Melkein yhtä ihana

Niin. Kivi-ja helmihulluuteni on ajat sitten ylittänyt normaalit rajat.
Välillä toivon, että minulla olisi vain yksi lempikivi, mutta niin ei tosiaankaan ole. Ihastun aina uusiin kiviin ja vanhoihin yhä uudestaan. Onneksi sentään kykenen jo nykyään myös luopumaan aarteista, jopa kaikkein upeimmista ;-D

Tämän päivän kaulakorun riipuskivi on melkein yhtä ihana kuin oli Tumman pionin riipus. 'Melkein' siksi, että tämä on hiukan pienempi, joten isommassa oli tietty puoli senttiä enemmän ihanuutta :-)
Itse olen taas aivan täpinöissäni, kun löysin niin toisiinsa mätsäävät helmet, fossiiliakaatit ja punaiset jaspikset ovat täydellisen saman sävyisiä riipuksen kuvioiden kanssa. Minä näen riipuksessa unikko-niityn, joten kun kivikin oli nimeltään tulijaspis, niin koru sai nimen Tuliunikot.
Kaulanauhana on puuvillanyöri, joka ehkä vaihtuu nahkaiseen, jos löydän sopivan vahvuista.

Pientä sievää

Kierrokseni välimerellisten matkamuisteluiden parissa jatkuu. Väriteemakin säilyy punaisissa, turkooseissa.

Tilasin lasihelmiä ja tiesinkin saavani pikkuisia kaunottaria. Voi että niistä on kiva sommitella kaikenlaista! Tässä postauksessa niitä tulee useita.

**
Ensin laitan jo pitkään suunnittelemani kuvan havainnollistamaan helmien kokoeroja, koska niitä on aika vaikea pelkkien lukujen ja numeroiden perusteella tajuta, ja, koolla on kovasti väliä korun ilmeelle ;-)
**
Ja nyt koruihin. Aika monet ovat viime aikoina kyselleet riipuksia omiin ketjuihin ja sehän onkin järkevää. Hopeinen kunnollinen ketju on kuitenkin aika arvokas ostos, joten jos sitä voi käyttää aina erilaisten riipusten kera, niin mikäs sen parempi. Eikä minulla yleensä ole hopeaketjuja varastossa, joten suhtaudun näihin pyyntöihin suopeasti.

Athina-riipuksessa on kesäinen lempivärini turkoosi hillitysti vain hopean kera, lamppuhelmessä hiukan valkoistakin. Pienet kaksimilliset helmet ovat aitoa turkoosia ja isompi samansävyinen amatsoniittia. Tähän settiin syntyivät korvakorut ensin ja sitten intouduin noita pikkuruisia lamppuhelmiä penkomaan ja löytyi tuo herkku, siis sekin on kooltaan vain 7x9mm, epäsäännöllinen pyörylä.Syvänpunaisissa epäsäännöllisen muhkuraisissa lasihelmissä on hiukan valkeita ja hopeisia läikkiä, näistä korvakoruista tuli suosikit itselle. No, koska helmiä oli tasan neljä, niin tein kahdet ja raatsin toisen parin myydäkin. Nämä helmet ovat 8-9mm ja ihanaisissa kukkakoukuissa.

Viimeisessäkin korvakoru-parissa on saman tilauserän käsintehtyjä lasihelmiä, hauskat ufo-kiekot, värinä kirkasta ja turkoosia, koko n.4x10mm.

Kirjosiipi ja Gloria

Karkkihelmiä!
Taidan olla aivan vallattomalla tuulella, kun tällaisia värejä teille tänään tarjoan :-D

Ensin kuitenkin edellisen postauksen Sousse-korvisten koko setti samassa kuvassa. Nämä ovat pieniä ja hentoja, helmet vain 4-6mm. Kaulanauha on keveääkin keveämpää neopreeniä, ei tunnu kaulalla lainkaan.

Sitten pompataan heti niihin karkkeihin ja isompiin helmiinkin, korvakoruissa on 14-milliset karkkijadet ja rannekorukin on todella muhkea! Tämä Gloria-setti on jälleen naiselle, joka haluaa näkyä. ;-)



Viimeisenä palataan taas hiukan omempiin sävyihin; tosin tuo kirjavaksi värjätty howliitti on samalla aika hurjaa kuin jotenkin hellyttävääkin. Turkoosi, lila ja valkoinen ovat aika mainiot värikumppanit.

Rannekorussa on howliittien väreihin soinnuteltuja yksivärisiä jadeja ja yksi kirjava lamppuhelmi riipuksena. Myös perhosistani vallattomin löysi tiensä tähän koruun, mistä nimikin, Kirjosiipi.

