Tällainen tämä kevät!

Pari vuotta vierähti, ystävät. Paljon kuvia on kadonnut viime kirjoituksista, en tiedä minne!

***

Edelleen kuljeskelen luontopoluillani, mutta voi tätä kevättä!
Katujen hiekat on lakaistu, ruoho yrittää pihamailla vihertää, sinililjat aukaisevat kukkiaan, peipposet uhmaavat ilmojen haltijaa, västärkkikin keikkuu ojan reunalla. Ja sitten ykskaks, räntää, rakeita, hyytävää tuulta... Aamuisin maa valkeana, päivisinkin, ja asvaltilla pelottelee Musta Jää...

Kävelin tuossa yhtenä päivänä metsäpolulla ja jokin lintunen, en tunnistanut matkan päästä, keräili puuhakkaasti oksan pätkiä, mutta heitti yhtäkkiä päätään kääntäen nokan tyhjäksi ja lennähti puuhun lurittelemaan, hassu lintu :) Varmaan liverteli kumppanilleen. Aivan samalla hetkellä ilma oli sakeana valkeita hitusia, kaukaa loisti pieni leskenlehti. Jotenkin niin harmillista ja hassua yhtaikaa.

Ja sitten kohta jo paistaa taas aurinko, ei tosin lämmitä. 

 **

**

***

Näin mulle kävi, helmet on ihan pikkuisen ruvenneet kuiskimaan!


Toivottelen hyvää Äitienpäivää, jos tänne joku eksyy!

***

Summer is almost here

 Are you searching for the reveal of the BSBP 8!

You'll find it here!  Thank you everybody for your lovely comments on my soup creations!
I have visited more than half of the participants, and left very short comments, I feel my english is very feeble and dull nowadays!

Olen kiertänyt noita kansainvälisen helmivaihdon osallistujia ja ihaillut toinen toistaan luovempia koruja ja muitakin kädentöitä, aivan upeaa! Hieman yli puolet kierretty ja huh, aion jatkaa!





 
*********

Kesä lähestyy, ainakin jo viikonlopuksi lupaillaan helteitä!

I was asked to make a long, whimsical and fun necklace for summer. The weather forecast is promising very warm weather for weekend, so I just started this one.

Joten nyt tilauskoru, tämä odotteli valmistumista pitkään, kun en vaan saanut kiinni muusani kuiskeesta.
Toiveena oli piiitkä ja hiukan villikin kesäkoru. Aloittelin tuolla selkeällä niskan taa tulevalla helmiosuudella, sileät helmet tuntui parhaalta valinnalta, jaspista ja lasihelmiä, yksi väripilkku. Jossain vaiheessa olin päättänyt käyttää koruun ketjua ja myöskin halusin tähän koruun nuo pitkulat puikulat luuhelmet, joissa on kaiverrettuna norsun kuvat.

Sitä villiä ja vapaata, iloista ja meneväistä kesäilmettä hain lisäämällä ketjuun erilaisia osasia: pieniä vaaleita luuhelmiä, isompia riipuksia.

Tuo pikku koiruli-nappi oli taas niin varma mukaanpääsystään, että mikäs minä olin kieltämään! Kaikki korun luuhelmet ovat nepalilaisia, vapaalla kädellä kaiverrettuja. Korun nimi, "Koirani karkasi (nepalilaisen norsun mukaan!)" oli työnimi, mutta osoittautui, että korun tilaajalla todellakin on pieni vaalea koira, jolla on tuollaista karkailutaipumusta ollut, kunnes saatiin kunnon aita kulkemiskaipuun esteeksi!

Muuten käytin korussa helmien kiinnitykseen metallilankaa ja lenkkejä, mutta koiralla on nyöristä hihna ja sitä vielä tuolla pitkälti irrallaan vauhtia antamassa.

Aika mahdoton taas saada näin pitkää korua kokonaan kuvaan, ainakaan järkevällä tavalla. Ehkä tästä jotakin ajatusta saa, isoimmat helmet ovat n. 5 cm.

