkin. Lukemista riittää, olen kasannut pinon korulehtiä (niinpä tietenkin) selailtavaksi ja muutama kirjakin on tyrkyllä.

1.Raisa Porrasmaa: Japani pintaa syvemmältä - Olen jo lukenut tämän, erittäin kiinnostuneena, mutta siinä on niin paljon omaksuttavaa, että palaan siihen tuon tuostakin, imeskelen palasia. Haluaisin tähän rinnalle luettavaksi tämän kirjan, olen satavarma että tykkäisin.

2.Cecelia Ahern: Tyttö peilissä - Ostin ale-kasasta vitosella, lukaisin, en tykännyt, tällaisessa tyylissä ei ole minulle mitään.

3.Vanessa: Kukkien kieli - Samasta ale-kasasta edellisen kanssa, melkein lukenut, ihastuin. Kuka nyt ei haluaisi olla perillä kukkien kielestä! Rehellisyyden nimissä, aivan siinä rajalla, onko makuuni liian imelä, mutta saa anteeksi juuri kiinnostavan kukkien symboliikan vuoksi.

4.Joanne Harris: A cat, a hat and a piece of string - Esipuheen luin, ensimmäistäkään novellia en vielä, en tiedä pitääkö ne lukea järjestyksessä... Pidätteleekö minua se, etten oikeastaan tykkää Harrisin Suklaapuoti-sarjasta? En tiedä. Luultavasti kiinnostus englanninkieleen vie voiton ja tartun tähänkin.

5.Paulo Coelho: Alef - Tämä on ollut minulla hyllyssä yli puoli vuotta. Kaikkiin muihin hankkiimini Coelhoihin olen tarttunut oitis ja ahminut kerralla. Onko nyt tahkeaan alkuun syynä, etten pitänyt edellisestä lukemastani ('Portobellon noita')? No luin eilen ensimmäiset 40 sivua ja olenkin jo 'captivated' ~ pyydyksessä...

1, 4, 5 Adlibris-tilauksia (joululukemiseksi)

***

***