Muistellen

Aurinko paistaa lämpimästi. Kun suljen silmät ja tunnen vain auringon lämmön, mieleni matkustaa ihaniin paikkoihin, joissa olen joskus käynyt. Muistikuviin nousevat merenrannat, leudot tuulet, vieraat kielet ja basaarien hälinä. Tietyt värit liittyvät näihin muistoihini.

Ihania väriläiskiä on kiva nostaa tietysti myös koruihin.
Tein hiukan uudenlaiset korvakorukoukut, joiden taottu hopeakuvio nousee korvalehdelle, takana koukku yltää helmien alareunaan. Erittäin mukavan tuntuiset keikkujat!

Sousse-korvakoruparissa on kirkkaanpunaoranssit säröakaatit ja aidot turkoosit, joita olen taas hellinyt varastossa...
Poros-korvakorujen sileät ja kiiltävät pisarat ovat kirjavaa akvamariinia.
Molempien parien värit näkyvät lähempänä totuutta tuossa yhteiskuvassa.

Kevyt, pieni kehrääjä

Piti taas kokeilla oikein hankalaa juottamista, sellaista, jossa henkeä pidätellen kuumentaa ohutta lankakieputusta odottaen kumpi sulaa ensin, sekö vai juotoslanka! Tällä kertaa juottaminen meni omasta mielestä nappiin, pienestä 'kehrääjästä' rakentui juuri, mitä ajattelinkin :-)

Yöperhonen päätyi tuollaiseen riipukseen, mutta organzanauhasta en ole lainkaan varma, onko se lopullinen - ehkä siirrän riipuksen johonkin jämäkämpään nauhaan tai ketjuun, katsotaan. Riipuksen helminä pinkki turmaliini ja 'narsississa' vihreä ametisti sekä Swarovskin kristalli. Perhonen on kooltaan n.2cm.


**
Sitten ylpeä täti tahtoo esitellä pienen siskontytön, eskarilaisen, ensimmäiset koruvaijeriin tehdyt rannekorut!
Pienempi on itsellensä ja isompi veikan tyttöystävälle. Valitettavasti kuvasta (pikkusisareni ottama) ei näy kaikki hienot värit, mutta kaunis ja taitava sommittelu kyllä; siellä on kuulkaas oikeaoppisesti vaijerinsuojat ja kaikki kohdillaan :-) Hienoa, Kaisli!
Sanotaan vielä, että tuossa pienemmässä korussa on keltaisten helmiäiskolikkojen seurana ihania turkoosi-liloja lasihelmiä, joten ennakkoluulotonta värienkäyttöä neitokaisella.

Olennainen, pala taivasta

Joskus olennainen unohtuu, silloin onkin hyvä istahtaa ja pohtia maailman menoa. Tulee mieleen montakin tärkeätä seikkaa. Eikös vaan?

Tällä kertaa minulle tuli mieleen nuo makeanvedenhelmet. :-)
Menipäs aika tovi niin, että ne saivat olla kaikessa rauhassa. Tarkistin oikein ja ähh-kuussakin tein vain yhden mv-helmikaulakorun ja yhden mv-helmirannekorun, yhdet korvikset!

Korkea aika siis nämä ihanuudet ottaa esiin.


Olennainen-kaulakorun helmet ovat niin erikoismainion väriset, että en edes tiedä nimeä tuolle sävylle, ehkä se voisi olla 'vaaleanpunainen shampanja', koska värissä on sekä beigeä että vaaleanpunaa ja vielä jotain selittämätöntäkin. Niin, kyseessä on yksi nerik-nauha, jolle ei löytynyt mitään muistilappua.

Isot, 8x10-11mm, kauniskiiltoiset nugetit saivat seurakseen muutaman uhkean mokanruskean helmen ja vielä pari turritella-akaattia, mikä jälleen kerran toistaa hienosti nuo helminauhan muut sävyt.


Toinen helminauha on sitten Pala taivasta!
Aika hyvin kuvissa toistuu helmien oikea sävy, korussa on kauniita pikkuisia vaaleansinisiä makeanvedenhelmiä, epäsäännöllisen mallisia, seassa muutama hiukan isompi tismalleen samansävyinen lehtikeishi ja muutama tummempi pikkuhelmi.

Koru oli kyllä aivan mukava yksinkertaisena helminauhana, mutta taasen minun piti kokeilla tuota koristeellista hopeaketjua rinnalle enkä enää osaa sitä ottaa pois.
Tämä koru on niin pikkuisista, 4-6mm, helmistä, että se on ketjuineenkin erittäin hento ja herkkä.