 

Helmeilevän aurinkoinen päivä

Tilasin ennen joulua joitakin mielenpiristys-riipuksia kuten tämän päivän korun Mary Hardingin kuparisaviriipus. Se löysikin helposti paikkansa pikku sitriinien ja kaiverrettujen kultakivi-helmien rinnalle, muutama kaunis savukvartsikin mukaan.
Yksilöllisessä, käsintehdyssä riipuksessa on kuvattuna ihana kesäinen kukkanen, kuparia kullalla silattuna. Kyllä tuli hyvä mieli tätä korua tehdessä, taas niitä sitriinien iloisuus-energioita :-) ja savukvartsihan tasapainottaa levotonta mieltä.

Iloista päivää kamuset!

Huomatkaahan Korukoplan aivan uusi haaste!

Jai, jai

Aurinko pilkahti, muutaman hetken. Nappasin kuvia.

Ensin vielä kesken mietinnän oleva kaulakoru; mietin jätänkö sen tällaiseksi peruskoruksi ja lisään vain niskaan jousilukon vai laitanko salpalukon ja jonkinlaisen riipuksen korun eteen... Aurinko muuttaa tsekkiläisten lasihelmien luonteen ja melkein värinkin!
Muina helminä kauniita viistehiottuja valtamerijaspiksia ja hematiittiviisteisiä. Valtamerijaspis on edelleenkin yksi suosikkikiveni, mitä ihania kuvioita ja värejä!

Tähän väliin on melkein pakko lisätä kuva korukaveristani Kaislista, joka harrastaa oikeiden heppojen ohella myös keppareita :-D (Kuva on siskon puhelimellaan ottama.)
Tästä kuvasta välittyy kyllä elämänriemu, eikö vaan?

Palataan sitten koruihin.
Minussa maailma menettää varmaan jonkin tilastohirmun? mutta harrastan taulukointia ja hintavertailuja lähinnä omaksi ilokseni, myös koruilussa.
Olen aivan kuvitellut, että koruvaijeriin pujoteltu koru olisi tarvikkeiltaan edullisempi kuin metallilankaan linkitetty. Usein olen aikonut, mutta nyt vasta otin asiaksi toteuttaa aikomuksen tehdä vastaava koru kahdella tavalla.

Nämä rannekorut on nyt tehty samoista namuista makeanvedenhelmistä ja toinen on vaijerissa ja toinen sitten hopealangassa.

Vaijerikorun lukko on kalliimpi, molemmissa on samoja helmihattuja, kummassakin säätömahdollisuus pituudelle. En halunnut kuitenkaan tehdä tismalleen samoista värkeistä, niin ehkä vaijerikoruun sitten valikoitui noita hopeahelmiä pari sekä Swarovskin kristalliperhonen, jotka hiukkasen nostavat sen hintaa. Tosin vaijerikoru vaatii aina enemmän helmiä ja myös niitä välihelmiä. Hopeaan linkitetyssä puolestaan jo hopealangan lenkit muodostavat koristeelliset välit helmille.

Mutta kuulkaahan, lopputulemaksi muodostui koruille sama hinta! Tekemiseenkin meni saman verran aikaa. Että ulkonäkökysymykseksi sitten menee lopulliset mieltymykset.


Noo, piti sitten tehdä toinenkin aikomani vertailu saman tien.
Nytkin käytin makeanvedenhelmiä, mutta tällä kertaa tarkoituksena oli vertailla hopealankan ja pinnoitetun korumetallilangan vaikutusta hintaan. (Nykyisin käyttämäni korumetallilangat ovat itselleni mieleen, tykkään tummasta langasta ja olen vastaavia koruja käyttänyt nyt niin pitkään, että mahdolliset allergiat varmaankin olisivat tulleet esille.)

(Korujen helmet eivät ole aivan näin pinkkejä luonnossa vaan selvästi syvemmän punaisia.)

Keskushelmiksi valitsin keskenään samanarvoiset 'yksiköt', kirkkaaseen versioon kristallein upotetun makeanvedenhelmen swaro-helmihatuin ja tummaan koruun Swarovskin kristallikuution hopealisin. Muuten helmet ovat yksinkertaisesti lankaan linkitettyinä ja välilenkeillä yhdistettyinä. Molemmissa on hopealukot. Tässä kokeilussa eri metallien käyttö kyllä näkyi lopullisessa hinnassa selvästi.

