Hempeitä tuulia

Kyllä vaan, hempeitä ja lempeitäkin tuulia on ollut, mutta viime päivät ehkä hiukan tukaliakin hetkiä. Olen yrittänyt keskittää ne tärkeät asioinnit aamun ja illan viileämpiin hetkiin. Keskipäivän tienoot olen pyhittänyt sitten sekä oleiluun että erinäisten kaappien järjestelyyn, roinan poisheittämiseen ja siinä samalla olen kuunnellut kirjoja. Olen aika ihastunut lukemisen sijasta kuunteluun - näppärää!

Olin aikonut selvitä vain yhdellä kukka-amppelilla parvekkeella, ettei tarvisi harmitella reissaamisia kukkien kastelun kannalta. Pari päivää sitten kuitenkin hain kuin hainkin hiukan kesäkukkia silmien iloksi. Yllätyksekseni törmäsin vuosien takaiseen haaveeseeni!

Olkoonkin perenna, mutta halusin tämän taimen ilokseni! Tosin tämä yksilö selvästi vasta opettelee olemaan 'oikea' sinivaleunikko, jospa se luulee olevansa iiris... Ainakaan tämä eka kukka ei vielä jaksanut levittää terälehtiään täyteen leveyteen, mutta minulle tuo väri on kaikki kaikessa, mielettömän kaunis!

Jeps.
Sitten koruihin. Rannekorujakin pari näytille.

Ensimmäisessä kaikki osat hopeaa, pieniä lamppuhelmiä, makeanvedenhelmiä ja kauniisti hohteleva pikkukristaillen päällystetty helmi keskellä. Löysin nääs pussukan, jossa oli pari linkkiä valmiina ja samoja helmiä nätisti varattuna, sopivasti rannekoruun.

Hopeaosiakin on jonkin verran varastossa, mutta lukkoja ei hurjan paljon ole säästynyt, silti
seuraavankin rannekorun lukko on hopeinen.

Nuo kasmir-helmien 'hatut' ja kiva 'oksa' ovat hopeoitua korumetallia eli kokonaisuus on kyllä sellainen mixed-media. Kasmir-helmethän syntyvät niin, että helmien sisus on korumetallia, johon pikkuruiset lasihelmet on kiinnitetty polymeerisaven ja hartsin sekoituksella. Helmistä tulee näin yksilöllisiä ja persoonallisia - tekisi mieli lisää värejäkin niitä - ehkä nyt kummiskin pidättelen hinkumasta lisää ;)  Helmet ovat aika isoja, 15mm, mutta keveitä.

Sitten vielä yksi mun tyylinen korvispari, lamppuhelmet, niobium-koukut. Upeat värit ja nyt täytyy löytää itsellekin sopivampi väri, koska nämä on niin kesäisen ihanaiset, mutta menevät värinsä vuoksi jolle kulle toiselle.

Lempeitä tuulia ja kevyttä sadetta blogiin poikkeaville!

Ketju-haaste 1/3

Täytyyhän minun tietenkin haastajana aloittaa tämä Korukoplan ketjuja koskenut haaste.
Koruja aiheeseen tulee kolmena perättäisenä sunnuntaina; kukin saa valita mieleisensä aikataulun, joten mukaan ehtii mainiosti!

Eli kaulakorua tarkoituksena itse muotoiltu ketju
("toisiinsa liitetyistä renkaista tms. osista koostuva nauhamainen tai köysimäinen taipuisa rakenne" sanakirjasta)
sekä lisähaasteena korussa tulee toteutua kolmen rivi seuraavasta ruudukosta

puu	jokeri	punainen
metalli	neliö	sininen
kivi tai lasi	jokeri	valkoinen
tekstiili	pyöreä	musta

Olipas aika hankala löytää omista helmistä mitään sopivaa!

Kuvittelin ensin tekeväni ketjua noista edellisen postauksen vasaroiduista hopealenkeistä hiukan enemmältikin, mutta en löytänyt mieleisiäni mustia helmiä, tai neliönmallisia sinisiä... Sattui sitten eteeni pari noita kaiverrettuja valkeita kukkahelmiä valmiiksi linkitettyinä, hmm... kaulakorua niistä olin ajatellutkin. Ja kappas, löytyi sopiva rivi: kivi, jokeri, valkoinen ;-)
Ja vaikka helmilinkit olisivat tietenkin vastanneet haasteen kuvausta ketjusta aivan sinälläänkin, halusin koruun lisäilmettä noilla eteen sijoittuvilla hopealenkeillä sekä niihin ripustetuilla pikku lasihelmillä - pääsin pitkästä aikaa tekemään myös korupiikkejä ohuemmasta hopealangasta. (Ne on niin nopsa tehdä, että ihmettelen, miksi edes tilaan valmiita korupiikkejä!)

