Saapuuko syys...

... ei aivan vielä ... Hiukan tuulee ja pilveilee, mutta on suloisen lämmintä. Ei tarvita vielä päähinettä ulkoillessa, joten korvakorut saavat heiluskella esillä.



Tänä vuonna olen käyttänyt aika lailla niitä hurmaavia lamppulasihelmiä korvakoruihin, joten päätin vaihteeksi ottaa työpöydälle kivihelmiä ja -riipuksia. No, itse asiassa nämä kaksi ensimmäistä paria tulivat tänään postissa ja pääsivät siis heti käsittelyyn!

Kotmaisesta kaupasta tilatut helmet ovat laadukkaita ja kauniita, olen näihin vallan ihastunut. Ylemmässä kuvassa serafiniitti-sydämet, siloiset ja suloiset, salaperäisiä helmiäishohteita täynnään. Ketjunpätkät antavat mukavaa ilmavuutta tälle parille. Sydämen koko puolitoista senttiä.
Alemmassa parissa on hurmaavasti mattapintaisiksi hiotut kulta-obsidiaanilehdet, aivan ihanan keveät ja kiehtovat nämäkin! Tausta on kaiverretuissa lehdissä sileä, pituutta lehdellä 3,5cm.

Itselle jää luultavasti tämä turritella-pari. Sen kiviriipukset ovat jonkin verran painavammat ja pituuttakin on kolme ja puoli senttiä per kivi. Ja lisäsin vielä nuo hienot hopeiset linkit lisäilmeeksi.

Kaikissa korvakoruissa jälleen koukut niobiumia, turvallista ja allergisoimatonta.

Ja sitten tiedoksi - sain pitkästä aikaa hankituksi korviskoukuille stoppareita, joita lähetän automaattisesti korujen mukana. Ehkäpä siskollakin alkaa korvikset pysyä tallessa ;-) Mutta oikeesti, hattujen ja huivien kanssa varsinkin kevyet koukkukorvikset ovat toisinaan vaarassa pudota ja kadota.

Aika, aika

Aika. Se on sana, jolla on jo itsessään monia ulottuvuuksia ja jokainen meistä voi antaa sille lisää merkityksiä, eri ikäisenä varmaankin erilaisin painotuksin.

Kaikki korukivet ovat syntyneet ajan, lyhyemmän tai pidemmän ajanjakson, muokkaamina, erilaisissa ulkoisissa olosuhteissa.

Turritellat, lempiakaattini, niissä näkyy pikkuruisia fossiileja 250 miljoonan vuoden takaa! Vielä vuosi pari sitten turritellaa ei juurikaan ollut saatavilla, nyt sitä on tarjolla paljon enemmän.

Jokaisessa helmessä on oma tarinansa; turritellan sanotaan auttavan muutoksissa, helpottavan väsymyksen ja yksinäisyyden tunteita.

Upean violettina säihkyvää tsaroiittia puolestaan saadaan vain Siperiasta, muualla sitä ei esiinny ja se onkin yksi vaikeimmin saatavista ja kalleimmista korukivistä, ensimmäiset löydettiin noin 30 vuotta sitten. Tsaroiittia ei pidä sekoittaa räikeämpään (mun mielipide) sugiliittiin, jota usein tsaroiitin nimellä näkyy tarjolla. Tsaroiitin sanotaan lievittävän pelkoja ja muuntavan kielteisiä ajatusmalleja.

Halusin tehdä tasapainoiset rannekorut, joissa kivet pääsevät yksilöinä esille, punoin hopearenkaita vahvistamaan näitä helmien omia kuvioita. Turritellat ovat viistehiottuja, mikä käykin hienosti kuvioihin ja piilottaa kivelle ominaisia epätasaisuuksia. Kuningasketjun vankat pätkät antavat kiville mukavan vastaparin.