Kaikki nämä makeanvedenhelmistä tehdyt rannekorut ovat kaupassa hiukan normaalia edullisemmin :-)
Iloa päiväänne!

Valmistelua

On syyskuu, mutta ei vielä aivan syksy, eihän! Sää on edelleen lempeä ja aurinkoinenkin. No, tunnustetaan, metsäpoluilla ja rannoilla tuoksuu muutos. Lehtien väri vaihtuu, niitä on jo kasoittain maassakin. Perhosia näin kyllä vielä lepattelemassa, hiukan risaisin siivin nekin kertovat, mitä on tulossa. Ei tämä ole synkistelyä, onpahan vain mielen valmistelua tulevaan, omasta mielestäni erityisen ihanaan vuodenaikaan :-D

Näissä ajatuksissa otin esille toisen elämänpuu-riipukseni, kieputtelin sen yhtaikaa sen ekan kanssa. Nyt puu halusi juuri tästä ajankohdasta kertovaan koruun.
Korussa on lähistön auringossa kylpevät vaahterat (keltainen fluoriitti), on rantakaislikot pyöräreitin varrelta (vaaleansiniset lasihelmet messinkilangassa), on aamu-usvainen metsä (savukvartsit) ja se kesän viime perhonen, Swarovskin pronssinsävyinen kristalliperhonen. Itselleni nuo isot siniset niobium-renkaat kuvaavat sitä kaiken yllä tuntuvaa raikasta henkäystä, tuulenvirettä.

Mukavaa alkanutta syyskuuta!

Helteen pelossa...

... elän minä! Jos ne trooppiset ilmanalat lähipäivinä toteutuu, niin minä vietän aikani viileässä kylpyhuoneessa suihkun alla. Kyllä lämpimästäkin tykkään, mutta mulle sopivin sää taitaa olla sellainen 15-18 plus-asteen pilvipouta pienellä tuulenvireellä maustettuna.

***
Tänä aamuna, nukuttuani liian pitkään, ei tapahdu usein, päätin viimeinkin tarttua erääseen riipusmalliin, joka ehkä jonkun mielestä on niin loppuunkaluttu, että sen saisi unohtaakin. Mutku, mutku, minä en ole sitä vielä kokeillut!
Olen vuosien saatossa tuijotellut juutuubista joitakin tutoriaaleja aiheesta. Katselin vielä tänä aamunakin yhden. Kyseessä on 'tree of life', elämänpuu. Senhän voi tehdä pienillä helmillä koristeltuna ja lähes minkäsävyisenä tahansa, metallilankojen vahvuudetkaan ei oo niin nökönuukia.

En halunnut 'tuhlata' vähiä paksuja metallilankojani, niin valitsin sitten pohjalle valmislinkin, se on kylläkin hopeaa, joten se siitä säästämisestä. Leikkasin ohuet hopeoidut langat juuria ja oksia varten ja aloin kieputella. Voi itku, kyllä kesti kauan saada langat ojennukseen ja riipus valmiiksi.
Moneen kertaan ajattelin, että jätän kesken ja en varmana tee tätä enää ikinä, niin suurilta ja kömpelöiltä omat sormet tuntuivat! Ohjeiden pyöreät pohjat ovat halkaisijaltaan noin 4- ja 5-senttisiä, minun pohja on 3x2 cm eli hitusta pienempi, ehkä suurempi olisi ollut sittenkin joutuisampi.

Valmistuihan se puu silti ja olen kyllä aika tyytyväinen riipukseen, tuo jämäkkä pohja olikin aika kiva, vaikka epäilin sopiiko sellainen puun taustaksi.

Koska linkissä oli reiät, niin eihän puuta itsekseen voinut mihinkään ketjuun ripustaa, piti tehdä koru ympärille.