J.k. Huomasin, että tämänkertaiset korut ovat väritykseltään lähes yksi yhteen tämänhetkisen blogipohjavärin kanssa!? Oho.

Tummat pionit

Ette varmaan usko, tai, ehkä hyvinkin uskotte, että kun näin tämän korun riipuksen myynnissä, alkoi kuola valua ja mielikuvitus laukata ja vaikka mitä muuta.
Yhden yön yli mietin, koska ihana fossiilikivi-riipus oli nii-iin kallis, mutta silti seuraavana aamuna tilasin. Onneksi. Tämä on taaskin niin minun omaa sielunmaisemaa, namujen ruskeiden seassa sellaista jännää siniharmaanhiekkaista sävyä, ja sitten noiden tummien kukkien seurana yksi iloinen oranssi!

Luulin jo jättäväni syksyyn nuo kaiverretut jaspikset, mutta sitten hoksasin, että niiden lämpimät sävyt käyvät tuohon fossiilikiven väreihin aivan nappiin. Halusin korulle pituutta, mutta en painoa, joten loppuosa on sitten nahkanauhaa ja koru yltää hyvinkin rinnuksille.


Korvakorut on useimmiten niin hankalat kuvata, siksi nytkin vain yhdestä valmistuneesta parista kuva. Vaaleanpunaiset lamppulasihelmet valkein pilkuin, suloista ja hilpeää. Helmet ovat 10-milliset.

Kevään ääniä

Luonnossa kävellessä kyllä kuuluu jo kaikenlaisia kevään ääniä. Tosin tämän päivän pakkanen taas niitä hiukan vaimensi, mutta silti ilmassa on jo kevään aavistuksia, on on.

Sekin kuuluu kevääseen, että helmiin kaipaa melkein koko ajan jotain uutta, ainakin sellaista, mitä itsellä ei ole aiemmin ollut näpeissä. Ehkäpä jotain vaaleaa ja herkkää, utuisen romanttista, hmm...

Tämän päivän posti toi tällaisen paketin, johon pienestä koosta huolimatta mahtui neljän sortin helmiä, postareissakin keväisiä lintuja, tai no, lintuja.
Ja Kevään ääniä -korusettiin pääsivät minut hurmanneet kevätjadet, siis "jadet", kaiverrettuja isoja helmiä aivan huumaavan sievissä vihreän, beigen ja valkoisen sävyissä! Rannekorussa on myös muutama tummempi jaspis, joissa samanlainen kevätkiehkura-kaiverrus kuin jadeissakin.

Setissä on myös käytetty lamppulasihelmiä, jotka eivät ensimmäisissä koruversioissaan olleetkaan oikeassa seurassa. Kaulakorussa on Jane Myrskyn kukkahelmi ja rannekorussa hieman epäsäännöllisiä vaan kuitenkin sympaattisia vihreitä lasimöllyköitä.
Nuo kiehkurahelmet ovatkin reilunkokoisia, 11-13mm, joten en tehnyt kaulakorusta 50-senttistä pidempää.


Hiukan keväistä romantiikkaa on Rosalie-kaulakorussa, jossa on selkeästi vain hopeaa ja kaunis ruusukvartsihelmi riipuksena.

...tumma kuin eebenpuu...

Kuinka monella satujen ja tarinoiden kaunokaisella onkaan eebenpuun väriset hiukset! Minun muistikuvissani aika monella. Viime viikkoihin asti luulin eebenpuun olevan mustaa, mutta toisin todistettiin.

Puuhelmet olivat mielestäni pitkän aikaa aika tylsiä ja värillisinäkin esimerkiksi Aarikan koruissa jo aikansa eläneitä - olkoonkin, että esimerkiksi sisustuksessa pidän puusta tavattomasti. Arvaattekin jo, että nyt taas iski jostakin 'salama': piti saada puuhelmiä!

Olisihan sekin mukava, jos kotimaisia puulajeja jalostettaisiin yhtä edullisiksi helmiksi kuin näitä indonesialaisia, mutta eipä taida tekijälle kannattaa emmekä me raatsisi niitä ostaa.

Siispä palataan eebenpuuhun. Tämän päivän korusetin puiset helmet ovat siis eebenpuun tai kauppanimeltään mm. makassariksi kutsutun puun sydänpuuta. Helmet ovat kauniin raidallisia, lämpimän mustaruskeita ja tämä on luonnollinen väri, ei käsitelty.