Turritella-koruun pääsi riipukseksi yksi Swarovskin kristalli-kaunotar ja tsaroiitti-rannekorun riipuksena on pieni viistehiottu ametisti.
Sileiden, hurmaavien tsaroiitti-helmien välissä on hopealenkkejä hieman keveämmin sommiteltuina. No, yksi syy on, että vähemmällä hopealla korun hinta pysyy kohtuullisena.

***
Koruiksi muotoutumassa:

***

Onnellisuutta, valoa, tulta!

Tässä meni jo tasa-arvon päivät ja talvipäivän seisaukset eli kesää kohti! Olin myös erittäin ihastunut ja onnellinen, kun kuopukseni syntymäpäivästä lanseerattiin kansainvälisesti Onnellisuuden päivä :-D


Varmaankin kysytyin yksittäinen koru nyt alkuvuonna on ollut tämä 'Valpas susi'

Tein sille jo sisarkorunkin, mutta päädyin kyseistä korua sitten tuunaamaan lähemmäksi tuota Valppaan olemusta, koskapa siitä niin paljon toiveita tuli. Minähän en tosiaan tee kahta samanlaista korua, yksistään jo siitä syystä, että en tilaa helmiä ja osasia tusinoittain! Mutta samaa henkeä voi koruhin toki tavoitella.

Tässä siis uusi versio korusta 'Fire within' - sudenpää tulenväristä korallia, muut helmet turritella-akaattia, vuorikidettä ja riipuksessa hehkuvan salaperäinen karneolikimpale sekä vuorikidepuikko.

Huomio! Tämä koru on nyt vapaana kaupassa enkä käynyt sitä kenellekään erikseen varaamaan - ensimmäinen kiinostunut sen saa. Päitä on pöydällä ( ;-D ) vielä pari kappaletta, joten ne teen aivan lähiaikoina koruiksi, sitten pidän taukoa tästä aiheesta.

Ihanaa tulevaa ulkoiluviikonloppua!

Mother Earth Challenge, reveal

Gaia ~ Mother Earth, Mother Nature;
Äiti Maa, Luontoäiti

Thanks for this challenge on 'Mother Earth' go to Finland's dear neighbour country, Sweden, to Birgitta Lejonklou, who is a skillful artist on ceramics. She challenged us to use a piece of her ceramics in our designs, celebrating Mother Earth.
Thank you, Birgitta, it has been most interesting and a real challenge!
-The list of participants at the end of this post.

Tämänkertaisen haasteen äitinä on taitava keramiikan tekijä rakkaasta naapuristamme, ruotsalainen Birgitta Lejonklou. Hän haastoi käyttämään keramiikkaosiaan teemana Mother Earth, Äiti Maa.
Pienenä lisätwistinä minä kutsuin mukaan Vikkityylin Leenan ;-D
-Osallistujalistan löydät tämän postauksen lopusta.



Kreikkalaisen taruston mukaan Gaia on itsensä kaaoksesta synnyttänyt maan jumalatar, jota nykyisin ns. uuspakanat pitävät koko maa-planeetan ekosysteemin ylläpitäjänä ja ajatusolentona kaiken takana. Äiti Maa synnyttää kaiken, Äiti Maa myös ottaa huomaansa kaiken kuolleen.
Luontoäiti kuulostaa omissa korvissani 'paremmalta', kotoisammalta ja se sisältää muissakin yhteyksissä käytettyjä fraaseja -Luonto paras lääkitsijä (A.Vogel, mikä mainio kirja!) -Luonto parantaa -Luonto viisain opettaja jne.
Maa on ollut tärkeä elämänantaja, terveyden ylläpitäjä, elävä ja kunnioitettu, palvottu olento monissa muinaisissa kulttuureissa, erilaisia symboleja on käytetty jo alkukantaisissa kulttuureissa kuvaamaan Maata, sen antimia, sen vastapareja Taivasta tai Kuuta.