Teen settiin myöhemmin vielä rannekorunkin, tässä kuitenkin korvakorut, hopeakoukuissa upotettuina kuutiollista zirkoniaa, bling!

Tästä linkistä pääset Korukoplaan ja sieltä kommenteista löydät tänään koruaan esittelevät (ei kyllä vielä ollut muita kuin allekirjoittanut...)

***

Korukaupassani myös tämän postauksen valkeat ihanaiset.

***

Katumapäällä

Nöyrin anteeksipyyntöni vaan valkoisille pyöreille makeanvedenhelmille, joita eilen hiukan mollasin! Tokihan olette kauniita ja sanotaan nyt näin, juhlavammissa koruissa oikein paikallaan. Eli aloin katua sanojani, ei oo eka kerta.

Kaivoin siis esiin arkistojen kätköistä, useamman vuoden takaa, nämä korukuvat, joissa on juurikin niitä kaikkein säännöllisimmän muotoisia, ja puhtaan valkeita helmiä. Tässä siis neljä vuotta sitten tehty rannekoru:

Niin ja sitten ajattelin, että haluan noita valkeita helmiryöppyjä jotenkin päivittää samantyyliseen koruun, rennompaan versioon.
Koru on kyllä muhkea. Vaikka yksittäinen makeanvedenhelmi on kevyt, niin kyllä tässä hopealangalla piikitettyinä ja linkitettyinä korulle kertyy painoakin.

Valkoisten makeanvedenhelmien seurana on kaunis käsintehty hopealla silattu lamppuhelmi sekä muutama pienempi viistehiottu lasihelmi. Säätöketju antaa myös jotenkin modernimman vaikutelman korulle.

Että sellaista tänä sunnuntaina. Aurinko paistelee täysillä, ulos kutsuu.

Tähtien takaa

En meinaa itsekään uskoa, että niin kauan lähes pannassa olleet valkeat makeanvedenhelmet levittäytyivät työpöydälleni vaatien esiinpääsyä.
En voi mitään sille, että valkeat säännöllisen muotoiset makeanvedenhelmet ovat kuvitelmissani ja silmissäni vanhahtavia, mummomaisia. Ainakaan ne eivät sytytä minussa tekemisen tarvetta ja innostusta. Ja en ole ikärasisti, mutta jostain syystä tahton tehdä enempi nuorekkaita koruja, kaikenikäisille! Enimmät makeanvedenhelmeni kyllä ovatkin muuta kuin 'täydellisiä'.

Valkea keramiikkatalo keväältä oli vielä korua vailla ja ensin sille syntyi oma tähtiplaneetta näistä kolmesta komponentista: keramiikatähti, hopeinen tähti ja hopeasisuksinen iso makeanvedenhelmi. Makeanvedenhelmi on niin nerik, niin nerik, mutta onneksi yksi vielä jäi.

Ja kun riipus oli valmis taloineen, tähtineen, etsimättä löytyi sen ympärille tähtisumua (Swarovskin kristalliketjua) ja kirkkaita öitä (vuorikidesydämiä); salaperäisesti hohtavia makeanvedenhelmiä linkitin tummaksi patinoidulla langalla oikean tunnelman vuoksi, linnunradaksi, naapuritähdiksi.

 

Samoista keramiikkatähdistä (Nancy Schindler) tein jo aiemmin nämä korvakorut mustavalkoisten luuhelmien kera - yllättävän kevyet, ja tietysti niobium-koukuissa.

Mukavaa viikonloppua! Voi kun löytyisi sieniä!

Hipaisuja

Elämässäni on enkeleitä.
Kuviteltuja? Todellisia?
Näkymättömiä.
Käsinkosketeltavia ja näkyviä.

Elämässä tapahtuu. Paljon. Myös paljon hyviä asioita.
Hipaisuja. Herätyksiä. Valoa ja iloa.
Yritän muistaa kiittää enkeleistäni ja enkeleitäni. Sydämestäni.

Kaulakorussa on jälleen riipuksena tuollainen 'enkelinsiipi'-fluoriitti, jossa kiven toinen reuna on kiteisen rosoinen. Kivi on varmaankin puolta pienempi kuin aiemmissa koruissani olleet, siksi tein korusta lyhyen. Korussa on kahta erilaista tummaksi patinoitua ketjua, kuvioitu vintaj-sydän ja helminä valkoista kvartsia (tai aventuriinia), Swarovskin kristalli ja yksi ihanasti säihkyvä labradoriitti.