Enpä edes yrittänyt sekoittaa lasi- tai kivihelmiä koruihin, lisäsin vain sileää hopeaa ja omasta mielestäni korusetistä tuli varsin 'kalliin' näköinen. Kaikkein parasta on, että nämä ovat yllä erityisen kevyitä, ei edes muista koruja pitävänsä.


Kaulakorun isot laatat ovat kooltaan n.25mm ja rannekorun kuutiot 10mm. Kaulakorun takaosa on pientä papuketjua, rannekorun lukko neliölangasta.

Avara luonto

Onhan tuo aiemminkin tullut kerrotuksi, katselen television luonto-ohjelmia ja lauantai-illan Avara luonto on suosikkejani. Oikeastaan katson sen uusinnan sunnuntai-aamuisin, kaikessa rauhassa, kaffekupin kera.

Merten syvyyksistä löytyy kaikkea ihanan värikästä elämää, aivan uskomaton on niiden eläinten värikirjo, mutta eräs melkein väritön polttiaiseläin herätti tällä kertaa ahaa-elämyksen.

**
Posti toi taannoin hienoja ja harvinaisia solar-kvartseja, jotka nostivat mieleeni ensi ajatuksena kesäiset voikukkien höytyvä-kukinnot. Eikö vaan?


Aamuisen luonto-ohjelman jälkeen syntyi kuitenkin ajatus Medusa-korusta, tässä linkki googlen kuvahaun tulokseen -meduusa-

Kaulakorun riipuksessa on iso, kauniisti kuvioitu hill tribe -hopeinen kolikko ja yksi ihanainen kvartsi. Kevyessä, taotussa hopeaketjussa on muutamia pieniä kuukivirondelleja.
Taaskaan en ole surullinen vaikka koru jäisi itselle, kauppaan sen kuitenkin lisäilen.

Ruusunpunaista, luumunpunaista, rubiininpunaista

Edelliset Adat saivat 'pikkusiskon', Floran, hentoa ja herkkää, hyvin vaaleaa ruusukvartsia.

Riipuspisara on nytkin viistehiottu, samoin sykerön pyöreät ruusukvartsit ja granaatit sekä 1 keltainen sitriini. Helminauhaosuuden ruusukvartsit ovat pienoisia, 4mm, sileitä rondelleja ja niiden välissä on sitten Miyukin rubiininpunaisia delicoita. Tämä kaulakoru on niin söpö :-)


Vahvempaa värisarjaa on rannekoru, kasvimaailman nimi silläkin, Ciruela 'luumupuu'. (Joo, kevät ja kesä ja syksykin ovat tulossa...)

Rannekorun keskellä on kertakaikkisen upeansävyinen kierteinen akaatti, johon korun muut kivet sointuvat hienosti. Akaatti on reilunkokoinen, 15x20mm. (Helmiliina, mä haluun näitä lisää!)
Käärmeennahkajaspisten kirjavuus tuo eloa yksivärisiin kivihelmiin, joista rubiininpunaiset jadet piilotin helmihattuihin ja hurmaava granaatti sai seurakseen riipukseen hiukan ketjua ja 'jonkin' jaspiksen. Hopeaosat on kevyesti patinoitu.

Kevään ensimmäinen päivä

Kyllä. Kevät on ajoissa, aivan kuin valtavasta lumimäärästä olisi jo puolet huvennut parissa päivässä!? Varokaa siellä liikenteessä, liukasta on!

Kaikkien pikku itujen ja taimien puhkeamista odotellessa - kuinka moni on jo kylvänyt kesää varten kaikkea kivaa? - minä esittelen näitä kivikukkia tai ryppäitä tahi terttuja.

Helppo arvata, mistä Adat saivat nimensä, tulihan tuo Piano-elokuva viikonloppuna telkusta ties miten monetta kertaa. Minä jaksan iloita onnellisista lopuista.

Ada I

Ensimmäinen on aika dramaattinen mustan onyxin ja pienten väriläiskien yhdistelmä ja toisessa on sitten ametistia kaikessa ihanuudessaan. Molemmissa on suloisia pikku makeanvedenhelmiä ja swarovskeja, muutama musta spinellikin, antamassa lisäilmettä sykeröön.

Riipukset ovat korkeudeltaan n.4cm ja isot, upeasti viistehiotut pisarat n.13-15mm. Onyxissa on erikoisuutena vielä pieni Swarovskin kristalli-koriste. Lisäsin nämä korut jo kauppaankin.

Ada II

Maaliskuussa blogin päivitystahti harvenee varmasti helmikuuhun verrattuna, mutta monta mielenkiintoista, uuttakin, helmituttavuutta voin luvata.
Iloista alkavaa viikkoa ja kuukautta, armaat lukijat!