Valitsin rannekoruosan, jonka värimaailma sitten laittoi minut tällaiselle polulle. Kiinnitin lukon sekä keramiikkalinkin että apatiitti-sirut nahkapohjaan keinojänne-nauhalla, jota käytin jo aiemmin esimerkiksi poppamies-korussa. Apatiitti kuvaa tässä mielestäni sekä vettä että taivasta, joita ilman ei olisi maatakaan.
Pyöreissä metalliriipuksissa on kuviona pöllö, viisauden vertauskuva; viisautta kai maapallomme eniten tarvitsee nykytilanteessa.

Pidän paljon tuosta Birgitan tekemästä keramiikkaosasta, se on rosoisuudessaan ja karheudessaan niin puhutteleva; Äiti Maa hiuksinaan lehtikuvioita.
Vaikka nahka tässä korussa on ihanan pehmeää ja mukautuvaa, luulen että vielä vaihdan sen tummempaan...

On the bracelet Mother Earth, with her hair made of leaves; I used apatite-nuggets to describe both Water and Sky which are the natural antithesis of Earth. The metalcharms I embossed with the owl, symbol for wisdom, which is so much needed on our planet earth right now.  All the beads are stiched to a piece of leather with a ribbon of fake sinew.

I like so much of the rough beauty, wabi sabi, of this ceramic link by Birgitta! But, I think, I might remake this bracelet with a darker leather...

'Wisdom'

***

Myös kaulakorussa on saman tekijän keramiikkariipus; siinä on seesteisemmät kasvot, tyynet, hymyilevät, toiveikkaat? Käytin tässä korussa helminä opaalia, ametistia, savukvartsia ja himmeitä, ihania turritella-akaatteja. Linkitin helmet 'gunmetal'-sävyisellä vintaj-langalla ja ketjut korumetallia. Tämä kaulakoru syntyi viime yönä, jälleen kerran yhtenä unettomana yönä...

I just had to make another piece too with Birgitta's ceramic pendant, representing the Goddess,
eyes closed and smiling, so serene and so present, full of hope? The beads are smoky quartz, opal, amethyst, turritella agate... This necklace I made last night, not being able to sleep...

 'Hope'

***

Tässä lista haasteen osallistujista:

Birgitta Lejonklou our hostess of the challenge
Emma Todd       apolymerpenchant.blogspot.se
Inge Traud      http://www.ingetraud.wordpress.com
Sandra Wollberg   city-of-brass-stories.blogspot.se
Cece Courmier   thebeadingyogini.com 
Margareta     magsinhelmet.blogspot.se
Toltec Jewels  www.JewelSchoolFriends.com
Susan         http://libellulajewelry.com
Leena             vikkityyli.blogspot.se

Long time, no...

***

Aivan niin, eipä ole vähään aikaan nähty vetisen sumuisen sinertäviä sävyjä täällä. Ihastuin tavattomasti kun korukamu myi 'ylijäämiään', tilasin häneltä kaksi nauhaa namusia labradoriitteja! Lähes jokaisessa helmessä on tuota ihanaa sinisäihkettä :-) joka tunnetusti vastahakoisesti suostuu kuviin.


Kun joku koru ei löydä omistajaansa, se toisinaan tulee puretuksi. Sellaisesta korusta pätkä hakeutui labradoriittien seuraan ja heistä tuli oivat kumppanit vuorikristallilla ryyditettyinä; nuo pikkurondellit vintage-ketjussa ovat hemimorfiittia ja korun takaosan nugetit 'maitoista' akvamariinia. Etuosan kaksirivisyydestä huolimatta koru on malliltaan lyhyt ja kevyt, sillä kauniisti viistehiotut labradoriittityynytkin ovat kooltaan vain 7x7mm.

Labradoriitin ominaisuuksista kerrotaan: se auttaa luopumaan vanhasta ja siirtymään kohti uutta, kuuntelemaan sisimmästä kumpuavia viestejä.