Onko sinulla elämässäsi enkeleitä? Toivon niin; ehkä sinun pitää vain huomata jotakin, pieni hipaisu, pieni välähdys...

*

Haaveita

Aina haaveet eivät toteudu, joskus kyllä.

Jo vuosia sitten näin koruissa isoja makeanvedenhelmiä, joihin oli istutettu kristalleja nauhana helmen ympäri. Hain kiihkeästi lukuisilla erilaisilla hakusanoilla ja lukuisista netin helmikaupoista kyseisiä helmiä. En löytänyt ja jäin haaveilemaan, että ehkäpä joskus.
Kun sitten eräässä helmikaupassa niitä nyt etsimättä oli tarjolla, menin ja tilasin kokonaisen nauhallisen, kohtuuhintaisiakin olivat! Eilen kaunokaiset kotiutuivat. Eivät nyt aivan loistoluokkaa ole, mutta saavat kyllä juhlakorut sädehtimään.

Tähän rannekoruun helmien seuraan sijoitin kauniit kolmionmuotoisiksi viistehiotut vuorikristallit ja hopeaa, kirkkaana hohtavaa hopeaa :-)  Käsinpunottu ketjuosuus 'inverted roundmaille' mitä se olikaan suomeksi... Korvakorujen malli on vielä pähkäiltävänä.
 

Niitä hetkiä

Huu-uu-ii! 

Joko blogini kasvaa sammalta? 

No ei tietenkään. Täällähän minä, 

olen enimmäkseen hiplaillut helmiä :-D 

Myös makeanvedenhelmiä.

Rannekoru on lähdössä juhliin, niitähän kesäaikaan riittää.

Onkos noloa esitellä korvakorut, kun toinen koukku puuttuu? No, nolostelen täällä kovasti siinä tapauksessa. Mutta nätit nämä on, tai, nätit näistä tulee - materiaalit hohtavia makeanvedenhelmiä isoina riiseinä ja pieninä keisheinä, viistehiottua säihkyvää vuorikristallia ja sterling-hopeaa kuten rannekorussakin.

Aina sunnuntai

Sunnuntaisen auringon, lintujen sirkutusten, romanttisten elokuvien ja yllättävien hääuutisten ja ties minkä syyksi lasken tämän romantiikan aallon!!
Mietin eilen, miltä tuntuikaan olla noin 21 (siis hurjan paljon nuorempi kuin nyt), en niinkään sitä, miltä tuntuu olla rypytön ja norjavartaloinen, vaan sitä, miltä se tuntui sisällä; kuplivaa iloa ja odotusta minkä vain tapahtua! Kahdenkeskisiä hetkiä, kauniita sanoja, syviä katseita, helliä kosketuksia, kihelmöintiä, heittäytymistä... sunnuntai-fiiliksiä joka päivä...
Missä nyt löytyisi se 'meet-cute', romanttinen ihastus ensi silmäyksellä?

Kaulakorussa on tuota aiemminkin käyttämääni pronssinsävyistä 'pitsikuvio'-ketjua palasina, Swarovskin täydellisiä creamrose-helmiä (21 kpl ja yksi pari ilman väliketjua) sekä ihana lehtikuvioitu käsintehty pronssihelmi kuvaamassa uutta kasvua, kevättä, nuoruutta. Helmen on tehnyt LeAnn Weih, jolta aiemminkin olen metalliosasia tilannut. Swarovskin helmet ja ketjupalat on linkitetty vintaj-langalla ja korussa ei ole lukkoa (eihän rakkauttakaan tarvisi 'avata-sulkea'), koru on reilun mittainen, kaulakuva on vain viitteellinen.

Lisää kukkasia

Lupasin sen riipuksen. No, kun aloin kuvaamaan, niin kokeilin vaihtaa korvakoruihin mustat koukut, niobiumia. Sopivat mielestäni mainiosti!


Riipuksen voi sitten ripustaa joko mustaan (tai minkä tahansa väriseen!) nauhaan tahi hopeaketjuun. Riipuksessa kukkapohjana aika massiiviset hopeahatut.


Kukkakin muuttui mielessäni joksikin muuksi, kihokiksi tai, hortensiaksi :-)
Ja sit oli pakko tehdä vielä punaisilla nameilla...