Puun juuret on tukevasti saippuakuplassa kiinni :-D ja lehtiketju jatkaa puun kurotusta kohti unelmia ja taivaita. Eikö niin, että unelmissa pitää olla mukana koko olemus; sydän, sielu, mieli ja fysiikka! Magneettilukon ja tekstiriipuksen vastakkaisella puolella on ihanainen kuviokoristeltu hopeahelmi; se kuvaa mielestäni aurinkoa, kuuta, tähtiä, maailmankaikkeutta.
Korun niskaosuus on pieniä mattamustia ja hematiitin värisiä siemenhelmiä ja koru on melko lyhyt.

Korun nimi on muuten 'Öisin unelmoin'.


***

J.k. Voi miten ihanaa palautetta: koruni tilaaja otti kuvia korustaan, joka mulla sitten jäi kunnolla kuvaamatta, olin kovin kiireinen sillä viikolla! Katsokaahan täältä :-D Kiitos, Mamma A., otit kyllä edustavat kuvat!

***

Kesäterveisiä!

Tervehdys kaikille kesälomalaisille, myös sen alkamista odottaville!

Siniset ja turkoosit on niin lomavärejä, kesävärejä ja ikiaikaisia suosikkeja. Aiemman punasävyisen sisarkoruksi valmistui tämä yhtä kesäinen!
Sarisilkkiä, korumetalliketjua, vintaj-lankaa, tsekkiläistä lasia, yksi swarovskikin piilossa ja suloiset pikku apatiittihelmet juurikin silkin värisinä.

Ja korukaupassani kesäkuun loppuun asti ilmainen lähetys!

Mother Earth Challenge, reveal

Gaia ~ Mother Earth, Mother Nature;
Äiti Maa, Luontoäiti

Thanks for this challenge on 'Mother Earth' go to Finland's dear neighbour country, Sweden, to Birgitta Lejonklou, who is a skillful artist on ceramics. She challenged us to use a piece of her ceramics in our designs, celebrating Mother Earth.
Thank you, Birgitta, it has been most interesting and a real challenge!
-The list of participants at the end of this post.

Tämänkertaisen haasteen äitinä on taitava keramiikan tekijä rakkaasta naapuristamme, ruotsalainen Birgitta Lejonklou. Hän haastoi käyttämään keramiikkaosiaan teemana Mother Earth, Äiti Maa.
Pienenä lisätwistinä minä kutsuin mukaan Vikkityylin Leenan ;-D
-Osallistujalistan löydät tämän postauksen lopusta.



Kreikkalaisen taruston mukaan Gaia on itsensä kaaoksesta synnyttänyt maan jumalatar, jota nykyisin ns. uuspakanat pitävät koko maa-planeetan ekosysteemin ylläpitäjänä ja ajatusolentona kaiken takana. Äiti Maa synnyttää kaiken, Äiti Maa myös ottaa huomaansa kaiken kuolleen.
Luontoäiti kuulostaa omissa korvissani 'paremmalta', kotoisammalta ja se sisältää muissakin yhteyksissä käytettyjä fraaseja -Luonto paras lääkitsijä (A.Vogel, mikä mainio kirja!) -Luonto parantaa -Luonto viisain opettaja jne.
Maa on ollut tärkeä elämänantaja, terveyden ylläpitäjä, elävä ja kunnioitettu, palvottu olento monissa muinaisissa kulttuureissa, erilaisia symboleja on käytetty jo alkukantaisissa kulttuureissa kuvaamaan Maata, sen antimia, sen vastapareja Taivasta tai Kuuta.

Valitsin rannekoruosan, jonka värimaailma sitten laittoi minut tällaiselle polulle. Kiinnitin lukon sekä keramiikkalinkin että apatiitti-sirut nahkapohjaan keinojänne-nauhalla, jota käytin jo aiemmin esimerkiksi poppamies-korussa. Apatiitti kuvaa tässä mielestäni sekä vettä että taivasta, joita ilman ei olisi maatakaan.
Pyöreissä metalliriipuksissa on kuviona pöllö, viisauden vertauskuva; viisautta kai maapallomme eniten tarvitsee nykytilanteessa.