***

Toiselta jäänyt on toisen aarre. Sama teema toistuu hiukan seuraavassakin korussa, kun sarjaan 'Menneisyyden taika' kaivattiin uutta yksilöä. Onneksi olin tilannut lisääkin ihania turritelloja ja melkein entisellä kaavalla toteutui uusi, Salattu maa.
Sen tilaaja kertoi pitävänsä kaulakoruista, jotka "eivät ole aivan mitättömiä" :-D Tulikin tietenkin todella näyttävä ja pitkä koru tästä.
Tälläkin kertaa turkoosin ja turritellan seurassa savukvartsia, ihanat isot pallerot sekä paljon, paljon pienehköjä.

Suorakulmainen turkoosi-riipus oli aiemmassa korussa vaihdettu isoon turritellaan, mutta tämän korun tilaaja oli nimenomaan ihastunut riipukseen :-D -Kuten minäkin, etsiskelen nyt itsellekin yhtä upeaa riipuskiveä, taas...


Turkoosi on monipuolinen parantava kivi, sitä kutsutaan 'mestariparantajaksi'.

***

Ja vielä toinenkin toisinto aiemmin tehdystä korusta. Avaimet ovat jotenkin salaperäisen mainioita riipuksia ja korunosia, hopeiset vaan ovat kovin harvassa. Tässä korussa kuitenkin reilunkokoinen hopeinen sydänmedaljonki-avain, jonka sisus on tyylikkäästi emaloitu. Siinä aiemmin tehdyssä kaksosessaan oli hiukan vähemmän vuorikristallia ja tästä tuli asettelultaan muutenkin pikkuisen erilainen, tietenkin.

Jälleen kerran huomasin myös, että onpas amatsoniitti ihastuttava kivi!

Amatsoniitti hoitaa ja tasapainottaa ja pitää energiatason korkealla. Vuorikristalli kirkastaa ajatuksia ja vahvistaa toisten kivien ominaisuuksia.

Lemppareita

Sisko käydessään harmitteli hukanneensa toisen lempikorviksistaan (tein kait pari kesää sitten pienistä petoskey-fossiilihelmistä). Koskapa samaa helmeä ei enää ole varastossani, hän valitsi itselleen turritellaa; ne olivat sopivasti pöydällä esillä alla olevaa kaulakorua varten.
Sitä uuteen työpaikkaan menevä systeri ei varmaan tiennyt, että turritellan sanotaan auttavan muutoksissa.


Menneisyyden taika -kaulakorun kivet, turritella ja turkoosi erilaisina yhdistelminä, ovat iskeneet aika monelle korun tilaajalle silmää. Tein vielä tämän version pitkällä riipusosalla, koru meni tällä kertaa miehelle ja takaosassa on hapotettua akaattia ja savukvartsia.


Onneksi sisko ei ehtinyt nähdä näitä alakuvan namuja savukvartsi-pyramideja, jotka ruusuilla tanssiva Amalia lähetti mulle :-D (Kiitos!) Sisko nimittäin tykkää savukvartsista ainakin yhtä paljon kuin minä ja näin sain nämä itselleni, nam! Koukut taidan tosin vaihtaa nappeihin.

Ihana viileä aamu!

Tänään, juuri nyt nimittäin. Paistakoon päivemmällä minkä kerkiää, mutta aamusta on mukavampi heräillä tällaiseen välitila-ilmaan, ei liian kuuma, ei lainkaan kylmä.

Kyllä minä melkein viikon olin tekemättä koruja! Sitten tuli pari pyyntöä ja tarve tuunata yksi oma koru, niin otinpa tarvikkeet esille.


Ihanat, upeat, pulleat ja sileät, kertakaikkisen kauniit turritellat ja turkoosit pääsivät koruiksi pienempien viistehiottujen savukvartsien ja kuukivien, tietysti hopean kera!


Tein vähän uudenlaisia linkkejä ...

Kaulakorujen riipuksina yhtä ihanat yksilöt, turkoosia ja turritellaa, tietenkin! Onneksi tuli tuunattua se oma koru, näistä en muuten raaskisi luopua!