***
Hei, laitoinpa taas Korukoplan seuraavan haasteen liikkeelle!
Sopii erityisen hyvin 'säästäväisille' koruilijoille,
mutta lähtekäähän mukaan muutkin :-)

Kukkasia sateen keskellä

Sateen kestäviä kukkasia, olkaa hyvä, omiin silmiin vaikuttavat hiukan neilikoilta :-)

Makeanvedenhelmet ovat minikokoisia keishejä, kauniskaunis kiilto niissä! Korupiikit tein nollanelosesta langasta, aika monta ;-D meni taas yhteen korvakoruun! Kukkapohjukseksi löytyi mainiot pitkänmalliset 'raidalliset' hopeahelmet, toisen koruntekijän varastostaan myymiä.


Itse voin taas kuvitella nämä pienoiset korvakorut yhtä lailla juhlamekon kuin farkkuasun seuraan heilumaan, kovin ovat keveät.
Tein noiden seuraksi myös riipuksen, mutta ehti tulla liian hämärä kuvaamiseen, jää siis huomiselle!

Ovatko ne ihania?

Siis kuka tykkää makeanvedenhelmistä, käsi ylös! Täällä nousi kaksi kättä, vasen ja oikea ;-D
Olen jo vuosia sitten menettänyt sydämeni kauniille, oikeille helmille, anteeksi vaan kaikki pinnoitettujen lasihelmien ystävät.

Ja taas kaunokaiset hihkaisivat laatikostaan, että oisko välillä meidän vuoro. No ois! Onhan näitäkin helmiä pihtattu laatikon pohjalla jo ainakin vuosi, mitä nyt pari hassua on koruihin päässyt.


Väittääkö joku, ettei helmet ole ihania - katsokaa näiden kiiltoa! Siunattu aurinko, että edes hetkeksi ilmaantui, mulle tuli kyllä hirmuinen kiire napata kuvat ennen sen katoamista taivaanrantaan.
Kaulakorussa on näitä ISOJA helmiä, keskimäärin koko on n.12-13mm ja sitten näitä pikkuruisia, 2-3mm, ihan ovat sulassa sovussa.


En missään nimessä ollut tekemässä perinteistä helminauhaa, vaan halusin koruun hiukan uudenlaista ilmettä ja särmääkin. Biwa-tikut olivat samaa huikaisevan kiiltävää laatua kuin muutkin helmet, joten mukaan vain. Hmm, tuo metallisiipi on valkoiseksi pinnoitettua messinkiä, vaikka kaikki muut metalliosat korussa ovat tietenkin hopeaa. Päätin tässä hiukan poiketa periaatteistani, etten yhdistäisi arvokkaisiin makeanvedenhelmiin mitään vähempiarvoista. Omasta mielestäni siipi on tuossa aivan paikallaan.

***

Osaan bloggerin blogeista ei onnistu kommentointi! Olen huomannut, että muillakin samaa ongelmaa. Käyn kuitenkin entiseen malliin, kamut, korujanne katselemassa ja ihailemassa :-)
Esimerkiksi Ninni, olen yrittänyt titaanilanka-korua kommentoidan ainakin viisi kertaa, ei onnistu!

Lumen tuoksu

Vielä on ihanat pyöräilykelit, mutta joinakin aamuina on nenässä tuntunut selvästi lumen tuoksu :-D Minun puolesta se saisi vielä odottaa, mutta tulkoot, jos on tullakseen! Siis talvi ja lumisade.


Kuuntelin ehdotuksia ja syntyi koru vuorikristallista, lumikvartsista ja Swarovskin kristalleista, ehkä mustaan asuun, ehkä muuhunkin. Kirkkaiden ja säihkyvien helmien rinnalla lumenvalkoista, cool.
Tuossa swarovski-ryppäässä on muutama 2-millinen maitosininen minikristalli mukana ja ryppään yläpuolella hopeinen lintunen, se talveksi pihanurkille jäävä paikkalintu, joka käy ikkunalaudalla koputtelemassa...

Kuvaaminen on yleensäkin kirkkaiden kivien kohdalla vaikeaa, hämärät säät asettaa vielä omat lisähaasteet saati sitten juuri tämän korun sileiden vuorikristallien liukas muoto.Nyt aurinko yrittää pilkahdella, mutta en tiedä auttaisiko uudelleen kuvaaminen.

Liukas ja kova oikeaan kaulaan verrattuna on myös tämä kaulatorso, joten tunnen itseni tänään oikein epäonnistuneeksi, kun kuvat eivät kerro totuutta säihkyvästä korusta!!