Pidän paljon tuosta Birgitan tekemästä keramiikkaosasta, se on rosoisuudessaan ja karheudessaan niin puhutteleva; Äiti Maa hiuksinaan lehtikuvioita.
Vaikka nahka tässä korussa on ihanan pehmeää ja mukautuvaa, luulen että vielä vaihdan sen tummempaan...

On the bracelet Mother Earth, with her hair made of leaves; I used apatite-nuggets to describe both Water and Sky which are the natural antithesis of Earth. The metalcharms I embossed with the owl, symbol for wisdom, which is so much needed on our planet earth right now.  All the beads are stiched to a piece of leather with a ribbon of fake sinew.

I like so much of the rough beauty, wabi sabi, of this ceramic link by Birgitta! But, I think, I might remake this bracelet with a darker leather...

'Wisdom'

***

Myös kaulakorussa on saman tekijän keramiikkariipus; siinä on seesteisemmät kasvot, tyynet, hymyilevät, toiveikkaat? Käytin tässä korussa helminä opaalia, ametistia, savukvartsia ja himmeitä, ihania turritella-akaatteja. Linkitin helmet 'gunmetal'-sävyisellä vintaj-langalla ja ketjut korumetallia. Tämä kaulakoru syntyi viime yönä, jälleen kerran yhtenä unettomana yönä...

I just had to make another piece too with Birgitta's ceramic pendant, representing the Goddess,
eyes closed and smiling, so serene and so present, full of hope? The beads are smoky quartz, opal, amethyst, turritella agate... This necklace I made last night, not being able to sleep...

 'Hope'

***

Tässä lista haasteen osallistujista:

Birgitta Lejonklou our hostess of the challenge
Emma Todd       apolymerpenchant.blogspot.se
Inge Traud      http://www.ingetraud.wordpress.com
Sandra Wollberg   city-of-brass-stories.blogspot.se
Cece Courmier   thebeadingyogini.com 
Margareta     magsinhelmet.blogspot.se
Toltec Jewels  www.JewelSchoolFriends.com
Susan         http://libellulajewelry.com
Leena             vikkityyli.blogspot.se

Polkuja

Kulkea omia polkujaan. Joskus uskallus riittää, joskus pelottaa ja on seisahduttava hetkeksi, tarkennettava katsetta, valittava sumun seasta se polku, jonka päässä valo siintää.

Materiaalit: vintage-ketju, lamppulasihelmi messinkisisuksella, sarisilkki, simpukankuorisydämet, karneoli, hypersteeni, koralli, gf-lanka

Perimmäisten kysymysten äärellä

Tiedättehän, kun lapset on siinä iässä! Kun kaikesta kysytään 'miks?' Ja äidillä ei todellakaan aina ole vastauksia, ainakaan lyhyitä.
-miks pimeessä ei nää?
-miks tuulee?
-miks tytöt on erilaisia ko pojat?
-miks kissalla on viikset?
-miks mulla ei voi olla superkuulo?
Jne. jne. Loputtomiin.

Omiinkin kysymyksiin toivoisi myös vastauksia, vaikka tietää, että niitä ei saa.
-Miks menin tilaamaan massiivisia korunosia? Mitä teen niille? Haluaako joku muu ehkä ne?
-Miks menin tuhlaamaan kokeiluun kallista kullattua lankaa? Mihin koruun aion tän laittaa?
-Miks hopea ei oo halvempaa?
-Miks hopea on niin kallista?
-Miks hopean hinta vaan nousee koko ajan?
-Miks kukaan ei lahjota mulle hopeaa????? :-D Niinpä!


Tässä pari niitä kummallisia kokeiluja, joiden lopullisesta sijoittumisesta ei oo harmainta hajua!

Eiks kellekään muulle käy näin? Ja miks ei?

Tästä metallilangan punontamallista tykkään kyllä hyvin paljon, mutta näihin kokeiluihin käytin sekä liian paksua että liian ohutta lankaa, olisi saanut olla just jotain siltä väliltä. Tai edes hopeansävyistä. Phuuh, virheitäkin tuli ohuen langan kanssa. Jos hopeasta tekisi, pitäisi sattua kerralla kaikki oikein ja korumallikin mietittynä valmiiksi. Miks tää ei voi olla aina helppoa tai edes helpompaa!?